Halvat lääkkeet myrkkyä ympäristölle

Rinnakkaislääkkeet ovat valmisteita, jotka on kehitetty ja tuotu markkinoille alkuperäislääkkeen patenttisuojan rauettua. Rinnakkaisääkkeiden lisäksi Intia panostaa myös lääkkeiden vaikuttavien aineosien valmistukseen. Yksi syy sille, ettei pitkään tiedossa olleeseen lääketeollisuuden ympäristöongelmaan ole pystytty puuttumaan, on lääkealan yritysten läpinäkymättömät toimitusketjut. Vaikka yritysten on raportoitava toimitusketjuja koskevat tiedot lääkeaineiden maahantuontia valvoville viranomaisille, eivät tiedot kuitenkaan ole julkisia. Toimitusketjuja koskevien tietojen puute haittaa jopa apteekkien ja sijoittajien mahdollisuuksia huolehtia ihmisoikeuksista niiden omissa arvoketjuissa

Myös suomalainen lääkefirma Orion on toistuvasti kieltäytynyt antamasta julkisuuteen tietoja sen alihankkijoista. Yrityksen toimitusketjujen tiedetään kuitenkin ulottuvan Intiaan. Viime vuoden tammikuussa Orion veti markkinoilta pois verenpainelääkkeitä, jotka sisälsivät Intiassa valmistettua lääkeaine losartaania lääkeainevalmistajan havaitseman epäpuhtauden takia. Kyseinen lääkeainevalmistaja, Hetero Labs, sijaitsee Suur-Hyderabadin alueella. Lääketuonti Intiasta Suomeen oli tullitilastojen mukaan vuonna 2019 arvoltaan yli 40 miljoonaa euroa.

Pilaantuneita vesistöjä ja terveysongelmia

Suur-Hyberabadin lääketeollisuuden päästöistä ja niiden aiheuttamista vakavista terveyshaitoista alueella asuville ihmisille ja eläimille ovat vuosien saatossa raportoineet niin kansalaisjärjestöt kuin sijoittajatkin. Esimerkiksi Nordean teettämien tutkimusten mukaan alueen vesistöjen korkeat raskasmetallipitoisuudet ja lääketeollisuuden käyttämien teollisten liuottimien jäämät viittaavat siihen, että tehtaat laskevat jätevettä luontoon osin täysin käsittelemättä. Alueelta kerätyistä vesinäytteistä on löytynyt jäämiä myös erilaisten sairauksien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden vaikuttavista ainesosista.  

Finnwatchin ruotsalaisen sisarjärjestön Swedwatchin uuden raportin mukaan paikalliset asukkaat eivät voi enää syödä alueen vesistöissä kasvanutta kalaa tai käyttää pintavettä juomavetenä tai viljelmien kasteluun. Veden kanssa kosketuksiin joutuneet henkilöt kertoivat Swedwatchille myös lukuisista terveysongelmista kuten erilaisista ihottumista ja ihotaudeista; huono ilmanlaatu ja tehtaista leijuva vahva löyhkä puolestaan aiheuttavat voimakasta päänsärkyä tehdasalueiden läheisyydessä asuville ihmisille. Raporttia varten Swedwatch haastatteli asukkaita kolmessa Suur-Hyderabadin alueella sijaitsevassa kylässä, jotka ovat lääketeollisuuden päästöjen vaikutusalueella. Kyläläisten mukaan puhdistettu vesi – silloin kun sitä on saatavilla – on rajoitettu 20 litraan kotitaloutta kohti päivässä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus tulee kärjistämään tilannetta, ja paikalliset pelkäävät vesipulan johtavan konflikteihin yhteisöjen välillä. Osa maanviljelijöistä on joutunut luopumaan elinkeinostaan kastelemattomien tai pilaantuneiden peltojen satoisuuden romahtaessa niin, ettei niistä tahdo saada satoja edes oman perheen tarpeisiin.

