Finnwatchin ja Patagonian yhteistyö paransi työntekijöiden asemaa Thaimaassa

Toukokuussa 2019 urheiluvaatevalmistaja Sheicon Thaimaan tehtaan siirtotyöntekijät ottivat yhteyttä Finnwatchin pitkäaikaiseen yhteistyökumppaniin Migrant Worker Rights Networkiin (MWRN). Työntekijät kertoivat maksaneensa työnantajalleen jopa 18 500 bahtia (noin 530 euroa) rekrytointimaksuja. Raportoidut rekrytointimaksut, jotka vastaavat yli kahden kuukauden minimipalkkaa Thaimaassa, ovat paitsi Thaimaan lain vastaisia myös vastoin kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja. Työntekijöiltä ei saa periä rekrytointimaksuja lainkaan, vaan kaikki rekrytointiin liittyvät kustannukset kuuluvat työnantajan maksettavaksi. Pahimmassa tapauksessa työntekijöiltä perityt maksut voivat johtaa jopa velkaorjuuden kaltaiseen asemaan.

Sheico on tunnettu märkäpuvuista. Se valmistaa suurimman osan kaikista maailman märkäpuvuista ja on maailman johtavien vesiurheilubrändien tavarantoimittaja. Sheicon pääkonttori sijaitsee Taiwanissa. Yritys työllistää yli 10 000 henkilöä ja sillä on 11 omaa tuotantolaitosta lähinnä eri Kaakkois-Aasian maissa. Thaimaassa Sheicon tehdas sijaitsee Rayongin maakunnassa Bangkokin eteläpuolella.

Finnwatchin selvityksessä kävi nopeasti ilmi, että Sheico toimittaa märkäpukuja myös kalifornialaiselle ulkoiluvaatemerkki Patagonialle. Finnwatch raportoi Patagonialle sen tavarantoimittajan perimiin rekrytointimaksuihin liittyvistä ongelmista syksyllä 2019. Siirtotyöntekijät, jotka olivat ottaneet yhteyttä MWRN:ään, olivat rekrytointimaksuja lukuunottamatta tyytyväisiä työ- ja asuinoloihinsa Sheicon Thaimaan tehtaalla.

Patagonian tuotteita myydään ympäri maailmaa, ja se on tunnettu vastuullisuutta korostavana edelläkävijänä, “aktivistiyrityksenä”. Patagonia esimerkiksi julkaisi listan sen tavarantoimittajista jo vuonna 2007, jolloin vasta vain hyvin harvat yritykset tekivät niin. Vuonna 2011 Patagonia aloitti vastuullisuusauditoinnit sen toimitusketjujen toisessa portaassa. Tällä hetkellä yrityksen vastuullisuusvalvonta kattaa 100 prosenttia sen ensimmäisen portaan tavarantoimittajista, ja valvonnan piirissä olevat toisen portaan tavarantoimittajat tuottavat yhteensä 80 prosenttia sen tuotteiden valmistukseen käytetyistä materiaaleista.

Rekrytointimaksujen poistamiseksi Patagonia alkoi tehdä työtä vuonna 2014, jolloin se laati siirtotyöntekijöiden vastuullista rekrytointia koskevan standardin, joka koskee sen tavarantoimittajia. Standardi otettiin ensin käyttöön yrityksen toimitusketjuissa Taiwanissa, mutta jo seuraavana vuonna se ulotettiin Patagonian kaikkiin toimitusketjuihin.

Olennainen osa Patagonian siirtotyöntekijöiden rekrytointistandardia on linjaus rekrytointimaksuista. Sen mukaan vain viranomaisten perimät maksut passeista sekä matkakulut työntekijöiden kotimaassa voidaan periä siirtotyöntekijöiltä itseltään. Muut mahdolliset rekrytointiin liittyvät maksut, kuten maksut viisumeista, terveystarkastuksista, kansainväliset matkakulut sekä erinäisten työnvälitystoimistojen ja agenttien veloittamat palvelumaksut, kuuluvat työnantajien eli Patagonian tavarantoimittajien maksettavaksi. Linjauksen mukaan mahdollisten passimaksujen ja kotimaan matkakulujen lisäksi työntekijöiltä perityt rekrytointimaksut on palautettava työntekijöille. Siirtotyöntekijöiden rekrytointistandardi sisältää myös työkaluja, joiden avulla yrityksen tavarantoimittajat voivat varmistaa, että ne täyttävät Patagonian asettamat vaatimukset. Yksi työkaluista koskee ihmisoikeuksia koskevan huolellisuuden noudattamista tavarantoimittajan rekrytointikanavissa.

