Kansallinen yritysvastuulaki on kaatumassa poliittiseen vastustukseen

Kampanja onnistui. Uuden eduskunnan selvä enemmistö, 122 kansanedustajaa, tuki yritysvastuulakia. Yritysvastuulaista saatiin hallitusohjelmakirjaus, jossa yritysvastuulaista luvattiin selvitys tavoitteena lain säätäminen. 

Nyt kolme vuotta myöhemmin lupaukset on unohdettu, ja kansallinen yritysvastuulaki on jumissa hallituksen pöydällä.

Yritysvastuulakia on selvitetty kaksi vuotta

Yritysvastuulain valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Vastuuministerinä oli hallituskauden alussa Timo Harakka (sd.) ja nyt Tuula Haatainen (sd.). Heti hallituskauden alussa TEM käynnisti hallitusohjelmassa luvatun selvityksen yritysvastuulaista. Selvityksen toteuttajaksi valittiin konsulttiyhtiö EY, jonka laatima oikeudellinen selvitys julkaistiin kesäkuussa 2020. Selvityksen johtopäätös oli, että kansallinen yritysvastuulaki on mahdollista säätää. 

Selvityksen jälkeen TEM perusti yritysvastuulakia koskevaa valmistelua tukevan sidosryhmien edustajista koostuvan työryhmän tukemaan lain jatkovalmistelua. Työryhmä, jossa myös Finnwatch oli jäsenenä, istui kokonaisen vuoden. Samana ajanjaksona TEMissä valmisteltiin lainsäädäntöhanketta petaavaa niin sanottua arviomuistiota, jonka tarkoitus oli ottaa seuraava askel EY:n jo julkaisemasta selvityksestä. 

Samaan aikaan kun lain valmistelua tehtiin Suomessa, myös EU-komissiossa alkoi tapahtua. Komissaari Didier Reynders ilmoitti huhtikuussa 2020 aikovansa esitellä oman esityksensä EU-laajuisesta yritysvastuulaista. Reyndersin ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin toistuvista lupauksista huolimatta komission esityksen antaminen venyi ja vanui, ja esityksen ilmoitettua julkaisuajankohtaa siirrettiin peräti kolme kertaa elinkeinoelämän vahvan vastalobbauksen takia. Lopulta se saatiin ulos vasta helmikuussa 2022. Komission esitys sulkisi yritysvastuulain soveltamisalan ulkopuolelle yli 99 prosenttia yrityksistä. Esityksen läpimenosta EU-päätöksentekoprosesseissa ei ole varmuutta. 

Suomessa TEM:n oma arviomuistio julkaistiin maaliskuussa 2022. Muistio oli pettymys. Se ei juurikaan tuottanut uutta tietoa kansallisista sääntelyvaihtoehdoista ja osa sen ehdottamista toimintavaihtoehdoista on mitä todennäköisemmin toteuttamiskelvottomia (Finnwatchin lausuntoon muistiosta voi tutustua täällä). Muistionkin mukaan kansallisen sääntelyhankkeen kanssa voitaisiin kuitenkin edetä. 

Silti myöhemmin samassa kuussa pidetyssä yritysvastuulakia käsitelleessä pyöreän pöydän sidosryhmätilaisuudessa ministeri Tuula Haatainen ilmoitti, että hallituksen neuvotteluissa ei ole päästy eteenpäin siitä huolimatta, että ministeri itse on edelleen halukas etenemään asiassa. Vuosien valmistelun, kauniiden lupausten ja kampanjoiden jälkeen laki onkin kaatumassa poliittiseen vastustukseen.

Finnwatch selvitti puolueiden kannat

Finnwatch lähetti huhtikuussa kaikille hallituspuolueille kyselyn niiden kannoista yritysvastuulakiin. Hallituskausi on lähestymässä loppuaan, ja jotta hallituksen yritysvastuulakiesitys ehdittäisiin käsitellä tällä vaalikaudella, se olisi saatava liikkeelle välittömästi. Hallituspuolueiden tämänhetkiset kannat kertovat siis käytännössä suoraan sen, kuka tai ketkä estävät lakihanketta toteutumasta. 

Sekä SDP, vihreät että vasemmisto kertoivat Finnwatchille kannattavansa edelleen kansallisen yritysvastuulain säätämistä tällä hallituskaudella.

Vastauksessaan Finnwatchille SDP katsoo, että “reilut markkinat palvelevat niin kuluttajan kuin yritystenkin etua. Ei ole hyväksyttävää, että kilpailuetua haetaan katsomalla ympäristö- ja ihmisoikeusloukkauksia läpi sormien.” Tarvetta kansalliselle laille SDP perustelee sillä, että EU-sääntelyn voimaantuloaikatauluun ja lopulliseen sisältöön liittyy epävarmuuksia. Puolue kertoo ajaneensa aktiivisesti ajanut kansallisen yritysvastuulain säätämistä tällä hallituskaudella.

