| Kuka omistaa auditointijärjestelmän/sertifioinnin? | Voittoa tavoittelematon organisaatio Rainforest Alliance. Rainforest Alliance ei ole jäsenpohjainen järjestö. Rainforest Alliancessa päätäntävaltaa käyttää itsenäisistä jäsenistä koostuva hallitus (20 henkilöä). |
| Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä? | Ei |
| Miten järjestelmä rahoitetaan? | Valtioilta saatavat avustukset, säätiörahoitus, prosenttiosuus sertifioidun raaka-aineen myyntiarvosta |
| Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa? | Kolmannen osapuolen palveluntarjoajat. Jäljitettävyyssertifikaatin haltijoiden kohdalla työolot auditoidaan vain, jos riskiarvio antaa siihen syytä; matalan riskin toimijoita ei auditoida työolojen osalta. |
| Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen vaatimustenmukaisuudesta? | Kyllä |
| Edellyttääkö järjestelmä auditointiyritysten akkreditointia? | Rainforest Alliance käyttää ns. proxy-akkreditointia. Se hyväksyy itse auditointiyritykset, mutta muiden vaatimusten lisäksi niiden tulee olla ISO 17065 -akkreditoituja johonkin Rainforest Alliancen tunnustamaan järjestelmään. Rainforest Alliancen tunnustamia järjestelmiä ovat mm. Forest Stewardship Council FSC, luomu ja GlobalGAP. |
| Edellyttääkö järjestelmä akkreditointikriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | Ei |
| Jos järjestelmä ei edellytä auditointiyritysten akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi? | N/A |
| Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää? | Yksittäisen auditointiyrityksen suorittamien peräkkäisten auditointien määrää per asiakas ei ole rajattu. Auditointiyritysten tulee kuitenkin kierrättää auditoijia kahden vuoden välein. Sertifiointijärjestelmissä auditoinnin kohteena oleva yritys voi yleensä itse päättää, mikä auditointiyritys auditoinnin suorittaa. Kaakaotuotannossa Ghanassa ja Norsunluurannikolla Rainforest Alliance pilotoi toisenlaista lähestymistapaa, missä se itse osoittaa tietyn auditointiyrityksen auditoimaan kaakaotuottajia. |
| Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa? | 3 vuotta |
| Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja? | Kyllä |
| Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja? | Kaikille sertifioiduille tiloille ei tehdä yllätysauditointeja, mutta auditointiyritysten tulee tehdä yllätysauditointeja vähintään 10 prosenttiin niiden auditoimista Rainforest Alliance -sertifikaatin haltijoista. Yllätysauditointeja tehdään myös vastaanotettujen valitusten tutkimiseksi. Lisäksi Rainforest Alliance voi tarvittaessa edellyttää minkä tahansa auditoinnin tekemistä yllästysauditointina. |
| Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijähaastatteluja on-site vai off-site? | Kyllä, haastattelut voidaan tehdä on- tai off-site mutta kuitenkin olosuhteissa, jotka mahdollistavat luottamuksellisuuden ja anonyymiteetin. Tilanteissa, joissa sosiaalisiin kriteereihin liittyvien poikkeamien riski on suuri tai erittäin suuri, tehdään kokonainen off-site selvitys, joiden aikana myös haastatellaan työntekijöitä. |
| Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia? | Kyllä |
| Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
| Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
| Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa? | Ei. Auditointiraporttien tiivistelmät ovat kuitenkin julkisia. |
| Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia? | Kyllä, auditointiraporttien tiivistelmät ovat julkisia |
| Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/tuottajista julkisia? | Kyllä |
| Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit? | Kyllä, tiedot sertifikaatin/lisenssinhaltijoista ja niistä, joiden sertifikaatti/lisenssi on hyllytetty, ovat julkisia. |
| Onko auditoijille annettu ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille? | Auditoijien tulee ennen auditointia laatia lista niistä viranomais- ja muista tahoista, jotka voivat tarvittaessa tukea heikossa asemassa olevia uhreja. Mahdolliset uhrit ohjataan viranomais- ja muiden tahojen puoleen heidän suostumuksellaan. Vakavat tapaukset, jotka voivat mahdollisesti olla rikoslain vastaisia, voidaan myös raportoida poliisille, mutta raportointi ei ole automaattista. Mahdollisen rikosasian raportointi poliisille on uhrin ja auditoinnin kohteena olevan toimijan johdon vastuulla. |
| Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa. | N/A |
| Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai sertifioitujen/auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)? | Kaikkien ostajien on maksettava sertifioiduista tuotteista markkinahintojen lisäksi ns. vastuullisuuslisää (Sustainability Differential) ja investointitukea (Sustainability Investment). Vastuullisuuslisälle on asetettu tietty vähimmäismäärä. Investointituen määrä on neuvottelukysymys, josta päätetään ostosopimusta tehdessä. Banaaneille ja muille hedelmille investointituen määrä on vakioitu. Lisäksi ostoyritykset voivat vapaaehtoisesti sitoutua kontribuoimaan elämiseen riittäviin palkkoihin omissa alihankintaketjuissaan. |
| Edistetäänkö järjestäytymisvapautta aktiivisesti? | Oikeudesta järjestäytyä tulee tiedottaa työntekijöille työpaikoilla heidän ymmärtämillään kielillä kirjallisesti. Työntekijöiden edustuksellisilla järjestöillä tulee myös olla mahdollisuus käyttää työpaikan ilmoitustauluja omasta toiminnastaan tiedottamiseen. Työntekijöiden edustajille on annettava kohtuullisesti palkallista vapaa-aikaa työntekijöiden edustamiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Tarvittaessa johdon on myös tarjottava työntekijöiden edustajille kohtuulliset fasiliteetit, ml. kokoustilat, tiedotuskanavat ja lastenhoito. Jos ay-oikeuksia rajoitetaan lailla, johdon on sallittava vaihtoehtoisten riippumattomien työntekijäjärjestöjen toiminta, neuvottelu ja vuoropuhelu johdon kanssa. Järjestäytymisvapautta koskevat vaatimukset koskevat sekä alkutuotantoa että jäljitettävyyssertifikaatin haltijoita; alkutuotannossa niitä sovelletaan kuitenkin vain viljelytiloihin, jotka työllistävät vähintään 5 työntekijää. |
| Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan? | Työntekijöille on maksettava joko lakisääteistä minimipalkkaa tai työehtosopimuksessa sovittua palkkaa sen mukaan, kumpi on korkeampi. Alkutuotannon kohdalla työntekijöille maksettuja palkkoja on kuitenkin arvioitava vuosittain suhteessa elämiseen riittävän palkan laskelmaan, ja jos ne jäävät alle elämiseen riittävän tason, johdon on yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa laadittava suunnitelma erotuksen umpeenkuromiseksi. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu ja vastuuhenkilöt. Lisäksi vapaavalintaisena toimenpiteenä ostajat voivat halutessaan osallistua elämiseen riittävän palkan maksamiseen alkutuottajien työntekijöille omissa toimitusketjuissaan. Rainforest Alliance on Global Living Wage -koalition (GLWC) jäsen. |
| Mukautetaanko kriteereitä/auditointeja riskiperusteisesti esimerkiksi maakohtaisten riskien perusteella? | Riskianalyysejä tehdään tila- ja toimitusketjutasolla sekä Rainforest Alliancen tasolla. Kun yritys rekisteröityy Rainforest Alliancen sertifiointialustalle, vaatimusten soveltuvuus ko. yritykseen määräytyy sen toimintaympäristön perusteella. Tilatasolla tietoja käytetään lieventävien toimenpiteiden tunnistamiseen, jotka sitten sisällytetään tilan hallinnointia koskevaan suunnitelmaan. Toimitusketjun tasolla riskiarviointia käytetään mahdollisten riskien tunnistamiseen ja vaadittavien tarkastusten tyypin ja tiheyden määrittämiseen. Riskianalyysin perusteella on mahdollista, että sosiaalista vastuuta koskevia kriteereitä sisällytetään myös toimitusketjujen auditointeihin. Sertifiointiprosessin kautta kerättyä dataa käytetään riskikarttojen luomiseen. Kartoista käy ilmi, miten suuri esimerkiksi lapsityövoiman tai pakkotyön riski on jossain tietyssä maassa. Sertifioitujen tuottajien paikannustietoja käytetään mm. metsäkatoriskien tunnistamiseen. Riskikartat ovat sekä tuottajien ja yritysten mutta myös auditointiyritysten käytössä. Auditointiyritykset voivat niiden avulla keskittää auditointeja korkean riskin alueille. |
| Onko järjestelmällä auditoitujen/sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi? | Kyllä, mahdollisia järjestelmiä ovat massabalanssi (kaakaolle, appelsiinimehulle, palmuöljylle ja hasselpähkinöille), erilliskäsittely (segregation) ja fyysinen jäljitettävyys (identity preserved) |
| Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuusväittämiä? | Kun tuotteessa on vain yhtä raaka-ainetta: 90 prosenttia, tai jos kyseessä on massabalanssiraaka-aine, 100 prosenttia. Kun tuotteessa on montaa raaka-ainetta: 90 prosenttia nimetystä pääraaka-aineesta, tai jos kyseessä on massabalanssiraaka-aine, 100 prosenttia. Yrttiteen ja palmuöljyn kohdalla osuudet ovat toistaiseksi vielä 50 ja 30 prosenttia, mutta ajan myötä osuuksia nostetaan vähintään 90 prosenttiin. |
| Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä? | Tuottajille ja Rainforest Alliancen kenttähenkilöstölle tarjotaan tukea Associated Trainer -verkoston kautta, minkä lisäksi Rainforest Alliance Quality of Implementation -tiimit myös tukevat tuottajia. Ne myös antavat palautetta sekä sertifiointielimille että Rainforest Alliancelle. Palautetta käytetään järjestelmän kehittämiseen. |
| Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita? | Kyllä, indikaattorit liittyvät useisiin tulosalueisiin, ml. sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalisten vaikutusten seuraamiseen käytetyt indikaattorit ovat: 1) lapsityövoimaa, pakkotyötä, syrjintää ja työpaikkaväkivaltaa ja häirintää arvioidaan, ehkäistään ja korjataan tehokkaasti, 2) viljelijöiden, työntekijöiden ja yhteisöjen muita ihmisoikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti, 3) maataloustyöntekijöiden ja heidän perheidensä elin- ja työolot ovat terveellisiä ja turvallisia ja 4) maanviljelijöiden, työntekijöiden ja heidän perheidensä elintaso on parantunut (elämiseen riittävää palkkaa- tai toimeentulotasoa kohti). Rainforest Alliance on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössään prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen. |
| Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia? | Standardi sisältää kestävään maatalouteen liittyviä kriteereitä, ml. energiatehokkuus. Esimerkiksi lannan käsittelyyn ja kompostointiin, peltometsäviljelyyn, regeneratiiviseen viljelyyn ja metsäkadon torjuntaan (ks. alla) liittyvät kriteerit tukevat hiilen varastointia. Vapaavalintaisena kriteerinä tuottajat voivat myös asettaa itselleen päästövähennystavoitteet, laatia ja toteuttaa suunnitelman päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi sekä seurata tavoitteiden saavuttamista vuosittain. |
| Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia? | Kyllä. Viljelyä ei esimerkiksi saa harjoittaa vuoden 2014 jälkeen pelloksi raivatulla entisellä luonnontilaisella metsäalueella, ja luonnontilaisen metsän suojelemiseksi tulee olla laadittu suunnitelma, jonka toimeenpano varmistetaan auditointien aikana. |
| Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille? | Ei, sillä silloinkaan kun jäljitettävyys on mahdollista, järjestelmä ei jaa tietoa poikkeamista ostajayritysten kanssa. |
| Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä (remedy)? | Kyllä, sekä auditointien aikana havaitut poikkeamat että valitusmekanismin kautta tietoon tulleet epäkohdat tulee korjata. Järjestelmä tunnistaa kahdenlaisia korjaavia toimenpiteitä (remedy). Välittömien vahinkojen riskeihin tulee puuttua vähintään 12 viikon kuluessa; ihmisoikeusloukkauksiin 48 tunnin kuluessa. Muissa tapauksissa vaaditaan suunnitelma korjaavista toimenpiteistä juurisyihin puuttumiseksi sen varmistamiseksi, että epäkohdat eivät toistu. Esimerkiksi tilanteissa joissa työntekijöille on maksettu vähemmän kuin minimipalkka, korjaavan toimenpiteen tulisi olla palkkarästien korvaaminen työntekijälle. |
| Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa? | Jokaisen sertifikaatin haltijan on perustettava Assess and Address -komitea (tai nimettävä henkilö) hoitamaan Rainforest Alliancen korjaavia toimenpiteitä koskevan protokollan täytäntöönpanoa, ml. korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman laatiminen. Suurten yksittäisten sertifioitujen tilojen komiteassa on oltava vähintään yksi työntekijöiden edustaja. Jos tilalla on ammattiliitto tai työntekijäjärjestö, työntekijöiden edustaja(t) tulee valita kyseisen järjestön kautta. |
| Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | Ei, mutta Rainforest Alliance on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista. |
| Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoiteprosessiaan? | N/A |
| Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi, joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)? | Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä. |
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
