Suomeen on saattanut päätyä lihaa myös sademetsiin hakatuilta karjatiloilta
 
chicken
Kuva: Lisa Rodgers/Creative Commons

FINNWATCHIN TIEDOTE 3.5.2011


Brasilialaista lihaa ostavien suomalaisyritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota lihantoimittajiensa työoloihin ja ammattitautien ehkäisyyn. Työntekijäkyselyiden perusteella peräti neljäsosa maan siipikarjateollisuuden työntekijöistä kärsii työperäisistä rasitussairauksista. Näin todetaan Finnwatchin tuoreessa raportissa, joka käsittelee Brasilian lihasektoria ja sen yhteyksiä suomalaisiin yrityksiin.

"Brasilian siipikarjateollisuuden mukaan työolot ovat kunnossa, mutta työntekijät ja ammattiliitot kertovat ongelmista", sanoi Finnwatchin selvityksen tehnyt tutkija Päivi Pöyhönen. Pöyhösen mukaan työntekijöiden raportoimat terveysongelmat näyttävät tulleen brasilialaista lihaa ostaville suomalaisyrityksille yllätyksenä. "Tästä näkökulmasta on huolestuttavaa, että työolojen ja -terveyden systemaattinen valvonta vaikuttaa kotimaisissa yrityksissä melko vähäiseltä", sanoi Pöyhönen.
 
Finnwatch selvitti Suomessa käytettävän brasilialaisen lihan ostoja ja sitä, miten suomalaiset yritykset valvovat tuotantoketjunsa eettisyyttä Brasiliassa. Maa on maailman suurin siipikarjan- ja naudanlihan viejä, ja Suomessa brasilialaista lihaa syödään keskimäärin puolisen kiloa vuodessa henkeä kohden. Suomalaisilta yrityksiltä kysyttiin työolojen lisäksi myös ympäristöasioiden huomioimisesta Brasiliassa. Paikallista naudanlihantuotantoa on kritisoitu sademetsätuhojen kiihdyttämisestä Amazonin alueella. 

Kolmasosa Finnwatchin kyselyyn vastanneista henkilöstöravintoloista sekä hankinta- ja elintarvikeyrityksistä kertoi hankkivansa brasilialaista siipikarjan- tai naudanlihaa. Yksi osti kaiken siipikarjanlijansa Brasiliasta, ja muiden hankintaosuudet vaihtelivat vajaasta prosentista kuuteen prosenttiin. Kaikilla brasilialaista lihaa käyttävillä yrityksillä oli jonkinlaisia eettisiä ja ympäristöön liittyviä ohjeistoja. Osa kertoi auditoineensa brasilialaisia tuotantolaitoksia, mutta työolojen ja ympäristöasioiden huomioiminen jäi epäselväksi. Finnwatchin kyselyn perusteella vain muutama yritys sisällytti auditointeihinsa työolojen ja ympäristönäkökohtien valvontaa.

Maahantuojista Suomen johtava brasilialaislihan tuoja STC-Meat ei vastannut Finnwatchin kyselyyn. Muut neljä maahantuojaa vastasivat, mutta vain North Trade, jonka emoyhtiö on ruotsalainen, toimitti Finnwatchille vastuullisuuspolitiikkansa ja tarkat tiedot käyttämistään tuotantolaitoksista. Lihahankinnat keskittyivät São Pauloon ja muihin eteläisiin osavaltioihin, jotka eivät ole Amazonin alueella. 

Muutkin maahantuojat vakuuttivat, etteivät niiden ostot ole kytköksissä sademetsätuhoihin. Ruotsalaisen Swedwatchin viime vuonna julkaisema tutkimus kuitenkin osoittaa, että Suomeen on saattanut päätyä naudanlihaa myös Amazonin sademetsiä tuhonneilta karjatiloilta muun muassa HKScanin tytäryhtiön omistaman maahantuojan kautta. Suuret brasilialaiset lihayhtiöt sitoutuivat vasta vuoden 2009 lopulla lopettamaan ostot sademetsätuhoja aiheuttavilta yrityksiltä.

Päivi Pöyhönen katsoo, että suomalaisten yritysten tulee terästää hankintaketjunsa eettisyyden valvontaa. "Työolojen ja ammattitautien ehkäisyn huomioiminen ei ole nykyisellään riittävää. Yritysten tulisi osallistua aktiivisemmin myös aloitteisiin, jolla suojellaan Amazonin sademetsiä laidunmaiden leviämiseltä", sanoi Pöyhönen. 

Lataa raportti (pdf) >>

Faktalaatikko
* Finnwatch selvitti 29 henkilöstöravintolan, elintarvikeyrityksen, kaupan alan hankintayhtiön ja maahantuojan vastuullisuuslinjauksia.

* Juvenes, Katri Antell, Finnfrost, Pouttu, Saarioinen, Unilever Foodsolutions ja STC Meat eivät vastanneet kyselyyn.

* Avoimimmin kyselyyn vastasivat S-ryhmän yhtiöt, HK Ruokatalo, Snellman ja North Trade. 

* Brasiliasta tietoja saatiin Brasilian elintarviketyöläisten liiton CNTA:n ja Kansainvälisen elintarviketyöläisten liiton IUF:n Latinalaisen Amerikan aluejärjestön REL-UITA:n työoloselvityksestä sekä eri kansalaisjärjestöjen tutkimuksista ja selvityksistä.

* Vuonna 2010 paikalliset Brasilian siipikarja- ja lihanpakkaussektorilla sovittiin jokaiseen työuntiin sisältyvästä pakollisesta 10 minuutin tauosta. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on tukenut paikallisten ammattiliittojen pyrkimyksiä työolojen parantamiseksi. 

* Vaikka Suomeen tuotavat kilomäärät ovat suuria, brasilialaisen lihan kulutus on vähentyntyt muutamaan prosenttiin siipikarjan- ja naudanlihan kokonaiskulutuksesta. Tähän ovat vaikuttaneet EU:n asettamat tuontirajoitukset ja vuonna 2010 voimaan tullut tuorelihadirektiivi.

Lisätietoja: 
Päivi Pöyhönen, tutkija, Finnwatch: 040 4109710, paivi.poyhonen [at] finnwatch.org
Janne Sivonen, toiminnanjohtaja, Finnwatch: 044 3569 369, janne.sivonen [at] finnwatch.org

Finnwatch tutkii ja tarkkailee suomalaisten ja Suomeen sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa. Järjestön taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.