Vaikka Patagonian rekrytointimaksuja koskeva linjaus ei ole täysin Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuonna 2019 julkaistun rekrytointimaksujen määritelmän mukainen, on se silti edistyksellinen monen muun yrityksen rekrytointimaksuja koskevaan linjaukseen – tai linjauksen puutteeseen – nähden. Patagonia kertoo päivittävänsä parhaillaan rekrytointistandardiaan siten, että se vastaa ILO:n määritelmää rekrytointimaksuista.

Erityisauditointi varmisti Finnwatchin ja MWRN:n löydökset

Patagonia valvoo siirtotyöntekijöiden rekrytointistandardin toimeenpanoa auditoinneilla. Finnwatch pitää yllättävänä, että Patagonian vastuullisuusvalvonta ei ollut havainnut korkeita rekrytointimaksuja Sheicon Thaimaan tehtaalla ennen kuin Finnwatch oli siihen yhteydessä syyskuussa 2019. Finnwatchin yhteydenoton jälkeen Patagonia kuitenkin ryhtyi nopeasti toimenpiteisiin. Seuraavien kuukausien aikana yritys piti tiiviisti yhteyttä niin Finnwatchin kuin Sheiconkin kanssa yrityksen Taiwanin pääkonttoria myöten, koulutti Sheicon Thaimaan tehtaan henkilökuntaa siirtotyöntekijöiden rekrytointiin liittyvissä ihmisoikeuskysymyksissä, ja tapasi MWRN:n edustajia Thaimaassa. Patagonia myös palkkasi Veritén, siirtotyöntekijöiden oikeuksiin erikoistuneen palveluntarjoajan, tekemään erityisauditoinnin Sheicon Thaimaan tehtaalla lokakuun lopussa.

Erityisauditointi vahvisti sen, mitä siirtotyöntekijät olivat jo aikaisemmin kertoneet MWRN:lle ja Finnwatchille: Sheicon valtioiden välisen virallisen rekrytointiprosessin (ns. MoU-prosessi) kautta  rekrytoidut työntekijät olivat maksaneet 18 500 bahtia rekrytointimaksuja suoraan yrityksen henkilöstöosastolle. Lisäksi auditoinnissa havaittiin, että osalla yrityksen Thaimaan sisältä rekrytoiduista siirtotyöntekijöistä (ns. walk-in -prosessi), ei ollut kaikkia Thaimaan lain edellyttämiä asiakirjoja (kuten viisumeita tai työlupia). Patagonian mukaan erityisauditointi paljasti myös muita sen rekrytointistandardin vastaisia käytäntöjä Sheicon Thaimaan tehtaalla.

Sekä ennen erityisauditointia että sen jälkeen Finnwatch ja MWRN kuulivat Sheicon Thaimaan tehtaan siirtotyöntekijöiltä, että Sheicon henkilöstöosaston työntekijä ja yrityksen tulkki olivat uhkailleet siirtotyöntekijöitä olemaan kertomatta rekrytointimaksuista auditoijille. Tieto uhkailusta välitettiin heti Patagonian tietoon. Mahdollisiin työntekijöihin kohdistuviin kostotoimenpiteisiin puuttumiseksi Patagonia ja Verité ottivat käyttöön hotlinen, jonka kautta työntekijät voivat raportoida ongelmista suoraan Veritélle. Verité oli myös auditoinnin jälkeen yhteydessä työntekijöihin tilanteen kehittymisen seuraamiseksi. 

Korkeat rekrytointimaksut ovat yleinen ongelma Thaimaan lakiuudistuksista huolimatta

Korkeat rekrytointimaksut eivät ole Thaimaassa uusi ilmiö. Esimerkiksi Finnwatch on kiinnittänyt huomiota korkeisiin rekrytointimaksuihin jo vuodesta 2013 lähtien, jolloin järjestö julkaisi ensimmäisen Thaimaata koskevan raporttinsa. Maan vientiteollisuuden, joka on pitkälti siirtotyövoiman varassa, tiedetään yleisesti ulkoistavan siirtotyöntekijöiden rekrytoinnista aiheutuvat kulut siirtotyöntekijöille itselleen. Korkeat rekrytointimaksut ovat yksi merkittävä pakkotyön ja ihmiskaupan tunnusmerkki, ja jo siksikin niiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen on ihmisoikeuksien turvaamisen kannalta äärimmäisen tärkeää.  