Vasemmistoliiton vastauksessa nykytilanne todetaan kestämättömäksi: “Erot yritysten [vastuullisuuden] välillä ovat suuria. Vastuullisten valintojen tekeminen jää kuluttajalle. Tietoa on saatavilla huonosti. Tuotantoon liittyy ihmisoikeusloukkauksia, ympäristön pilaantumista ja suuria ilmastopäästöjä. Arkistenkin tuotteiden joukossa on esimerkiksi lapsi- ja pakkotyöllä tuotettuja asioita.” Vasemmistokaan ei pidä EU-sääntelyn odottamista riittävänä: “Komission esityksessä on esimerkiksi kattavuuteen ja muihin toteuttamistapoihin liittyviä heikkouksia, joita tulee paikata kansallisella sääntelyllä.“

Myös vihreät kannattaa yritysvastuulain säätämistä jo tämän hallituskauden aikana. “Tämä on ennen kaikkea tärkeää, sillä komission esitys ei ole tarpeeksi kattava. Myös lukuisat suomalaiset yritykset kannattavat yritysvastuulain säätämistä. Yritysvastuu on arkipäivää jo monille globaaleille toimijoille, joiden kanssa suomalaiset yritykset kilpailevat maailmanmarkkinoilla.” Vihreiden mukaan kansalliset yritysvastuulakisuunnitelmat tulee kuitenkin sovittaa yhteen Euroopan komission esityksen kanssa.

RKP sen sijaan on eri linjoilla. Vaikka puolue kertoo pitävänsä tärkeänä, että “yritysten vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja ympäristönsuojelusta tiukennetaan” se korostaa, että “on tärkeää luoda yrityksille tasavertainen kilpailukenttä”. RKP:n mukaan “olisi järkevintä viedä yritysvastuulainsäädäntöä eteenpäin EU-tasolla”. RKP näyttääkin kääntäneen takkinsa: puolue ilmoitti ennen eduskuntavaaleja kannattavansa kansallista yritysvastuulakia, ja sen eturivin poliitikot kampanjoivat näkyvästi Ykkösketjuun-kampanjassa.

Myöskään keskusta ei kannata kansallisen yritysvastuulain säätämistä tällä hallituskaudella. Keskusta katsoo, että tulossa oleva “EU-tason sääntely on oikea tie, sillä se varmistaa mm., että yritysten vastuullisuustoiminta eri EU-maissa on keskenään verrannollista ja yrityksiin kohdistuvat raportointivelvollisuudet ovat samanlaisia”. Keskusta vetoaa tuoreeseen valtioneuvoston yrittäjyyttä koskevaan periaatepäätökseen, jossa on sitouduttu siihen, että suomalaisten yritysten sääntelytaakkaa ei kotimaisella päätöksenteolla tule lisätä enempää kuin EU-sääntely edellyttää. 

Vastauksensa lopussa keskusta toteaa, että vastuullinen toiminta on pidemmällä aikavälillä myös taloudellisesti järkevää, koska kuluttajat ovat hyvin tietoisia ja aktiivisia. Puolueen mukaan “yritysvastuullisuus on suomalaisten yritysten kilpailuvaltti”.

Mistä yritysvastuulaissa on kyse?

Yrityksillä ei tällä hetkellä ole velvollisuutta selvittää millaisissa oloissa niiden markkinoimat tuotteet ja raaka-aineet on tuotettu. Yrityksillä ei muutenkaan ole velvollisuutta pohtia oman toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia. Vastuuttomalla toiminnalla on mahdollista saada jopa kilpailuetua – esimerkiksi tuntemattomista oloista, ihmisoikeuksia polkemalla tai ympäristöä pilaamalla tuotettuja raaka-aineita voi usein ostaa nopeammin ja halvemmalla. 

Yritysvastuulain tarkoituksena on ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia yritysten arvoketjuissa. Laki asettaisi yrityksille velvollisuuden toimia huolellisesti: yritysten pitäisi jatkossa tietää mistä niiden markkinoimat tuotteet tulevat, millaisia ihmisoikeusriskejä niiden tuotantoon liittyy sekä pyrkiä estämään ja lieventämään näitä riskejä. Finnwatchin tavoittelema laki myös edistäisi yritystoiminnan haitallisten vaikutusten uhrien mahdollisuutta saada oikeutta suomalaisissa tuomioistuimissa. 

Yritysvastuulaki perustuu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa määriteltyyn ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen. 

Suomi jää jälkeen yritysvastuussa

Koronapandemian, ilmastokriisin ja Ukrainan sodan myötä on aivan viimeistään käynyt selväksi, että tulevaisuudessa yritysten keskeisenä kilpailuvalttina on oman arvoketjun tunteminen ja siihen liittyvien riskien hallitseminen. Kyse ei ole enää siitä, maksaako kuluttaja vastuullisuussertifioidusta tuotteesta preemiota, vaan vastuullisuudesta on kovaa vauhtia tulossa markkinoillepääsyn ehto. Etkö pysty todistamaan, että tuotteitasi ei ole tuotettu uiguurien pakkotyöllä? Ok, et voi tuoda niitä markkinoille Yhdysvaltoihin. Etkö tunne yrityksesi päästöjä eikä sinulla ole suunnitelmaa kohti nettonollaa? Ok, valitsemme julkisissa hankinnoissa kilpailijan tuotteen.

Ranskassa yritysvastuulaki on ollut voimassa jo vuosia. Suomen keskeisellä vientimarkkinalla Saksassa hyväksyttiin jo kesällä 2021 kansallinen yritysvastuulaki, samoin Norjassa. Alankomaissa on linjattu, että maa etenee kansallisen yritysvastuulain säätämisessä EU-tason lakihanke huomioiden. 

Suomi, jonka piti olla yritysten yhteiskuntavastuun edelläkävijä, onkin jäämässä muista jälkeen. Lyhytnäköiset poliitikot, jotka kuvittelevat sääntelyn puutteella ajavansa yritysten etua, ovatkin tekemässä niille valtavan karhunpalveluksen.