Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Verkkokauppa Shein on kiihdyttänyt pikamuodin nopeuden äärimmilleen, vaikka suunnan pitäisi olla aivan toinen.
Shein-vaatekaupan mainokset leviävät somealustoilla, ja valtavan valikoiman ja halpojen hintojen yhdistelmä houkuttelee kuluttajia ympäri maailman. Kiinalaisyrityksen toimintalogiikka perustuu äärimmäisen halpaan ja äärimmäisen nopeaan pikamuotiin. Vauhti tuo tulosta, Shein on kasvanut arvoltaan suuremmaksi kuin pikamuodin edelläkävijät Zara ja H&M yhteensä. Tämä suunta on kuitenkin väärä, sillä pikamuoti kuuluisi ympäristökuormansa vuoksi historiaan.
Useat vastuullisuuteen liittyvät kohut ovat nostaneet Sheinin otsikoihin, mutta tuotantotahtia ne eivät ole hidastaneet. Shein julkaisee toimitusjohtaja Molly Miaon mukaan 700–1 000 uutta tuotetta päivässä, vaikka joidenkin arvioiden mukaan päivittäisten uutuuksien määrä olisi jopa 6 000. Luku on moninkertainen verrattuna esimerkiksi maailman suurimman tekstiilivalmistajan, noin 2 000 uutta tuotetta kuukausittain julkaisevan Zaran volyymiin.
Sheinin uusia vaatemalleja mainostetaan aggressiivisesti ja tuodaan valtavalla tahdilla kuluttajien harkittavaksi. Ostopäätösten kiireellisyyttä korostaa verkkosivuilla tikittävä kello, joka kertoo, kuinka vähän aikaa kuluttajalla on tarttua tarjoukseen. Tämävahvistaa ilmastoa ja ympäristöä vahingoittavaa kertakäyttökulttuuria, vaikka Shein kertookin valmistavansa suuren osan vaatteista vasta tilauksesta, mikä vähentää ylituotannon riskiä eli sitä, että valmistettuja vaatteita jää myymättä. Poljetut hinnat eivät välttämättä kannusta harkitsemaan ostopäätöksiä tai pitämään huolta hankituista vaatteista, kun korvaavan tuotteen hankkiminen on halvempaa ja helpompaa kuin vanhan huoltaminen tai korjaaminen. Pikamuotiin määritelmällisesti liittyvä vaihtuvien mallistojen ja tyylisuuntien jatkuva uudistuminen tarkoittaa myös sitä, että ostettujen vaatteiden voidaan kokea menneen pois muodista, minkä vuoksi niitä ei käytetä loppuun tai korjata niiden rikkoutuessa.
Erittäin halpa hinta on usein myös varoitusmerkki tuotannon vastuuttomuudesta. Verkkokauppa Sheinissä vaatekappaleiden hinta voi olla vain muutamia euroja. Esimerkiksi pitkähihaisten paitojen hinnat alkavat kuudesta ja t-paitojen neljästä eurosta, alennetut hinnat ovat halvimmillaan kaksi euroa. Näin halvoilla hinnoilla on vaikea kattaa kestävän tuotannon kustannuksia, kuten elämiseen riittäviä palkkoja. Äärimmilleen halpuutetut hinnat voivat rajoittaa myös tuottajien taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi investoida päästöttömän energian käyttöön.
Vaatteelta, jonka hinta on nipistetty minimiin, ei kannata odottaa myöskään laatua. Siten Sheinin kaltainen liiketoiminta on vaarassa voimistaa entisestään kestämätöntä tekstiilitaloutta, jossa vaatteita hankintaan paljon mutta käytetään vähän.