Patagonian mukaan se oli havainnut rekrytointimaksuja Sheicon Thaimaan tehtaalla jo vuonna 2013. Silloin rekrytointimaksuja keräsi Sheicon käyttämä thaimaalainen työnvälittäjä. Patagonia ja Sheico ryhtyivät yhteistyössä korjaaviin toimenpiteisiin, joiden myötä siirtotyöntekijöiltä perityt rekrytointimaksut saatiin yrityksen mukaan tuolloin poistettua. Jo maksettuja maksuja ei kuitenkaan tuolloin palautettu työntekijöille. 

Thaimaan kansallista työperäistä maahanmuuttoa sääntelevää lainsäädäntöä uudistettiin vuosina 2017–18. Uudistuksilla pyrittiin puuttumaan epävirallisiin rekrytointikanaviin ja paperittomien siirtotyöntekijöiden asemaan. Kun aikaisemmin noin puolet Thaimaan naapurimaista tulevista siirtotyöntekijöistä oli paperittomia, tällä hetkellä noin kolme miljoonaa lähes neljästä miljoonasta siirtotyöntekijästä on maassa laillisen statuksen turvin. Vaikka uudistusten myötä siirtotyöntekijöiden Thaimaassa maksamat rekrytointimaksut ovatkin vähentyneet, ei Thaimaan kansallista lainsäädäntöä voida tässä suhteessa vieläkään pitää kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukaisena, koska se edelleen sallii joidenkin rekrytointiin liittyvien maksujen perimisen siirtotyöntekijöiltä itseltään.

Sekä Patagonia että Sheico katsovat Thaimaan lakiuudistusten johtaneen siihen, että korkeat rekrytointimaksut ovat päässeet hiipimään takaisin Sheicon Thaimaan tehtaan rektytointikäytäntöihin. Sheicon mukaan silloin kun yritys veloitti työntekijöiltä 18 500 bahtia rekrytointimaksuja, sallittuja maksuja koskevat Thaimaan uudistetut säädökset olivat epäselviä. Toisaalta Patagonian mukaan Sheicon siirtotyöntekijöiden rekrytointiin liittyvien käytäntöjen uudistaminen ja toimeenpano ei pysynyt lakiuudistusten perässä yrityksen luovuttua thaimaalaisten työnvälittäjien käyttämisestä ja siirryttyä rekrytoimaan siirtotyöntekijöitä suoraan itse. Finnwatch muistuttaa, että yritysten velvollisuus huolehtia ihmisoikeuksista niiden koko arvoketjussa on jatkuva prosessi, joka edellyttää toimenpiteitä erityisesti silloin kun yrityksen toiminnoissa tai toimintaympäristöissä tapahtuu muutoksia. Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia puolestaan viittaa kansainvälisesti tunnustettuihin ihmisoikeuksiin. Tämä on tärkeää pitää mielessä etenkin silloin, kun kansainvälisten ihmisoikeusstandardien ja kansallisen lainsäädännön välillä on ristiriita.

Korjaavat toimenpiteet työn alla, Sheico uudistaa rekrytointikäytäntöjään

Patagonian teettämän erityisauditoinnin vahvistettua työntekijöiden raportoimat ongelmat, Sheico maksoi takaisin rekrytointimaksuja sen Thaimaan tehtaan 171 työntekijälle. Yhteensä työntekijöille takaisin maksettu summa on 3 800 000 bahtia (yli 106 000 euroa). Sheico myös päätyi irtisanomaan Thaimaan sisältä rekrytoidut siirtotyöntekijät, joiden oleskelu- ja työlupien ei todettu olevan kunnossa. Irtisanotuille työntekijöille maksettiin irtisanomisraha. Yrityksen mukaan nopeasti tehdyn päätöksen taustalla oli halu toimia oikein. Finnwatch huomauttaa, että tilanteella olisi saattanut olla myös oikeudellisia seuraamuksia. Thaimaassa yritykselle, joka on laittomasti palkannut siirtotyöntekijöitä, voidaan langettaa 10 000–100 000 bahtin rangaistusmaksu per työntekijä, ja se voidaan myös asettaa kolmeksi vuodeksi rekrytointikieltoon.

