Uutiset

Suomen hallituksen mukaan julkinen talous on kriisissä, minkä vuoksi hallitus on päättänyt miljardien eurojen sopeuttamistoimista. Esimerkiksi koulutuksesta, tutkimuksesta, lasten päivähoidosta ja kehitysyhteistyöstä on leikattu sillä perusteella, että julkisen sektorin tulot eivät kata menoja. Leikkaukset vaikuttavat suomalaisten palkansaajien ja heidän perheidensä arkeen.

Samalla on saatu lukea ikäviä uutisia yritysten verolakien hengen vastaisesta verosuunnittelusta. Tällä viikolla otsikoihin ovat nousseet sähkönsiirtoyhtiöt Caruna ja Elenia. Niiden räikeästä korkovähennyksiin perustuvasta verovälttelystä hyötyvät omistajina toimivat suomalaiset eläkelaitokset, Keva, Elo ja Ilmarinen.

Caruna ja Elenia eivät ole poikkeustapauksia. Jo aikaisemmin eläkelaitosten sijoituksia on löytynyt muun muassa räikeästä verovälttelystä syytetyn Attendon takaa. Esimerkit osoittavat, että erityisesti kansainväliseen pääomasijoitustoimintaan kuuluu sijoitusten kohdeyhtiöiden systemaattinen verojen minimointi. Eläkelaitokset ja muut institutionaaliseet sijoittajat ovat merkittävin pääomasijoittajaryhmä. Finnwatchin selvityksen mukaan suomalaisilla eläkelaitoksilla oli vuonna 2013 37 miljardia euroa varoja sijoitettuna veroparatiiseissa rekisteröityihin rahastoihin. Eläkelaitokset ovat siten keskeisessä roolissa järjestelmässä, joka ei vain rapauta veropohjia, vaan myös haittaa talouden toimintaa ja heikentää pienten yritysten kilpailuasemaa.

Myös eläkelaitosten salkuista löytyviltä listatuilta yhtiöiltä on löytynyt toistuvasti verojen minimointiin tähtääviä yhtiörakenteita ja velkajärjestelyjä. Eräät salkuista löytyvät monikansalliset yritykset välttelevät veroja heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa.

On vastenmielistä, että hyvinvointia turvaamaan perustetut eläkelaitokset osallistuvat edunsaajiaan, suomalaisia palkansaajia ja yrittäjiä, haittaavaan veropohjan rapauttamiseen. Eläkelaitoksia koskevassa laissa säädettyä fidusiaarivelvoitetta ei ole perusteltua tulkita niin, että tuottoja eläkevaroille on haettava keinolla millä hyvänsä.

Ensisijainen vastuu verovälttelyn tukkimiseen on päättäjillä. Viimeksi konsernien sisäisiin korkoihin perustuvaa verosuunnittelua yritettiin vaikeuttaa korkovähennyksiä rajoittavalla säännöksellä, joka tuli voimaan vuonna 2014. Taloussanomien tänään julkaiseman artikkelin mukaan Elenian omistajat ovat järjestelleet rahoitusrakenteen uusiksi vuonna 2013 juuri säännöksen voimaan tulon alla. Artikkelin kaavion perusteella vaikuttaa, että järjestelyllä siirrettiin lainat muodollisesti konsernin ulkopuolella, jotta säännös ei soveltuisi. Säännökseen sisältyi kuitenkin kohta, jolla tämän tyyppisten järjestelyjen hyödyt pyrittiin poistamaan. Siten lienee mahdollista, että Verohallinto puuttuisi järjestelyyn jälkikäteen.

Oli niin tai näin, on arveluttavaa, että suomalaiset eläkeyhtiöt osallistuvat laillisuuden rajoja hipoviin järjestelyihin, jotka eduskunta yritti nimenomaisesti estää. Ilmarinen kieltäytyi kommentoimasta verojärjestelyä Taloussanomille. Hiljaisuus on kestämätöntä, ja eläkelaitosten tulee ymmärtää, että myös niiden on kannettava vastuunsa yhteiskuntaa haittaavista toimistaan.

Finnwatch vaatii Telaa ja eläkelaitoksia tunnustamaan avoimesti niiden sijoituksiin kuuluvat yhteiskunnalle haitalliset verojärjestelyt. Eläkelaitosten tulee osallistua julkiseen keskusteluun ja pohtia aktiivisesti ratkaisuja siihen, miten eläkelaitosten fidusiaarivelvoitetta noudatetaan tuottavasti ilman, että rapautetaan veropohjaa ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointia.

Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch ry
Lauri Finér, tutkija, Finnwatch ry

Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.