Happy Socksin vastuullisuus etenee, mutta hitaasti

Kuten vuonna 2018, Happy Socksin sukista ylivoimaisesti suurin osa valmistetaan edelleen Turkissa. Aiempien kuuden turkkilaisen tehtaan lisäksi sukkia valmistetaan nyt myös kahdella muulla tehtaalla Turkissa, sekä Perussa ja Portugalissa. Happy Socks ei anna julkisuuteen turkkilaisten tehtaiden nimi- tai osoitetietoja eikä kerro edes perulaisten ja portugalilaisten sukkavalmistajien lukumäärää. Yritys ei esitä uskottavia perusteita tehdastietojen salaamiselle, mutta kertoo “tuotantoketjun läpinäkyvyyden olevan yksi sen vastuullisuusstrategian lähitulevaisuuden tavoitteista”. Tekstiili- ja vaateteollisuudessa, missä tuotteiden teetättäminen muilla kuin brändien omilla tehtailla on korostuneen tyypillinen tapa organisoida tuotantoa, tehdastietojen julkaiseminen on viime vuosina yleistynyt voimakkaasti. Ketjujen läpinäkyvyys on tärkeää, koska se mahdollistaa sidosryhmille vastuullisuusongelmien tuomisen brändien tietoon varhaisessa vaiheessa.

Finnwatchin vuonna 2018 julkaiseman artikkelin ja siitä syntyneen kohun jälkeen Happy Socks liittyi Amfori-järjestön hallinnoiman sosiaalisen vastuullisuuden valvontajärjestelmä BSCIn jäseneksi. Tuolloin se ilmoitti tavoitteekseen, että kaikki sen sukkia riskimaissa valmistavat tehtaat läpäisevät Amfori BSCI -auditoinnin vähintään yleisarvosanalla C, tyydyttävä. Yrityksen mukaan se saavutti tämän tavoitteen kuluvan vuoden alussa. Sen sukkia valmistavista turkkilaisista tehtaista neljä on saanut viimeisimmästä auditoinnista yleisarvosanan C, kolme B:n (hyvä), ja yksi parhaan mahdollisen yleisarvosanan A. Vielä vuonna 2018 kaksi turkkilaisista sukkatehtaista oli saanut auditoinnista yleisarvosanan A. Ainakin yhden tavarantoimittajan kohdalla on siis otettu takapakkia vastuullisuudessa.

Happy Socks kertoo, ettei sen tavoitteissa auditointitulosten suhteen ole tapahtunut muutosta vaan vähimmäisvaatimus tavarantoimittajille on edelleen yleisarvosana C. Finnwatch pitää tavoitetta kunnianhimottomana. Yleisarvosana C kielii puutteista useammalla auditoinnin osa-alueella, ja sen saaneelta yritykseltä edellytetään vastuullisuuden kehittämiseksi toimenpiteitä, joiden toteutumista valvotaan seuranta-auditoinneilla. Happy Socks kertoo suosivansa pitkiä liikesuhteita, ja turkkilaisista sukkavalmistajista kuusi on ollut sen sopimusvalmistajia jo yli viiden vuoden ajan. Edellytyksiä tiukemmille vastuullisuusvaatimuksille ja investoinneille tavarantoimittajien vastuullisuuden kehittämiseen olisi siis olemassa.

Puuvillan alkuperä herättää kysymyksiä

Happy Socksin mukaan noin 97 prosenttia sen tuotteiden valmistuksessa käytetystä puuvillasta tulee Turkista. Loput noin 3 prosenttia tulee Intiasta, Kiinasta ja Perusta. Yritys seuraa puuvillan alkuperää tavarantoimittajien allekirjoittamien ilmoitusten avulla, mitä Finnwatch ei pidä uskottavana puuvillan alkuperän valvontana. Usein eri puuvillapelloilta ja jopa eri maista kerättyä puuvillaa sekoitetaan keskenään ennen langan kehräämistä laadun varmistamiseksi, ja alkuperätodistuksia myös väärennetään. Yritys myöntääkin vastauksissaan, että se ei tällä hetkellä pysty vahvistamaan, että sen tuotteissa ei käytetä esimerkiksi Kiinan Xinjiangista peräisin olevaa puuvillaa. Kiinalaisesta puuvillasta yli 80 prosenttia tulee Xinjiangista, missä puuvillan tuotantoon, langan kehruuseen sekä tekstiili- ja vaateteollisuuteen liittyy pakkotyötä. Erityistä huomiota on viime aikoina saanut uiguureilla ammatillisen- ja uudelleenkoulutuksen nimissä teetetty pakkotyö. Kansainvälisten kauppatilastojen mukaan Turkki puolestaan on puuvillan ostajana kolmen kärjessä sekä Uzbekistanista että Turkmenistanista, joissa kummassakin puuvillantuotannossa esiintyy pakkotyötä. Happy Socksin mukaan sen turkkilaiset tavarantoimittajat eivät käytä maahantuotua puuvillaa.