Sheicon mukaan se kuitenkin ilmoitti irtisanotuille työntekijöille, että he voivat halutessaan palata takaisin töihin Sheicon Thaimaan tehtaalle valtioiden välisen virallisen rekrytointiprosessin kautta. Sheicon mukaan 66 irtisanotusta entisestä laittomasti palkatusta työntekijästä 48 olivat aloittaneet paluuprosessin maaliskuuhun 2020 mennessä. Sheico on sitoutunut maksamaan kaikki heidän uudelleenrekrytointiinsa liittyvät maksut. Finnwatchin ja Patagonian intervention jälkeen Sheico tiedotti lisätoimenpiteenä tehtaan kaikille muillekin työntekijöille, miksi 66 siirtotyöntekijää oli erotettu tehtävistään erityisauditoinnin jälkeen. Lisätoimenpiteen taustalla oli tarve korjata työntekijöiden keskuudessa levinneitä huhupuheita ja lieventää pelkoja jäljelle jääneiden työpaikkojen kohtalosta.

Sheico on sitoutunut palauttamaan rekrytointimaksut myös sen kaikille muille nykyisille siirtotyöntekijöille jo kompensoitujen 171 työntekijän lisäksi. Koska etenkin osa pidempään tehtaalla töissä olleista työntekijöistä on palkattu erilaisten välikäsien kautta, on työntekijöiden maksamien rekrytointimaksujen kartoittaminen kuitenkin osoittautunut haastavaksi.

Sheico on myös ryhtynyt laatimaan pitkän tähtäimen toimenpidesuunnitelmaa korjaavista toimenpiteistä. Osa pitkän tähtäimen suunnitelmaa on yrityksen siirtotyöntekijöiden rekrytointikäytäntöjen kokonaisuudistus ja Patagonian rekrytointimaksuja koskevan linjauksen toimeenpano Sheicon Thaimaan tehtaan toiminnoissa. Toisin sanoen, Sheico on sitoutunut jatkossa kattamaan kaikki siirtotyöntekijöiden rekrytoinnista koituvat kustannukset. Uudistusten läpiviemisen ja hiomisen odotetaan kokonaisuudessaan kestävän kuukausia. Patagonian henkilökunta Thaimaassa tukee Sheicoa muutosten toimeenpanossa ja niiden vaikutusten seurannassa. Sheico on myös hankkinut Veritéltä konsultaatio- ja kehittämispalveluita.

Johtavasta markkina-asemastaan johtuen Sheico tuskin joutuu vaikeuksiin, vaikka muutokset sen siirtotyöntekijöiden rekrytointikäytännöistä nostaisivatkin sen työvoimakustannuksia ja sitä kautta vaikuttaisivat myös sen tuotteiden hintoihin. Ostajayritysten ei kuitenkaan vastaavassa tilanteessa tule rangaista vastuullisesti toimivia tavarantoimittajia vaihtamalla halvempaan. Päinvastoin, myös ostajayritysten on huomioitava vastuullisen tuotannon kustannukset niiden omissa ostotarjouksissa.

Laajamittainen toimeenpano edellyttää yritysvastuulakia

Kansalaisjärjestöt, ihmisoikeuspuolustajat ja siirtotyöntekijät itse ovat vuosikausia vaatineet yrityksiä, sertifiointijärjestelmiä ja auditoijia kiinnittämään huomiota siirtotyöntekijöiden rekrytointikäytäntöihin Thaimaassa ja muuallakin. Käytännön esimerkit vaikkapa rekrytointimaksujen perimisen siirtotyöntekijöiltä kieltävistä linjauksista ja etenkin niiden tehokkaasta toimeenpanosta ovat silti edelleen harvassa. Vielä harvemmassa ovat esimerkit jo maksettujen rekrytointimaksujen korvaamisesta työntekijöille. Joulukuussa 2019 thaimaalainen elektroniikka-alan yritys Cal-comp palautti siirtotyöntekijöille yhteensä yli 10 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria rekrytointimaksuja. Se on toistaiseksi suurin yksittäinen Finnwatchin tiedossa oleva esimerkki rekrytointimaksujen kompensoinnista. Cal-Compin työntekijöiden kompensaatiovaatimuksia tuettiin Finnwatchin ja MWRN:n yhteisen hankkeen kautta.

