Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatchin tänään julkaistu selvitys kertoo ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön jatkuvan rakennusalalla.
Monet yritykset kuten YIT ja Skanska ovat parantaneet vastuullisuuskäytäntöjään, mutta urakkaketjujen työehtojen valvonnassa on edelleen isoja puutteita. Viranomaisilla on vain vähän tehokkaita keinoja puuttua ongelmiin kuten alipalkkaukseen, ja yritysten rooli hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä korostuu.
Finnwatchin selvitys perustuu rakennusalan yritysten vastuullisuuskäytäntöjen kartoitukseen, asiantuntijahaastatteluihin sekä viranomaisten tarkastuskertomusten läpikäyntiin. Aineistosta nousee esiin huolestuttava kuva. Esimerkiksi Etelä-Suomessa rakennusalalla puutteita palkkauksessa havaittiin ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden kohdalla 85 prosentissa tehdyistä tarkastuksista vuonna 2020.
– Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden alipalkkaus ja epäselvyydet muun muassa työaikaseurannassa ovat rakennusalalla arkipäivää. Ukrainalaisten ja valkovenäläisten lähetettyjen työntekijöiden tilanne työmailla on erityisen huono. Myös työnteko-oikeudettomia kerrotaan saapuvan maahan ovista ja ikkunoista, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Vaikka ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, osa yrityksistä nojaa edelleen vahvasti aliurakoitsijoiden toimintaa koskeviin kirjallisiin selvityksiin sen sijaan, että työehtojen toteutumista valvottaisiin käytännössä. Ulkomaiset työntekijät eivät ole löytäneet yritysten käytössä olevia valituskanavia, ja epäkohdat tulevat yritysten tietoon lähinnä ammattiliittojen tekemän valvonnan kautta. Myös erot pääurakoitsijoiden omien työntekijöiden ja urakkaketjussa työskentelevien työntekijöiden työtapaturmataajuuksissa olivat osalla yrityksistä moninkertaisia. Lukuisista yhteydenotoista huolimatta kaksi yritystä, Lehto Group and T2H Rakennus eivät vastanneet Finnwatchin kyselyyn lainkaan.
Osa yrityksistä, kuten YIT ja Skanska, saavat Finnwatchilta myös kiitosta. Näiden yritysten työmailla on esimerkiksi lisätty vuoropuhelua ulkomaisten työntekijöiden kanssa ja heille on kerrottu heidän oikeuksistaan. Yritykset ovat myös kannustaneet työntekijöitä aktiivisesti ilmoittamaan epäasiallisesta kohtelusta sekä kouluttaneet tai ohjeistaneet työmaajohtoa tunnistamaan työperäistä hyväksikäyttöä.
– Suoraa vuoropuhelua ulkomaisten työntekijöiden kanssa, työntekijähaastatteluja ja auditointeja sekä omien ostokäytäntöjen kriittistä tarkastelua tarvittaisiin alalle kuitenkin lisää, Kultalahti sanoo.
Rakennusalalla työskentelee arviolta 15 000 ulkomailta Suomeen tilapäiseen työhön lähetettyä työntekijää, ja paljon myös muita ulkomaiden kansalaisia, jotka ovat maassa pysyvämmin. Uudellamaalla ulkomaalaisten osuus talonrakennusalan työntekijöistä on jo yli 30 prosenttia. Vaikka ulkomailta rakennusalalle tuleviin työntekijöihin liittyvät ihmisoikeusongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, viranomaisten nykyiset mahdollisuudet puuttua hyväksikäyttöön ovat edelleen hyvin rajalliset.
Finnwatch peräänkuuluttaa lakimuutoksia, viranomaisvalvonnan kehittämistä ja yritysten aktiivisempaa roolia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnassa. Erityisen tärkeänä nostetaan esiin yritysten omaa vastuuta urakkaketjujen työehdoista lisäävä yritysvastuulaki sekä alipalkkauksen nykyistä tiukempi sanktiointi ja uhrien palkkasaatavien turvaaminen.
Koko selvitys: Pääurakoitsijoiden ihmisoikeusvastuu urakkaketjuissa
Selvitys on tuotettu Rakennusliiton tuella.
