Aurinkosähkön pimeä puoli

Kiinassa valmistetut aurinkopaneelit dominoivat markkinoita niin meillä kuin maailmallakin. Maailman kymmenestä suurimmasta aurinkopaneelien valmistajasta seitsemän on kiinalaisia yrityksiä ja yksi, Canadian Solar, on rekisteröity Kanadaan, mutta valmistaa paneelit pääosin Kiinassa. 

Aurinkopaneelit (module) koostetaan useista kymmenistä aurinkokennoista (cell), jotka muuttavat auringon säteilyn sähköenergiaksi. Kennojen yleisin valmistusmateriaali on polypii (photovoltaic/solar-grade polysilicon). Arviolta yli 90 prosenttia markkinoilla olevista aurinkokennoista on polypiistä valmistettuja yksi- tai monikidepiikiekkokennoja (mono/multi(poly)crystalline); loput ovat niin sanottuja ohutkalvokennoja (thin-film), jotka valmistetaan esimerkiksi kadmiumtelluridista. Nanoteknologiaan perustuvat aurinkokennot ovat tutkimusasteella, mutta eivät vielä kaupallisessa käytössä. 

Viisi kuudesta tuotantokapasiteetiltaan suurimmasta aurinkokennojen valmistukseen käytettävän polypiin valmistajasta ovat kiinalaisia yrityksiä. Niistä neljällä on toimintaa uiguurien autonomisella alueella Xinjiangissa. Kiina syyllistyy Xinjiangissa systemaattiseen uiguurien ja muiden muslimivähemmistöjen sortoon, jota muun muassa ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch pitävät rikoksina ihmisyyttä vastaan. Viranomaiset ovat rakentaneet alueelle kaiken kattavan valvontajärjestelmän, ja satoja tuhansia, jopa miljoona, uiguuria ja muiden muslimivähemmistöjen edustajaa on ollut suljettuna niin sanotuille “uudelleenkoulutusleireille” mielivaltaisista syistä ilman oikeudenkäyntiä. Kiinan valtio ensin kielsi leirien olemassaolon, mutta myöhemmin perusteli niissä olevan kyse muun muassa “ammatillisesta koulutuksesta” ja muslimivähemmistön “radikalisoitumisen ehkäisemisestä”. Leireillä eletään tiukan ohjelman mukaan, ja siellä olijoiden on osallistuttava opetukseen, joka koostuu pitkälti mandariinikiinan opettelusta ja poliittisesta propagandasta. Todistajalausuntojen mukaan leireillä käytetään niin henkistä kuin fyysistä kidutusta. Leireihin ja leireiltä valmistuneiden henkilöiden työllistymiseen liittyy myös epäilyjä pakkotyöstä. 

Aurinkopaneelien tuotantoon liittyvä pakkotyön riski koskee erityisesti Xinjiangissa tapahtuvaa polypiin tuotantoa ja toimitusketjuja. Kiinassa tuotettu polypii on lisätty Yhdysvaltojen työministeriön ylläpitämälle listalle pakkotyöllä tuotetuista tuotteista. Lisäys tehtiin poikkeuksellisesti listan säännöllisen päivityssyklin ulkopuolella uiguureihin ja muslimivähemmistöihin Xinjiangissa kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten vakavuuden takia. 

Polypiin tuotanto on energiaintensiivistä raskasta teollisuutta, jossa käytetään paljon kemikaaleja. Polypiitä valmistetaan kvartsista kaksivaiheisessa prosessissa puhdistamalla kvartsi muista alkuaineista. Prosessin ensimmäisestä vaiheesta saadaan 95–99 prosenttista niin sanottua metallurgista piitä (metallurgical-grade silicon), jota käytetään muun muassa alumiinin seosaineena. Jotta siitä voitaisiin valmistaa aurinkopaneeleja, se pitää puhdistaa vielä paljon puhtaammaksi polypiiksi. Tuotantovaiheessa eri lähteistä peräisin olevaa metallurgista piitä voidaan sekoittaa keskenään. 