Kenties hälyyttävimmät Intian lääketeollisuuden päästöt liittyvät antibioottijäämiin. Usein siteeratussa tutkimuksessa lääketehtaiden jätevesiä käsittelevästä vedenpuhdistamosta vesistöihin lasketusta vedestä löydettiin niin paljon antibioottijäämiä, että sillä hoitaisi 44 000 ihmistä. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhkista, johon ennustetaan kuolevan enemmän ihmisiä kuin syöpään vuoteen 2050 mennessä. Vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä vauhdittaa etenkin antibioottilääkkeiden liika- ja väärinkäyttö – mutta myös antibioottinen joutuminen ympäristöön. Silti Intiassa on vasta nyt laadittu lakiehdotus, joka asettaisi rajat antibioottijäämille lääketehtaiden jätevesissä.

Hintakilpailu dumppauksen taustalla

Miksi Intian saastuttavaa lääketeollisuutta ei ole jo aikoja sitten pistetty kuriin? Syitä on monia, ja ne ovat kaikki globaaleille tuotantoketjuille ominaisia.

Lääketehtaiden välillä vallitsee kova kilpailu asiakkaista. Säästääkseen kustannuksissa ja nopeuttaakseen käsittelyaikoja, monet tehtaista aliarvioivat toimilupahakemuksissaan omat tuotantomääränsä. Tämän seurauksena alueen jätevedenkäsittelylaitosten kapasiteetti ei riitä käsittelemään tehtaiden todellisia jätevesimääriä, ja tehtaat päätyvät dumppaamaan ylimääräisen jäteveden suoraan ympäröivään luontoon. Jätevesien puhdistamiseen ei uskalleta tehdä tarpeellisia investointeja, koska ne nostaisivat hintoja.

Swedwatchin haastatteleman paikallisen tehtaanjohtajan mukaan lääketehtaiden asiakasyrityksiä kiinnostaa vain lääkkeiden laatu, ei jätevedet tai niiden dumppaamisen vaikutukset alueella asuviin yhteisöihin. Myös paikalliset viranomaiset ummistavat silmänsä laittomalle jäteveden dumppaukselle niin kauan kuin lääketeollisuus on kannattava bisnes. Lääketeollisuus on nimittäin yksi eniten ulkomaisia sijoittajia Intiaan houkuttelevista toimialoista.

Toimitusketjujen riskit hallintaan

Lääketeollisuuteen Intiassa liittyvät merkittävät ihmisoikeus- ja ympäristöriskit sekä haasteellinen toimintaympäristö edellyttävät Intiasta hankintoja tekeviltä lääkealan yrityksiltä ja julkisilta hankkijoilta erityistä huolellisuutta. Julkisten hankkijoiden ja lääkefirmojen löperö vastuullisuusvalvonta ovat omalta osaltaan mahdollistaneet sen, että Intian lääketeollisuuden jätevesien dumppaaminen on jatkunut vuosikymmeniä aiheuttaen vakavaa haittaa niin ihmisille kuin ympäristölle.

Finnwatch on jo pitkään peräänkuuluttanut ihmisoikeuskysymysten huomioimisen asettamista pakolliseksi julkisissa hankinnoissa. Myös Suomessa julkisista hankinnoista päätetään usein hinta edellä, ja sosiaalisen vastuun kriteereitä asetetaan hankinnoille vain hyvin harvoin. Raportissaan Swedwatch huomauttaa, että tiukennuksia tarvitaan myös perusteisiin, joilla lääkefirmoille myönnetään lääkkeiden myyntilupia. Vaikka käyttämättä jääneiden lääkkeiden hävittämiseen kiinnitetään lupia myönnettäessä paljon huomiota, lupavaatimukset eivät edellytä lääkkeiden valmistuksesta ympäristölle aiheutuvien riskien hallintaa.

Finnwatch on myös kampanjoinut ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuulain puolesta. Yritysvastuulaki velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden arvoketjussa ja puuttumaan haitallisiin vaikutuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt oikeudellisen selvityksen yritysvastuulaista, jonka on määrä valmistua toukokuussa.

Kuva: Swedwatch