On tavallista, että yritysten käyttämät auditointi- ja sertifiointijärjestelmät eivät puutu tai havaitse rekrytoinnissa esiintyviä ongelmia. Edellä mainittu Cal-Comp oli RBA-vastuullisuusauditoitu, ja Sheicon Thaimaan tehdas Fair Trade -sertifioitu. Fair Trade USA:n omistama Fair Trade Certified on eri kuin Suomessa tunnettu Reilu kauppa -sertifikaatti, jonka omistaa Fairtrade International. Fair Trade Certified -tehdasstandardi kieltää työntekijöiltä perityt rekrytointimaksut ensimmäisestä sertifiointiauditoinnista lähtien. On siis selvää, että Sheicon tapauksesssa myös Fair Trade USA:n valvonta on pettänyt. Patagonian mukaan se on pitänyt Fair Trade USA:n ajantasalla sen Sheicon Thaimaan tehdasta koskevan erityisauditoinnin löydöksistä.

Patagonian ja Sheicon tapaus tuo hyvin esiin joitakin niistä haasteita, joita siirtotyöntekijöiden vastuullisen rekrytoinnin kanssa kamppailevat yritykset Thaimaassa kohtaavat. Yksi keskeinen ongelmakohta on juurikin valtioiden välinen rekrytointiprossesi, jonka hyvät puolet – prosessin virallisuus ja viranomaisten tunnustaman maassaolostatuksen tuoma turva – painavat vaakakupissa sen huonoja puolia vähemmän. Prosessin huonot puolet liittyvät sen monimutkaisuuteen, pitkään kestoon ja joustamattomuuteen, jotka tekevät etenkin siirtotyöntekijöistä riippuvaisia työnvälitystoimistojen ja kirjavan joukon enemmän tai vähemmän viranomaisten valvonnassa toimivien välikäsien palveluista. Siksi suurin osa siirtotyöntekijöistä itsestään suosii epävirallisia rekrytointikanavia tai jopa työskentelyä paperittomana.

Sen lisäksi, että Patagonia-Sheico -tapaus tuo esiin siirtotyöntekijöiden vastuulliseen rekrytointiin liittyviä haasteita, on se toisaalta myös esimerkki siitä, miten rekrytointimaksuihin on globaaleissa toimitusketjuissa mahdollista puuttua. Tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan ensinnäkin läpinäkyvyytttä toimitusketjuissa, jotta sidosryhmät voivat tuoda epäkohtia yritysten tietoisuuteen. Yrityksiltä tarvitaan myös valmiutta myöntää, että ponnisteluista huolimatta osa toimitusketjujen vastuullisuusongelmista on voinut jäädä niiltä huomaamatta. Silloinkin ongelmiin on mahdollista puuttua nopeasti vain, jos yritys on jo tunnistanut sen toimintaan liittyvät ihmisoikeusriskit ja laatinut suunnitelman niihin puuttumiseksi. Tällöin riskien materialisoituessa korjaavat toimeenpanosuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön ripeällä aikataululla ja ennen kuin tilanne pahenee.

Tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös yhteistyötä ja luottamusta ostajayritysten ja tavarantoimittajien välillä. Päästäkseen tähän pisteeseen ostajayritysten tulee kannustaa  liiketoimintatiimien (ml. suunnittelu, hankinta ja tuotekehittely) ja vastuullisuushenkilöstön välistä yhteistyötä niin, että tavarantoimittajalle välittyy johdonmukainen ja selkeä viesti vastuullisuusasioiden tärkeydestä yritysten väliselle liikesuhteelle.

Patagonia-Sheico -tapaus on parhaimmillaankin kuitenkin vain yksi esimerkki hyvistä käytännöistä rekrytointiin liittyviin vastuullisuusongelmiin puuttumiseksi toimitusketjuissa. Niin kauan kuin yritykset voivat ihmisoikeuksia polkemalla saada itselleen kilpailuetua, tulevat yritystoimintaan liittyvät ihmisoikeusloukkaukset mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös jatkumaan. Hyvien käytäntöjen laajamittainen käyttöönotto edellyttääkin ihmisoikeuksista huolehtimisen säätämistä yrityksille pakolliseksi. Suomessa hallitus on sitoutunut säätämään yritysvastuulain, ja työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt oikeudellisen selvityksen kansallinen yritysvastuulain yksityiskohdista. Hallituksen tulee varmistaa, että yritysvastuulakiesitys, joka paitsi asettaa yrityksille pakollisen ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen myös edistää yritystoiminnasta aiheutuvien ihmiksoikeusloukkausten uhrien oikeusturvaa, tuodaan eduskunnan käsittelyyn vuoden 2021 aikana.