Vielä viisitoista vuotta sitten Kiinan osuus polypiin tuotannosta oli marginaalinen, mutta nyt se tuottaa arviolta jo lähes 80 prosenttia kaikesta maailman polypiistä. Xinjiangin osuus polypiin globaalista tuotannosta on eri arvioiden mukaan noin 40–50 prosenttia. Polypiin tuotannon keskittymistä Kiinaan ja Xinjiangiin on vauhdittanut erityisesti halpa, kivihiilellä tuotettu energia. Noin 40 prosenttia polypiin tuotantokustannuksista muodostuu sähkön hinnasta. Xinjiangissa aluehallinto on vuodesta 2016 lähtien myös edistänyt polypiin tuotantoa osana virallista kasvustrategiaa. Osa strategiassa hahmotelluista konkreettisista toimenpiteistä polypiin tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi liittyy niin sanottua “liikatyövoimaa” (ks. lisää alla) työllistäville yrityksille myönnettyihin tukiin. Lisäksi polypiin tuotantoketjuun kuuluville yrityksille, jotka toimivat tietyistä teollisuuspuistoista käsin, on luvattu verotukia ja muuta “lisäarvoa” aluehallinnon taholta. 

Polypiistä valmistetaan eri menetelmää hyödyntäen joko yksi- tai monikidepiitankoja (ingot), joista tehdään yksi- tai monikidepiikiekkoja (wafer), ja edelleen yksi- tai monikidepiikiekkokennoja ja -paneeleita. Piikiekkojen tuotannosta Kiinan osuus on peräti 97 prosenttia. Muun muassa BloombergNEF-tutkimuslaitoksen aurinkopaneeliasiantuntijan mukaan piitankojen valmistajat tyypillisesti hankkivat raaka-ainetta useista eri lähteistä suojatakseen itseään mahdollisilta saatavuusongelmilta, ja tankojen valmistusvaiheessa eri lähteistä peräisin olevaa polypiitä voidaan sekoittaa keskenään. Myös aurinkokennot voidaan koostaa useista eri piitangoista tehdyistä piikiekoista. Eri lähteistä peräisin olevien raaka-aineiden ja materiaalien sekoittaminen keskenään tuotantoprosessin eri vaiheissa vaikeuttaa raaka-aineen jäljitettävyyttä ja lisää pakkotyön riskiä valmiissa tuotteissa. 

Suurimmat kiinalaiset aurinkopaneeleita valmistavat yritykset ovat vertikaalisesti integroituja yrityksiä, jotka valmistavat paitsi paneeleita myös piitankoja ja -kiekkoja sekä aurinkokennoja. Niiden tuotantolaitokset sijaitsevat pääsääntöisesti Xinjiangin ulkopuolella, mutta tästä huolimatta niiden toimitusketjut ulottuvat sinne usein. Yhteyksiä eri aurinkopaneelivalmistajien, Xinjiangissa tuotetun polypiin ja uiguurien ja muiden muslimivähemmistöjen pakkotyöepäilyjen välillä on avattu alla olevassa taulukossa 2. 

Suomessa markkinoitavien aurinkopaneelien vastuullisuus

Tätä artikkelia varten Finnwatch pyysi 13 Suomessa aurinkosähköjärjestelmiä markkinoivalta yritykseltä tietoja niiden käyttämien aurinkokennojen tuotantoketjuista sekä siitä, miten on ovat varmistaneet, ettei niiden valmistukseen liity uiguureilla tai muilla muslimivähemmistöillä teetettävää pakkotyötä. Finnwatchin kysely lähetettiin seuraaville yrityksille: Finnwind, Freebo, Green Energy Finland, Helen, Naps Solar Systems, Oomi, Playgreen, Rexel Finland, Scanoffice, Solar Finland, Solarigo Systems, Solarvoima ja Solnet Green Energy. Yritykset haarukoitiin asiantuntijahaastattelujen perusteella. 

