Valion ananastoimittaja korjaa ongelmia

Takerngin tehtaalta löydettiin muun muassa laittoman korkeita siirtotyöntekijöiltä perittyjä rekrytointimaksuja sekä työntekijöiden palkkoihin tehtyjä laittomia vähennyksiä. Ananaksen satokauden ulkopuolella tehdas ajettiin useiden kuukausien ajaksi alas. Linjastojen ollessa pois käytöstä ei työntekijöille maksettu palkkaa lainkaan. Myös tämä käytäntö oli Thaimaan lain vastainen. 

Ennen Finnwatchin raportin julkaisua vastuullisuusjärjestelmä Amfori BSCI oli auditoinut Takerngin ananastehtaan viimeksi joulukuussa 2017. Tehdas oli saanut auditoinnista yleisarvosanaksi B:n, mikä tarkoittaa ‘hyvää’. Auditoinnissa ei siis oltu löydetty esimerkiksi edellä mainittuja Finnwatchin esiin nostamia ongelmia. 

Finnwatchin keväällä 2019 julkaisema raportti nosti esiin ihmisoikeusongelmia ananaksen tuotannossa.

Raportin julkaisemisen jälkeen Amfori BSCI kutsui koolle sen jäsenyritykset, joiden tavarantoimittaja Takerng on. Näistä yrityksistä koostuva työryhmä laati yhdessä Takerngin kanssa suunnitelman korjaavista toimenpiteistä, joihin Takerngin tulee Finnwatchin raportin tiimoilta ryhtyä ja jonka yhteenvedon Finnwatch on nähnyt. Yhteenvedon perusteella syntyy vaikutelma, että toimenpidesuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota siirtotyöntekijöiden rekrytointiin, työntekijöiden iän varmistamiseen sekä Takerngin ylityö- ja vuosilomakäytäntöjen päivittämiseen. Tammikuun 2020 lopussa Amforin jäsenyritykset teettivät auditoinnin Takerngin tehtaaseen, jonka tarkoituksena oli varmistaa korjaavien toimenpiteiden toimeenpano. Tätä kirjoittaessa seuranta-auditoinnin tulokset eivät vielä olleet saatavilla. 

Toimenpidesuunnitelman yhteenvedossa tunnistetaan, että Takerng tarvitsee tukea toimenpiteiden toteutuksessa. Esimerkiksi siirtotyöntekijöiden vastuullisen rekrytoinnin todetaan vaativan erityisosaamista, ja tätä varten Takerng on suunnitelman mukaan palkkaamassa kansainvälisesti tunnustettuihin työelämän oikeuksiin perehtyneen konsultin. Lisäksi Takerng on kouluttanut omaa henkilökuntaansa rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä ja ottanut käyttöön työntekijöille suunnatun valitusmekanismin.

Suunnitelman yhteenvedossa todetaan myös, että erityisosaamisen lisäksi siirtotyöntekijöiden vastuullinen rekrytointi edellyttää “tietynlaista kassavirtaa”. Kirjaus on mielenkiintoinen, sillä siinä todetaan avoimesti se, että vastuullinen rekrytointi on yrityksille kustannuskysymys. Suuri osa rekrytointiin liittyvistä ihmisoikeusongelmista kumpuaa siirtotyöntekijöiltä perittävistä rekrytointi- ja dokumenttimaksuista, jotka kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukaan kuuluvat kokonaisuudessaan työnantajan maksettaviksi. Finnwatchin raporttia varten vuonna 2018 haastatellut Takerngin siirtotyöntekijät olivat maksaneet erilaisia rekrytointi- ja dokumenttimaksuja enimmillään noin 380 euroa. Takerngin tehtaalla heidän päiväpalkkansa oli noin 8,5 euroa. Rekrytointi- ja dokumenttimaksut vastasivat siis melkein kahden kuukauden palkkaan. Finnwatchin näkemästä Takerngin korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman yhteenvedosta ei käy ilmi, onko Takerng vielä sitoutunut kansainvälisten ihmisoikeusstandardien edellyttämään nolla maksu -linjaan.

