226 kansalaisjärjestöä vaatii päättäjiä korjaamaan komission yritysvastuulakiesityksen

Kansalaisjärjestöt ympäri maailman vaativat tänään julkaistussa kirjeessään EU-päättäjiä korjaamaan komission helmikuussa julkaisemaa yritysvastuulakiesitystä. Kirjeen on allekirjoittanut 226 järjestöä.

– Komission esitys on historiallisen tärkeä askel eteenpäin. Esityksessä on kuitenkin merkittäviä valuvikoja, jotka uhkaavat jättää yritysten ihmisoikeusvastuun löperöksi ja uhrien oikeussuojan heikoksi, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo.

Järjestöt arvostelevat kannanotossaan direktiiviesitystä muun muassa siitä, että se jättää 99 prosenttia yrityksistä sääntelyn ulkopuolelle. Järjestöjen mukaan pk-yritykset on välttämätöntä ottaa mukaan soveltamisalaan. Yritysten vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tulee myös ulottaa niiden koko arvoketjuun. Komission esityksessä velvollisuudet on rajattu vain vakiintuneisiin liikesuhteisiin.

Komission esityksessä yritykset voisivat myös väistää vastuutaan lisäämällä vastuullisuuteen liittyviä ehtoja ostosopimuksiinsa ja delegoimalla ehtojen valvonnan kolmannelle osapuolelle. Vastuun siirtämisen mahdollistavaa sääntelymallia pidetään merkittävänä ongelmana, joka voi vesittää uhrien oikeussuojan.

Suomen hallitus julkaisi omat kantansa EU-esitykseen

Viime viikolla julkaistussa kannassaan Suomen hallitus asettuu tukemaan keskeisiltä osin komission direktiiviesityksen ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevia asianmukaisen huolellisuuden velvoitteita. Hallitus pitää tärkeänä, että direktiiviä koskevat neuvottelut etenevät ja sääntely tulee voimaan lähivuosina. 

Finnwatch kiittää hallitusta siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta halutaan sisällyttää yrityksille säädettävään asianmukaisen huolellisuuden velvoitteeseen. Lisäksi kannassa todetaan, että viranomaisten tulisi voida määrätä tehokkaita ja erilaisiin tilanteisiin soveltuvia hallinnollisia seuraamuksia sääntelyn toimivuuden varmistamiseksi. 

Finnwatch kuitenkin moittii hallitusta siitä, että Suomen suhtautuminen tiettyihin direktiiviesityksen keskeisiin kohtiin on vähintäänkin varauksellista. Suomi esimerkiksi pitää komission esityksen mukaista soveltamisalaa lähtökohtaisesti hyvänä ja katsoo, että soveltamisalaa voitaisiin harkita laajennettavaksi vasta sen jälkeen, kun sääntelyn toimeenpanosta on ehtinyt kertyä kokemusta. 

Uhrien oikeussuojan edistämisen kannalta keskeistä vahingonkorvausvastuuta tulisi sääntelyhankkeen edetessä vielä vahvistaa ja tarkentaa. Finnwatch pitää kuitenkin Suomen ehdotusta siitä, että komission esitykseen sisältyvä yritysten velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot uhreille voitaisiin siirtää käsiteltäväksi kokonaan toiseen sääntelyhankkeeseen. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että uhrien oikeussuojaan ei tulisi parannuksia vuosikausiin – jos silloinkaan. 

– Sen sijaan, että komission esityksen puutteiden korjaamista lykätään hamaan tulevaisuuteen, ratkaisut tulisi löytää nyt, Kultalahti sanoo.