Finnwind, Freebo, Rexel Finland, Solarvoima ja Solnet Green Energy eivät vastanneet Finnwatchin kyselyyn lainkaan. Green Energy Finland ilmoitti, ettei sen ole mahdollista vastata Finnwatchin kyselyyn annetussa aikataulussa. Yritys ei kuitenkaan pyytänyt lisäaikaa vastaamiseen vaikka sille tarjottiin tätä mahdollisuutta useaan otteeseen.

Yritysten vastaukset on koottu alla olevaan taulukkoon 1. Lähes kaikki Finnwatchille vastanneet yritykset ovat pyrkineet varmistumaan toimitusketjujensa vastuullisuudesta lähinnä esittämällä aihepiiriin liittyviä kysymyksiä ensimmäisen portaan tavarantoimittajilleen, jotka ovat yrityksestä riippuen joko eurooppalaisia tukkureita tai aurinkopaneelien valmistajia. Monessa yrityksessä paneelien tuotantoketjujen vastuullisuutta on ryhdytty selvittämään, kun epäilyt uiguureilla teetettävästä pakkotyöstä nousivat julkisuuteen aiemmin tänä vuonna. Vastaukseksi kyselyihinsä yritykset ovat saaneet lähinnä erilaisia paneelivalmistajien vakuutuksia siitä, ettei niiden toiminnassa tai toimitusketjuissa hyväksytä tai esiinny pakkotyötä. Finnwatch ei pidä paneelivalmistajien yksipuolisia vakuutuksia uskottavana vastuullisuuden valvontana. 

Vain kaksi yritystä, Oomi ja Scanoffice, toimittivat Finnwatchille tietoa joidenkin niiden markkinoimien aurinkopaneelien valmistuksessa käytetyn polypiin valmistajista. Oomin antamat yksityiskohtaiset tiedot koskevat osaa sen kuluttajamyynnissä olevia aurinkopaneeleita, jotka se hankkii Scanofficelta. Helen ja Solar Finland/Salo Tech toimittivat Finnwatchille tietoa kiinalaisen piin alkuperästä vain maakuntatasolla. Toisin kuin muut tässä artikkelissa käsitellyt yritykset, Solar Finland/Salo Tech valmistaa aurinkokennoja ja -paneeleita Suomessa. Playgreen ja Solarigo Systems toimittivat Finnwatchille tietoa yksityiskohtaisemmin vain niiden markkinoimien aurinkopaneelien valmistajista; lisäksi Solarigo Systems toimitti tietoa sen markkinoimissa tuotteissa käytetyn piin alkuperästä maatasolla. Naps Solar Finland antoi Finnwatchille vain hyvin pintapuolista tietoa. Kaikkien kyselyyn vastanneiden yritysten markkinoimien aurinkopaneelien tuotantoketjut ulottuvat Kiinaan, ja niiltä osin kuin yritykset antoivat Finnwatchille tietoa tuotantoketjuihin kuuluvista alihankkijoista, ne ovat kaikki altistuneet uiguureilla ja muilla muslimivähemmistöillä Xinjiangissa teetetylle pakkotyölle (ks. lisää ao. taulukko 2). Finnwatch kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita yrityksiä. 

Yksi maailman suurimmista paneelivalmistajista, Jinko Solar, toimii Xinjiangissa

Jinko Solar on kiinalainen yritys, joka valmistaa piitankoja ja -kiekkoja sekä aurinkokennoja ja -paneeleita. Vuonna 2019 sen markkinaosuus aurinkopaneeleista oli lähes 13 prosenttia, ja se on toimittanut aurinkopaneeleita yli sataan maahaan. Yrityksellä on useita tuotantolaitoksia eri puolella Kiinaa, mukaan lukien Xinjiangissa, jonne se perusti tytäryhtiön vuonna 2016. Jinko Solarin piitangoista yli 40 prosenttia valmistetaan Xinjiangissa. 