Vuonna 2019 noin 8 prosenttia Happy Socksin sukista oli valmistettu GOTS- tai OCS Blended -sertifioidusta luomupuuvillasta. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki yrityksen käyttämä tekstiiliraaka-aine olisi joko kierrätettyä tai vastuullisesti hankittua. Happy Socksin mukaan puuvillan kohdalla tämä tarkoittaa sekä kierrätettyä että GOTS-, OCS Blended- tai BCI-sertifioitua puuvillaa.

Happy Socksin mukaan alan yrityksillä on yleisesti käytössään vastaavanlaisia tavoitteita, mutta Finnwatch pitää tätäkin tavoitetta kunnianhimottomana. Erityisesti puuvillan osalta aikataulu on löysä. GOTS ja OCS Blended ovat pääosin luomusertifiointeja, joista GOTS kyllä asettaa sosiaalisen vastuullisuuden vaatimuksia luomupuuvillan jatkojalostukselle, mutta alkutuotannon osalta sekin hyväksyy paikallisen luomuvalvonnan, jonka taso ja kriteerit vaihtelevat. BCI sen sijaan on maailman suurin puuvillan tuotannon sosiaalisen vastuullisuuden valvontajärjestelmä. Vaikka Happy Socks kertoi Finnwatchille jo vuonna 2018 harkitsevansa BCI-sertifioidun puuvillan hankkimista, on yritys liittymässä BCI:n jäseneksi vasta ensi vuoden aikana. BCI voi auttaa muun muassa kiinalaiseen puuvillaan liittyvien jäljitettävyysongelmien ratkaisussa, sillä se on tilapäisesti lopettanut puuvillatuottajien lisenssoinnit Xinjiangissa. Päätöksen takana ovat BCI:n mukaan Xinjiangin olosuhteet, jotka tekevät uskottavasta vastuullisuusvalvonnasta alueella mahdotonta. Toinen Suomessa tunnettu puuvillan tuotannon sosiaalisen vastuullisuuden valvontajärjestelmä, Reilu kauppa, ei sertifioi kiinalaista puuvillaa ollenkaan rakenteellisten, järjestäytymisvapauden toteutumista koskevien ongelmien takia. Finnwatch pitää Reilua kauppaa puuvillan tuotannon sosiaalisen vastuullisuuden sertifiointijärjestelmistä kaikkein kunnianhimoisimpina ja siksi ensisijaisesti suositeltavana vaihtoehtona.   

Sukkien hiilijalanjälki hämärän peitossa

Tällä kertaa Finnwatch kysyi Happy Socksilta myös, onko yritys laskenut sen tuotteiden hiilijalanjäljen. Vastaus oli “ei”. Happy Socks kertoo kuitenkin selvittäneensä yrityksen oman hiilijalanjäljen, jossa on huomioitu myös sen epäsuorat päästöt. Happy Socksin kohdalla nämä sen niin sanotut scope 3 päästöt ovat arviolta yli 96 prosenttia yrityksen koko päästöistä. Suurin osa yritystoimintaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä sijaitsee tyypillisesti yritysten globaaleissa tuotantoketjuissa.

Arvoketjujen päästöt syntyvät esimerkiksi raaka-aineiden tuotannosta, mutta myös muun muassa tuotteet valmistavien tehtaiden käyttämästä energiasta. Happy Socksin mukaan noin 60 prosenttia sen sukkia valmistavista tehtaista käyttää vesivoimalla tuotettua sähköä. Loput tehtaista saavat käyttämänsä energian useista eri lähteistä kuten auringosta, tuulesta ja maakaasusta. Happy Socks ei ole edellä mainitun Amfori-järjestön ympäristövastuujärjestelmä BEPIn jäsen. BEPI tarjoaa Amforin jäsenyrityksille työkaluja toimitusketjujen ekologisen kestävyyden edistämiseksi.

Finnwatchin vuoden 2018 artikkeli sai aikaan asiakaspalautteen vyöryn ja sysäsi Happy Socksin vastuullisuuden tielle. Happy Socksin vastuullisuus on kohusta huolimatta edennyt vain vähäisissä määrin, ja yrityksen vastuullisuustyön tavoitteista puuttuu kunnianhimoa.

Yritysten kirittämiseksi tarvitaankin kuluttajapaineen lisäksi sitovaa sääntelyä. Vuosina 2018–2019 Finnwatch koordinoi yritysten ja järjestöjen yhteiskampanjaa, joka ajoi Suomen hallitusohjelmaan kirjausta yritysvastuulaista. Laki velvoittaisi Suomessa toimivat yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden arvoketjuissa myös maamme ulkopuolella. Ruotsissa lanseerattiin viime viikolla osin Suomen esimerkin innoittamana samankaltainen kampanja, jota tukee 23 yritystä. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut oikeudellisen selvityksen yritysvastuulaista, jonka mukaan yritysvastuulaki voidaan toteuttaa. Finnwatch kannustaa hallitusta etenemään lain valmistelussa, ja tuomaan yritysvastuulain pikaisesti eduskunnan käsittelyyn. 

Kuva: Marco Verch, Flickr. CC BY 2.0