Pikamuodin raskas ilmastotaakka
Suomalaiset hankkivat vuosittain vaatteita ja muita tekstiilejä yli neljällä miljardilla eurolla, mikä tekee noin tuhat euroa jokaista täysi-ikäistä kohden. Päästöjä tästä aiheutuu noin 1,5 miljoonaa tonnia eli jopa satoja kiloja jokaista suomalaista kohden. Koska suomalaisten käyttämät vaatteet ja niiden valmistuksen päästöt syntyvät suurilta osin Suomen rajojen ulkopuolella, ne ovat myös Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden ulkopuolella.
Globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä vaate- ja tekstiiliteollisuuden osuudeksi on arvioitu noin 4–10 prosenttia. Ilmastokuormitus on vaarassa kasvaa entisestään, sillä vaatebisneksen ennakoidaan kasvavan selvästi tällä vuosikymmenellä, ja alan yritysten toimet päästöjen vähentämiseksi ovat vielä alkutekijöissään. Finnwatch selvitti helmikuussa julkaistua raporttiaan varten kaikkein edistyksellisimpien, niin sanotut Science Based Targets -tavoitteet asettaneiden yritysten ilmastotavoitteita. Edes niiden nykyisiä ilmastotavoitteita ei voi pitää riittävinä, sillä suurimmalla osalla kireimmät tavoitteet koskevat vain oman toiminnan päästöjä. Sen sijaan alihankintana tapahtuvan tuotannon päästöihin – jotka muodostavat tyypillisesti valtaosan elinkaaripäästöistä – kohdistuvat toimet ja tavoitteet olivat tyypillisesti löysiä tai epämääräisiä. Sheiniä ei löydy Science Based Targets -tavoitteet asettaneiden yritysten listasta.
Yksi askel nykyistä kestävämpään vaate- ja tekstiiliteollisuuteen olisi siirtyminen kiertotalouteen, jossa raaka-aineet kiertävät tehokkaasti, mieluiten oman toimialan sisällä, ja tarvittava energia on päästötöntä. Tekstiilien ja vaatteiden kierrätys on kuitenkin vielä täysin riittämätöntä, ja vaatejätettä arvioidaan syntyvän vuosittain globaalisti yli 90 miljoonaa tonnia.
Tuotannosta käytettävistä kuiduista yli 90 prosenttia on niinsanotusti neitseellisistä raaka-aineista eli kierrätysmateriaalin hyödyntäminen on vielä melko vähäistä. Tämän lisäksi siltä osin kuin kierrätysmateriaalia käytetään ei senkään kohdalla ole kyse varsinaisesti kiertotaloudesta vaan siitä, että polyesteriä valmistetaan käytetyistä muovipulloista. Öljyperäinen raaka-aine siis hyödynnetään useampaan kertaan – ensin pullona ja sitten vaatteena – mutta käytännössä kyse on silti yksisuuntaisesta lineaaritaloudesta. Siinä materiaali kulkee vain yhteen suuntaan päätyen lopulta jätteeksi – joko polttoon tai kaatopaikalle.
Päästöt pitäisi viedä nopeasti nollaan, ja tekstiilialan tähänastiset toimet ovat olleet riittämättömiä. Vastuullisuuspuhe on vakiintunut yritysten mainospuheisiin, mutta konkretia on vähissä. Tämä näkyy myös siinä, miten Shein kuvaa oman toimintansa vastuullisuutta.
Sheinin vastuullisuuspuheet eivät vakuuta
Shein kertoo verkkosivuillaan ympäristövastuullisuudesta mukaansatempaavilla lauseilla kuten: “By turning to sustainable practices and fabrics, we’re doing our part in keeping the planet as pretty as can be.”
Konkreettinen sisältö on kuitenkin hyvin laihaa eikä sivuilla esimerkiksi esitetä minkäänlaisia lukuja päästöistä, niiden seurannasta tai vähentämisestä. Vastaavat puutteet toistuvat myös muilla yhtiön vastuullisuutta kuvaavilla sivuilla sekä viime vuotta koskevassa vastuullisuusraportissa, jossa tosin vakuutetaan, että päästölaskelmia aiotaan julkaista tulevaisuudessa. Sheinin sivuilta ei myöskään selviä tuotanto- tai tehdastietoja eikä yksittäisten tuotteiden alkuperää.
Verkkosivuilla kerrotaan, että tuotannon ympäristöjalanjälkeä pienennetään tuottamalla ensin pieniä kokeilueriä, joiden tuotantoa lisätään kysynnän mukaan. Näin pyritään vähentämään tuotannossa syntyvää hävikkiä. Tällä tavalla Shein kieltämättä vastaa todelliseen ongelmaan: kuluttajien tarpeita on vaikea ennakoida, minkä vuoksi vaatteita tuotetaan maailmassa liikaa – osa myydään alennetulla hinnalla ja osa jää kokonaan myymättä. On arvioitu, että globaalisti vain 60 prosenttia vaatteista myydään alkuperäisellä hinnalla. Siten Sheinin kaltainen liiketoimintamalli, jossa vaatteita tuotetaan suoraan kysynnän mukaan, voisi olla ylituotantoa kestävämpi ratkaisu. Toisaalta jos kyse on siitä – kuten Shienin tapauksessa mediatietojen perusteella vaikuttaa – että huonolaatuisia ja aggressiivisesti markkinoituja tuotteita myydään kasapäin, ylituotanto ei vähene vaan päätyy yhä enenevissä määrin suoraan kuluttajan vaatekaappiin.
Kuten aiemmin todettiin tekstiilien hiilijalanjäljen pienentämisessä keskeistä olisi päästä neitseellisistä raaka-aineista kierrätettyihin materiaaleihin. Shein kertoo, että tuotteissa käytetään kierrätettyjä kuituja mahdollisuuksien mukaan. Valikoimaa läpikäydessä kierrätysmateriaaleja ei juuri tule vastaan. Esimerkiksi mekkovalikoimaa tarkastellessa kierrätetystä polyesterista on valmistettu alle puoli prosenttia valikoiman tuotteista.
Vastuullisuusraportin mukaan innovativisia kiertotalousratkaisuja kehitetään strategisten kumppanien kanssa. Tavoitteena on lisätä kierrätetyn ja sertifioidun raaka-aineen käyttöä, vähentää vesistöihin aiheutuvaa kemikaalikuormaa ja vähentää muovin käyttöä pakkauksissa. Jätteitä koskeva tavoite on määrä julkistaa vuoden 2022 loppuun mennessä.
Energiankulutus ja käytetyn energian alkuperä ovat keskeinen osa vaate- ja teksiiliteollisuuden päästötaakkaa. Näistä kerrotaan Sheinin sivuilla tai vastuullisuusraportissa niukasti. Päästöihin vaikuttavina toimina mainitaan epämääräinen tuotannon optimoiminen, kokousten lukumäärän minimoiminen sähkön ja paperin säästämiseksi, aurinkovoimalla kulkevat ajoneuvot toimipisteiden sisäisissä kuljetuksissa sekä sähkön ja veden katkaiseminen, kun niille ei ole tarvetta. Olennaisimmista asioista, kuten konkreettisista päästöistä tai siitä, miten vaatteiden tuotannossa käytettävä energia tuotetaan, ei kerrota mitään. Vastuullisuusraportin mukaan omissa toiminnoissa tavoitteena on siirtyä uusiutuvaan energiaan, mutta tämä tavoite ei ilmeisesti koske alihankintaa, jossa suuri osa päästöistä oletettavasti syntyy.
Sosiaalisesta vastuusta kerrotaan verkkosivujen Our people are family -osiossa. Siellä vakuutetaan muun muassa, että työntekijöille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa, mutta minkäänlaisesta kolmannen osapuolen valvonnasta tai käytössä olevista sertifioinneista ei kerrota. Kansalaisjärjestö Public Eyen tekemän selvityksessä yhdessä Sheinille vaatteita toimittavassa tehtaassa työskentelevät kertoivat, että heille maksetaan palkkaa, joka ylittää arvion elämiseen riittävästä palkasta, mutta sitä vasten on tehtävä käytännössä kahta työvuoroa. Käytännössä kyse ei siis ole elämiseen riittävästä palkasta, johon normaalien työtuntien pitäisi riittää.