Medialähteiden mukaan Jinko Solarin Xinjiangin tehtaan työvoimasta yli puolet kuuluu etnisiin vähemmistöihin, ja se on myös työllistänyt niin sanottua “liikatyövoimaa” valtiollisten kehitys- ja köyhyysohjelmien kautta. Kiinassa käytetty termi “liikatyövoima” viittaa maaseudun köyhälistöön kuuluviin henkilöihin, jotka siirretään pois kotiseuduiltaan työskentelemään tehtaisiin. Xinjiangissa liikatyövoiman on usein mahdotonta kieltäytyä heille osoitetusta työstä, sillä kieltäytyminen voi johtaa esimerkiksi heidän tai heidän läheistensä “uudelleenkoulutukseen”. Sen selvittäminen, ovatko valtiollisten köyhyys- ja kehitysohjelmien kautta työllistetyt tai siirretyt uiguurit ja muihin muslimivähemmistöihin kuuluvat henkilöt ottaneet heille osoitetun työn vastaan täysin vapaasta tahdostaan vai painostuksen alla, on Xinjiangin nykytilanteessa käytännössä mahdoton tehtävä. Kiinan valtio kontrolloi tarkasti tiedonkulkua Xinjiangista ulos ja matkustamista Xinjiangiin, mikä entisestään vaikeuttaa tietojen keräämistä ja vahvistamista.

Jinko Solarin Xinjiangin tehdas sijaitsee teollisuuspuistossa (Xinyuan Industrial Park), jossa toimii myös vankila ja Sheffield Hallam Universityn julkaisemassa selvityksessä siteerattujen lähteiden mukaan uudelleenkoulutusleiri. Tehtaiden sijainti teollisuuspuistossa on Xinjiangin konteksissa yksi uiguureilla ja muilla muslimivähemmistöille teetetyn pakkotyön indikaattoreista. Teollisuuspuistossa toimivat tehtaat työllistävät usein “koulutuksessa” olevia tai “valmistuneita” uiguureita. Human Rights Watchin mukaan mielivaltaisesti uudelleenkoulutusleireille suljetuilla tai vastavapautuneilla uiguureilla ja muilla muslimivähemmistöillä teetetty pakkotyö täyttää joissain tapauksissa orjuuttamisen tunnusmerkit. Kiina on kieltänyt niin uudelleenkoulutusleirien kuin teollisuuspuistojen yhteyden pakkotyöhön. 

Jinko Solar hankkii piitankojen raaka-aineena käytettävää polypiitä ainakin Daqo New Energy -yritykseltä, jonka toiseksi suurin asiakasyritys se Sheffield Hallam Universityn tekemän selvityksen mukaan on. Daqo on yksi neljästä maailman suurimpiin kuuluvista polypiin valmistajista, joilla on toimintaa Xinjiangissa. Daqo valmistaa polypiitä vain Xinjiangissa, mistä se toimittaa polypiitä paitsi Jinko Solarin Xinjiangin tehtaalle myös Jinko Solarin tehtaille Sichuanin ja Jianxin maakunnissa. Daqo toimittaa polypiitä myös useille muille piitankoja ja -kiekkoja sekä aurinkokennoja ja -paneeleita valmistaville yrityksille (ks. lisää ao. taulukko 2). Yhdysvallat on asettanut Daqon ja toisen Xinjiangissa toimivan merkittävän polypiin valmistajan, GCL-Poly Energy Holdings Companyn, kieltolistalle. Toimenpide rajoittaa yhdysvaltalaisten yritysten vientiä kyseisille yrityksille. Päätöksen takana ovat kiinalaisyritysten mahdolliset yhteydet uiguurien ja muiden muslimivähemmistöjen sortoon Xinjiangissa.