Yhteenvedosta ei myöskään käy ilmi, miten vastuullisen rekrytoinnin edellyttämä kassavirta varmistetaan tai mikä ostajayritysten rooli kassavirran varmistamisessa on. Prodalim, joka toimittaa Valiolle Takerngin ananastuotteita, ja Amfori BSCI:n muut jäsenyritykset, joiden tavarantoimittaja Takerng on, ovat Valion mukaan toistaiseksi osallistuneet vain Takerngin auditointi- ja koulutuskustannuksiin. Finnwatchin mukaan ostajayritysten tulee maksaa tavarantoimittajille tuotteista ja palveluista hintaa, joka mahdollistaa vastuullisen tuotannon, mukaan lukien siirtotyöntekijöiden vastuullinen rekrytointi. Lisäksi rekrytointimaksuja jo maksaneille siirtotyöntekijöille tulee kompensoida heidän maksamansa maksut.

Tärkkelystehtaan palkkoihin palataan vielä 

Finnwatchin keväällä 2019 julkaisema selvitys löysi ongelmia siirtotyöntekijöiden rekrytointikäytännöissä myös raaka-ainevalmistaja Ingredionin Rayongin tehtaalla. Ingredion Rayong toimittaa Valiolle maissi- ja tapiokapohjaisia sakeuttajia, joita käytetään ruokakermojen valmistuksessa. Finnwatch muun muassa epäili Ingredion Rayongin tehtaan logistiikkapuolella työskentelevien siirtotyöntekijöiden olevan laittomasti palkattua vuokratyövoimaa. Siirtotyöntekijöiden työluvissa heidän työantajakseen oli merkitty Phuttoh Design and Subcontracting Limited Partnership ja työnkuvaksi maataloustuotanto. Vuodesta 2017 lähtien Thaimaassa on ollut laitonta palkata siirtotyöntekijöitä ensin työnvälitystoimiston palvelukseen ja sitten välittää heitä muiden yritysten palvelukseen, vaikka lain tulkintaan onkin liittynyt epäselvyyksiä. Ingredionin mukaan Phuttoh oli yrityksen logistiikkapuolen palveluntarjoaja, ja siirtotyöntekijät lain mukaisesti palkattu. Finnwatchin selvityksen mukaan siirtotyöntekijöille ei myöskään maksettu asianmukaisia ylityökorvauksia. Ingredionin tehdas oli SMETA-auditoitu.

Myös Ingredion on ryhtynyt toimenpiteisiin Finnwatchin raportin julkaisemisen jälkeen. Se on muun muassa laatinut omia thaimaalaisia tavarantoimittajiaan koskevan Code of Conductin ja tarjonnut tavarantoimittajille koulutusta sen toimeenpanossa. Myös Phuttoh on Ingredionin mukaan osallistunut koulutukseen. Jatkossa Ingredion tulee käynnistämään thaimaalaisten tavarantoimittajien säännölliset auditoinnit. Lisäksi Ingredion on muun muassa keskustellut mahdollisista parannuksista SMETA-auditointeihin metodologian kehittäneen Sedexin kanssa ja konsultoinut Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Thaimaan maatoimisto siirtotyöntekijöiden rekrytointiin liittyvistä haasteista.

Ingredion Rayongin siirtotyöntekijät ovat raportoineet myös muutoksista heidän palkkaansa. Finnwatchin kontaktoimien siirtotyöntekijöiden mukaan siirtotyöntekijöille maksetaan nyt lainmukaiset ylityökorvaukset, mutta heidän peruspalkkansa ilman ylitöitä on aiempaa pienempi. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että ansaitakseen yhtä paljon kuin ennen siirtotyöntekijöiden on tehtävä noin kolme tuntia ylitöitä joka päivä. Finnwatch on ollut asiasta yhteydestä sekä Ingredioniin että Valioon. Valion mukaan siirtotyöntekijöille maksettuihin palkkoihin on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota Ingredion Rayongin seuraavan auditoinnin yhteydessä myöhemmin tänä keväänä.