Vastuullisuusraportti kertoo, että auditointeja tehtiin vuonna 2021 lähes 700 tehtaassa joko yrityksen itsensä tai sen palkkaamien auditointiyritysten toimesta. Näissä tarkastuksissa peräti 12 prosentissa tehtaista arvioitiin hyvin vakavia, niin sanotun nollatoleranssin piiriin kuuluvia vakavia rikkomuksia. Sheinin käyttämällä luokituksella parhaaseen ryhmään, jossa havaittiin ainoastaan pieniä puutteita, kuului ainoastaan 2 prosenttia tarkastetuista tehtaista. Yleisimmin puutteita havaittiin paloturvallisuuteen, ylitöiden teettämiseen ja rekrytointeihin liittyen.
Yrityksen julkaisemassa, alihankkijoita koskevassa Code of Conductissa on puutteita. Esimerkiksi työntekijöiden alaikäraja asetetaan 16 vuoteen. Ottaen huomioon, että yrityksen myymien vaatteiden tuotanto tapahtuu mediatietojen mukaan isolta osin Kiinassa, on outoa, että Shein edellyttää, että työntekijöiden on saatava perustaa omia ammattiliittoja, mikä ei kuitenkaan ole mahdollista Kiinassa. Ylitöiden kohdalla sitä, että viitataan kohtuullisiin työtunteihin ja lakien noudattamiseen, ei voi pitää Kiinan kohdalla riittävän vahvana kirjauksena. Ympäristöä koskevat kirjaukset ovat ylimalkaisia: alihankkijoiden edellytetään noudattavan lakia ja määräyksiä sekä epämääräisesti suojelemaan ympäristöä ja pienentämään omaa vaikutustaan siihen.
Planeetta ei kestä pikamuotia – murroksen pitää olla nopea ja oikeudenmukainen
Entistä kiihkeämmän pikamuodin sijaan vaatteiden tuotannossa ja kulutuksessa pitää siirtyä malleihin, joissa vaikutukset ilmastoon ja muuhun ympäristöön jäävät mahdollisimman pieniksi. Päästötön energiantuotanto ja vaatteiden tai niissä käytettävien materiaalien tehokas kierrätys ovat osa tätä siirtymää.
Nykyisen tuotannon mittakaava ja ympäristökuormaa pienentävien teknologisten ratkaisujen käyttöönoton verkkaisuus ovat yhdistelmä, joka estää riittävän nopeat päästövähennykset pelkästään tuotantoa lisäämällä ja raaka-aineiden kiertoa tehostamalla. Jotta puolentoista asteen tavoite pysyy saavutettavissa, on vaate- ja tekstiilialan päästöjä vähennettävä myös kulutusta vähentämällä muun muassa pidentämällä yksittäisten vaatekappaleiden käyttöikää ja lisäämällä vaatteiden kierrätystä vaatteina. Tällä tavalla uuden teknologian käyttöönotolle jää hieman enemmän aikaa.
Sekä uusien vaatteiden kulutuksen vähentäminen että tuotannon muutokset asettavat tekstiilialan ennenkokemattoman muutoksen eteen. Tällä muutoksella tulee väistämättä olemaan vaikutuksia myös alan työntekijöihin, joita on arvioitu olevan jopa 300 miljoonaa. Vaikka monissa näistä työpaikoista on puutteita, ei työntekijöiden oikeutta muutosturvaan ole syytä vähätellä. Siksi sekä vaatealasta riippuvien maiden että alan yritysten on jo varhaisessa vaiheessa huomioitava ja varmistettava työntekijöidensä mahdollisuudet oikeudenmukaiseen siirtymään.