Sheffield Hallam Universityn selvityksen mukaan Daqo on omissa yritysmateriaaleissaan maininnut saaneensa valtiolta tukia niin sanottuun työhönsijoittamiseen. Liikatyövoiman siirtoihin viitataan usein kiinalaisissa lähteissä työhönsijoittamisena, joten on mahdollista, että Daqo on työllistänyt liikatyövoimaa omissa tuotantolaitoksissaan. Daqo on myös vastaanottanut erilaisia tukia Xinjiangin tuotanto- ja rakennuskomennuskunta XPCC:ltä yli sadan miljoonan yuanin arvosta. XPCC, tai bingtuan kuten se myös tunnetaan, on nyky-Kiinassa ainutlaatuinen taloudellinen ja puolisotilaallinen organisaatio, joka hallinnoi osaa Xinjiangista, ja pyörittää siellä muun muassa merkittävää yritysimperiumia sekä useita vankiloita. Se vastaa suoraan Kiinan keskusjohdolle. Monet asiantuntijat pitävät XPCC:tä Xinjiangin kolonisaation välineenä. Euroopan unioni asetti XPCC:n johtohenkilöille pakotteita maaliskuussa 2021 uiguureihin ja muihin muslimivähemmistöihin kohdistuvien ihmisoikeusloukkauksien takia. 

Daqo on kuitenkin pääasiassa altistunut pakkotyölle omien toimitusketjujensa kautta. Daqo hankkii metallurgista piitä muun muassa Hoshine Silicon Industry Co. Ltd:ltä (tunnetaan myös nimellä Hesheng). Hoshine Siliconin Xinjiangissa toimiva tytäryhtiö on maailman suurin metallurgisen piin tuottaja. Sheffield Hallam Universityn selvityksen mukaan Xinjiang Hoshine on aktiivisesti rekrytoinut ja työllistänyt siirrettyä liikatyövoimaa, jota paikallishallinto on kiinalaisten medialähteiden mukaan kouluttanut tuhansia erityisesti Hoshine Siliconin tarpeisiin. Se on myös vastaanottanut XPCC:ltä tukia liikatyövoiman ammatillista koulutusta varten. Hoshinen liikatyövoiman rektytointiohjelma tähtää eksplisiittisesti köyhän työvoiman ajattelutavan muuttamiseen. Lisäksi on mahdollista, että myös Xinjiang Hoshine on altistunut pakkotyölle omien toimitusketjujensa kautta. Teollisuuspuistossa, jossa Xinjiang Hoshine toimii (Shanshan Stone Industrial Park), on Sheffield Hallam Universityn selvityksessä siteerattujen lähteiden mukaan peräti kaksi uudelleenkoulutusleiriä. Teollisuuspuiston osassa, jossa uudelleenkoulutusleirit sijaitsevat, louhitaan kvartsia. Lisäksi Xinjiang Hoshine tekee hankintoja valtionyhtiö Xinjiang Tianye Co. Ltd:ltä, joka on vastaanottanut siirrettyä liikatyövoimaa osana valtiollisia köyhyys- ja kehitysohjelmia. On mahdollista, että Xinjiang Hoshine käyttää Xinjiang Tianyen toimittamia kemikaaleja metallurgisen piin valmistuksessa. Kesäkuussa 2021 Yhdysvaltojen tulli- ja rajavalvontaviranomaiset asettivat Hoshine Siliconin ja sen tytäryhtiöiden valmistamat silikapohjaiset (silica) tuotteet sekä siitä valmistetut muut materiaalit ja tuotteet maahantuontikieltoon pakkotyöepäilyjen takia. 

Vastineessaan Sheffield Hallam Universityn selvitykseen Daqo kielsi osallistuneensa valtiollisiin köyhyysohjelmiin tai työllistäneensä liikatyövoimaa tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvaa siirrettyä työvoimaa. Se myös sanoi työllistävänsä ylipäätään vain 18 etnisiin vähemmistöihin kuuluvaa henkilöä Xinjiangissa, ja ilmoitti saaneensa omilta tavarantoimittajiltaan vakuutukset siitä, että ne eivät käytä pakkotyövoimaa omassa toiminnassaan. Yritys on myös kutsunut rahoittajia ja toimittajia tutustumaan omaan toimintaansa paikan päällä. Finnwatch ei tavoittanut Daqon alihankkijaa Hoshine Siliconia tai alla olevassa taulukossa 2 käsiteltyjä polypiin valmistajia tätä artikkelia varten. Jinko Solarin mediasuhteita hoitava eurooppalainen pr-toimisto ei lopulta myöskään kommentoinut artikkelia lupauksista huolimatta aikavyöhykkeisiin ja aihepiirin monisyisyyteen liittyviin haasteisiin vedoten. 

Edellä käsitellyt yritykset eivät ole ainoita metallurgisen piin, polypiin tai aurinkopaneelien valmistajia, joilla on tai on ollut toimintaa Xinjiangissa ja joiden mahdollisista yhteyksistä uiguureilla teetettävän pakkotyöhön löytyy viitteitä muun muassa yritysten omista asiakirjoista tai kiinalaista media- ja viranomaislähteistä. Tietoja on löydettävissä kiinalaisista julkisista lähteistä, koska esimerkiksi liikatyövoiman työllistämiseen suhtaudutaan Kiinassa usein myönteisesti; onhan sen taustalla Kiinan valtio. Tähän nostetut esimerkit valottavat kuitenkin niitä erilaisia tapoja, joiden kautta altistuminen pakkotyölle aurinkopaneelien tuotantoketjuisssa voi tapahtua sekä haasteita, joita pakkotyön tunnistamiseen Xinjiangin kontekstissa liittyy. Vaikka Solarigo Systems oli ainoa Finnwatchin kyselyyn vastannut yritys, joka markkinoi Jinko Solarin valmistamia aurinkopaneeleita Suomessa, muutkin yllä käsitellyt esimerkkiyritykset ovat kaikki yhdistettävissä useiden Suomessa markkinoitavien aurinkopaneelien tuotantoketjuihin. Näitä yhteyksiä on käsitelty kattavammin alla olevassa taulukossa 2. Taulukossa on käytetty pääsiallisena lähteenä aiemmin mainittua Sheffield Hallam Universityn julkaisemaa selvitystä. 

Yhteenveto

Yritysten ihmisoikeusvastuun ytimessä oleva asianmukaisen huolellisuuden prosessi nojaa toimitusketjujen tuntemiseen aina raaka-aineen tasolle asti. Asianmukainen huolellisuus on proaktiivista ja ennaltaehkäisevää. Sen noudattaminen edellyttää, että yritysten omaan toimintaan, liiketoimintasuhteisiin, tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ihmisoikeusriskit kartoitetaan, ja että tunnistettujen riskien hallitsemiseksi laaditaan suunnitelma, jonka toimeenpanoa seurataan ja jonka tuloksista raportoidaan avoimesti. Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia ei ole mahdollista estää, ne tulee korjata. Aurinkopaneelien kohdalla asianmukainen huolellisuus tarkoittaa toimitusketjujen selvittämistä  ja niihin liittyvien riskien kartoittamista aina kvartsin louhinnan tasolle asti. Jos yritys ei tiedä, mistä edes sen markkinoimien tuotteiden keskeiset raaka-aineet tulevat, se ei voi valvoa tuotteiden vastuullisuutta koko tuotantoketjun osalta. Samalla yrityksen vastuullisuusväittämiltä putoaa pohja.

Uiguurien ja muiden muslimivähemmistöjen pakkotyöepäilyjen taustalla ovat Kiinan valtion toimet. Tämä asettaa kyseenalaiseksi sen, onko ihmisoikeuksia koskevan asianmukaisen huolellisuuden noudattaminen Xinjiangin nykyoloissa ylipäätään mahdollista, vai onko vastuullisesti toimiville ainoa mahdollinen vaihtoehto vetäytyä alueelta. Ranskassa syyttäjänvirasto käynnisti aiemmin tässä kuussa tutkinnan neljän vaatealan yrityksen mahdollisesta osallisuudesta rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Tutkinnan taustalla on epäily Xinjiangissa pakkotyöllä tuotetun puuvillan käytöstä yritysten tuotteiden valmistuksessa. 