Thaimaasssa rekrytointimaksut kiellettiin, ongelma siirtyi rajan toiselle puolelle 

Siirtotyöntekijöiden rekrytointiin liittyvät ihmisoikeusongelmat kuten korkeat rekrytointi- ja dokumenttimaksut ovat olleet Thaimaassa tapetilla jo pitkään. Vuodesta 2017 lähtien rekrytointimaksujen periminen siirtotyöntekijöiltä on ollut Thaimaassa laitonta, ja siirtotyöntekijöiltä on sallittua periä vain tietyt viranomaismaksut. Esimerkiksi viisumi, työlupa ja siirtötyöntekijöille pakollinen terveystarkastus saavat maksaa enimmillään yhteensä noin 80 euroa. Vaikka nykytilanne ei täysin vastaa kansainvälisten ihmisoikeusstandardien nolla maksu -linjaa, on se kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Samalla se on aiheuttanut uusia ongelmia: siirtotyöntekijöiltä peritään nyt entistä enemmän maksuja heidän kotimaissaan, missä sääntely ja viranomaisvalvonta ovat usein löperömpiä kuin Thaimaassa.

Siirtotyöntekijöiden rekrytointi virallisten kanavien kautta on myös edelleen niin monimutkainen ja aikaavievä prosessi, että se jo itsessään luo tarvetta erilaisten, usein kalliiden, välikäsien käyttöön ja kannustaa siirtotyöntekijöitä hakeutumaan Thaimaahan töihin epävirallisia kanavia pitkin. Ongelmien ratkaiseminen vaatisi paitsi yhteistyötä Thaimaan ja sen naapurimaiden välillä myös siirtotyöntekijöiltä perittävien rekrytointi- ja dokumenttimaksujen karsimista heidän kotimaissaan sekä virallisten rekrytointiprosessien yksinkertaistamista ja selkeyttämistä ihmisoikeusperusteisesti.

Ananasteollisuus ei halua noudattaa lakia 

Syksyllä 2019 Thaimaan lehdissä kirjoitettiin, miten ananasteollisuuden etujärjestö uhkasi ajaa ananastehtaat alas protestina maan nykyiselle siirtotyöntekijöiden rekrytointia koskevalle sääntelylle. Erityisen tyytymätön etujärjestö oli rekrytoinnista työnantajille koituviin kustannuksiin sekä siihen, että siirtotyöntekijöille tulee maksaa palkkaa myös linjastojen ollessa suljettuina ananaksen satokauden ulkopuolella. Viimeksi mainittu sääntö on ollut laissa jo vuosia, mutta sen noudattamiseen on alettu kiinnittää huomiota vasta muun muassa Finnwatchin nostettua ongelman lukuisia kertoja esiin.

Finnwatchin näkemän Takerngin toimenpidesuunnitelman yhteenvedon mukaan Takerng on ananasteollisuuden etujärjestön linjasta poiketen sitoutunut vastaisuudessa maksamaan siirtotyöntekijöille Thaimaan lain edellyttämää palkkaa myös sen tehtaan ollessa suljettuna ananaksen satokauden ulkopuolella.

Takerngin asiakasyritysten ei tule rangaista Takerngia mahdollisista hinnankorotuksista, joihin tämäkin korjaava toimenpide voi johtaa. Täyttääkseen velvollisuutensa kunnioittaa ihmisoikeuksia asiakasyritysten tulee osallistua korjaavien toimenpiteiden toimeenpanemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa myös niistä aiheutuvien lisäkustannusten huomioimista hintaneuvotteluissa. Valion mukaan tavarantoimittajien vastuullinen toiminta on sille yksi hankintakriteeri, ja Valion tavoitteena on, että Finnwatchin raportissa esiin nostetut epäkohdat saadaan korjattua. Valio on sitoutunut edistämään asioiden eteenpäinmenoa sen tavarantoimittajan kanssa, ja kun mahdollisista korjaavien toimenpiteiden aiheuttamista lisäkustannuksista on selkeä arvio, se on myös valmis neuvottelemaan ostohinnan muodostumisesta. 

Valion vastaus antaa toivoa. Ilman koko toimitusketjun yhteistä sitoutumista, muutosta ei tapahdu eikä se ole pysyvää. Positiiviset esimerkit ostajayritysten ja tavarantoimittajien yhteistyöstä voivat kannustaa myös muita Thaimaan ananasteollisuuden yrityksiä toimeenpanemaan samansuuntaisia korjaavia toimenpiteitä, kun ne näkevät, että vastuullisuudesta ei seuraa rangaistuksia kovasta hintakilpailusta huolimatta. 


Artikkelin tuotantoa on tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroista.