Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Valtiovarainministeriön esittämä yhteisöveroalennuksen ylioptimistinen itserahoitusaste on joutunut vakavan kritiikin kohteeksi. Finnwatch vaatii hallitusta perumaan yhteisöveroalennuksen.
Hallitus linjasi kehysriihessä yritysverotuksen keventämisestä kahdella prosenttiyksiköllä. Veroreformia perusteltiin siitä saatavilla kasvuvaikutuksilla ja niiden vuoksi korkeaksi nousevalla itserahoitusasteella. Uudistuksen oletettiin toisin sanoen rahoittavan suurelta osin itse itsensä.
Kehysriihen jälkeen on kuitenkin käynyt ilmi, että valtiovarainministeriön arviolle peräti 60 prosenttiin nousevasta itserahoitusasteesta ei löydy uskottavia perusteita.
Valtiovarainministeriön taustamuistiossa esitetty laskelma on osoittautunut virheelliseksi, minkä johdosta ministeriö on muokannut sitä jälkikäteen. Myös laskelman pohjana olevan laajan metatutkimuksen laatineet ulkomaiset tutkijat ovat arvostelleet laskelmaa ja pitäneet ministeriön arviota itserahoitusasteesta ylioptimistisena. Syntyneen kohun seurauksena ministeriöstä on kommentoitu, että esitetty arvio itserahoitusasteesta ei perustu mihinkään laskelmaan.
– Tutkimuskirjallisuuden perusteella näyttää todennäköiseltä, että yhteisöveron kevennyksen itserahoitusaste ei nouse lähellekään valtiovarainministeriön esittämää tasoa. Todellisuudessa se saattaa olla hyvin lähellä nollaa, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Finnwatch katsoo, että hatarilla ja jopa virheellisillä perusteilla tehty veronkevennyspäätös tulee perua.
– Kun tosiasiat muuttuvat, tulee myös niihin pohjautuneita päätöksiä arvioida uudelleen. Kalliille ja tehottomalle yhteisöveron alennukselle ei ole nyt ilmi käyneiden tietojen valossa perusteita, Hietanen summaa.
Yhteisöveron kevennys on kallis toimenpide. Staattisesti laskettuna se pienentää valtion verotuloja yli 800 miljoonalla eurolla. Toimenpiteen voi myös olettaa lisäävän Suomen osinkoverojärjestelmästä aiheutuvaa tulonmuuntoa, mikä kasvattaa veromenetyksiä entisestään.
– Hallitus on sitoutunut edistämään tutkimusperusteista päätöksentekoa, ja tämä huomioiden sen tulisi perääntyä heppoisiin arvioihin nojanneesta yhteisöveron keventämissuunnitelmasta, Hietanen sanoo.
Kuva: Katja Säilä, valtioneuvoston kanslia, CC BY 2.0