Finnwatchin yrityskyselyn perusteella näyttää siltä, että suuri osa Suomessa aurinkopaneeleita markkinoivista yrityksistä ei tiedä paneelien valmistuksessa käytetyn piin alkuperää. Puutteet yritysten asianmukaisen huolellisuuden prosesseissa ovat huolestuttavia paitsi Xinjiangissa tuotettuun polypiihin liittyvien ihmisoikeusloukkausten vakavuuden takia myös siksi, että siirtymä vähähiiliseen talouteen edellyttää laajamittaista uusiutuviin lähteisiin, kuten aurinkosähköön, perustuvien energiajärjestelmien käyttöönottoa ripeällä aikataululla. Uusiutuviin lähteisiin perustuvat energiajärjestelmät vaativat paljon sellaisia resursseja, joiden tuotantoon liittyy merkittäviä ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä, joista siirtymässä tulee muistaa huolehtia. 

Positiivista Finnwatchin kyselyyn vastanneiden yritysten vastauksissa oli se, että monet yrityksistä pitivät hyvänä, että aurinkopaneelien tuotantoketjujen vastuullisuutta selvitetään ja vaikuttivat halukkailta kehittämään paitsi omien tuotantoketjujensa myös koko alan vastuullisuutta. Keskeinen haaste tälle kehitystyölle on, että polypiistä valmistettujen aurinkopaneelien tuotantoketjussa raaka-aineen jäljitettävyys on toistaiseksi heikkoa tai jopa olematonta. Yhdysvaltalainen alan yritysten Solar Energy Industries -järjestö (SEIA) on laatinut oppaan polypiistä valmistettujen aurinkopaneelien tuotantoketjujen jäljitettävyyden kehittämiseksi. Myös monet aurinkopaneeleita valmistavista yrityksistä, kuten JASolar, Jinko Solar US, LONGi Solar US, ovat allekirjoittaneet SEIA:n laatiman sitoumuksen, joka tähtää pakkotyön kitkemiseen aurinkopaneelien tuotantoketjuista. Vaikka yksittäisillä yrityksillä voikin joissain tapauksissa jo nyt olla valmiuksia seurata materiaalien kulkua tuotantoprosessin aikana, vaatii raaka-aineiden jäljitettävyyden varmistaminen koko ketjussa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja myös liikesalaisuuksina pidetyn tiedon jakamista aiempaa avoimemmin.

Jotta kaikki tämä hyvä tahto konkretisoituisi ja aurinkopaneelien tuotantoketjut voitaisiin puhdistaa pakkotyöepäilyistä, tarvitaan toimenpiteitä myös valtioilta yritysten kirittämiseksi. Vaikka Xinjiangissa tuotettu polypii onkin tällä hetkellä keskeinen aurinkopaneelien valmistuksessa käytetty raaka-aine, vaihtoehtoja sille on olemassa – myös Kiinassa. Esimerkiksi Jinko Solar on aiemmin ilmoittanut, että se “saattaa” uudelleenjärjestää omat toimitusketjunsa, jos Yhdysvallat asettaa tiukkoja rajoituksia Xinjiangissa osittain tai kokonaan valmistetuille tuotteille. Myös Daqo on keväällä 2021 ilmoittanut luopuneensa suunnitelmista kasvattaa sen polypiin tuotantokapasiteettia Xinjiangissa ja aikovansa avata uusia tuotantolaitoksia esimerkiksi Sisä-Mongoliaan. Euroopassa puolestaan on valmisteilla yritysvastuulaki, joka velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden koko toimitusketjussa. 

Suomen tulee varmistaa, että komissio tuo kunnianhimoisen aloitteen EU-tason yritysvastuulaista pikaisesti käsittelyyn. EU-tason yritysvastuulain tulee koskea mahdollisimman laajasti kaikkia EU:n alueella toimivia yrityksiä, kattaa yritysten koko arvoketju ja mahdollistaa yritystoiminnan haitallisten ihmisoikeusvaikutusten uhreille vahingonkorvauskanteet eurooppalaisissa tuomioistuimisssa. 

Artikkelia varten on haastateltu muun muassa Aalto-yliopistoa aurinkopaneelien tuotantoprosessista sekä Bernreuter Researchiä polypiin tuotannosta ja markkinoista.