Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatchin tänään julkaistu raportti arvioi yritysten käyttämiä vastuullisuussertifiointeja ja -auditointeja. Parhaiten arvioinnissa pärjäsivät Reilu kauppa ja Rainforest Alliance. Erityisenä tapausesimerkkinä raportti nostaa esiin puuvillasertifiointien ongelmat.
– Vastuullisuussertifioidun puuvillan kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Valitettavasti valvonta ei ole pysynyt kasvun perässä, eivätkä kuluttajat voi aina luottaa sertifioitujen puuvillatuotteiden vastuullisuuteen, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Puuvillasektori on isojen haasteiden edessä merkittävien tuottajamaiden, kuten Kiinan aiheuttamien ongelmien takia. Kiinaa epäillään systemaattisesta uiguurien pakkotyöstä puuvillastaan tunnetulla Xinjiangin alueella.
– Suomen markkinoilla yleisesti käytössä olevat puuvillan vastuullisuussertifiointi BCI ja luomuvaatteita sertifioiva GOTS eivät edelleenkään pysty takaamaan, ettei kuluttajatuotteisiin päädy uiguurien pakkotyöllä tuotettua tai prosessoitua puuvillaa Xinjiangista, Kultalahti toteaa.
BCI:n merkittävimmät haasteet liittyvät sen hyväksymään massabalanssiin. Se tarkoittaa, että sertifioitua puuvillaa saa sekoittaa sertifioimattomaan puuvillaan, ja sertifioidun raaka-aineen määrää tuotantoketjussa seurataan vain sen massan kautta. Tästä seuraa, että kuluttajalle päätyvässä lopputuotteessa ei välttämättä ole lainkaan BCI-sertifioitua puuvillaa.
Kansallisten viranomaisten luomuvalvonnasta riippuvainen GOTS kärsii Kiinan lisäksi ongelmista myös Intiassa, jossa luomuvalvonnan uskottavuus on kokenut kovia kolauksia tuoteväärennösten takia. Toisin kuin BCI, GOTS ei valvo lainkaan puuvillan alkutuotantoa, vaan luottaa sen osalta pitkälti tuottajamaan omaan luomuvalvontaan. Samalla sivuutetaan ihmisoikeudet, jotka eivät yleensä kuulu viranomaisten suorittaman luomuvalvonnan piiriin.
– Jos viranomaiseen Kiinassa tai Intiassa ei voi luottaa, putoaa monilta luomuvaatteilta pohja pois, Kultalahti summaa.
Puutteista huolimatta monet valvontajärjestelmät ovat kehittäneet toimintaansa
Puuvillaa koskevan tapausesimerkin lisäksi Finnwatch arvioi raportissa kaikkiaan 18:aa Suomen markkinoilla käytössä olevaa auditointi- ja sertifiointijärjestelmää. Arvioinnissa tarkasteltiin 37 kysymyksen kautta muun muassa järjestelmien riippumattomuutta, läpinäkyvyyttä sekä kriteerien kattavuutta ja laatua. Tarkastelu on laajennettu päivitys vuonna 2016 julkaistuun raporttiin, ja se perustuu julkisiin dokumentteihin sekä järjestelmien kanssa käytyyn dialogiin.
Parhaiten arvioinnissa pärjäsivät suomalaisille kuluttajille tutut Reilu kauppa- ja uudistunut Rainforest Alliance -sertifiointi. Utz-sertifiointijärjestelmän kanssa yhdistynyt Rainforest Alliance on kehittänyt järjestelmäänsä lukuisilla tavoilla: se on muun muassa ottanut käyttöön tuottajille maksettavan vastuullisuuslisän ja investointituen, lisännyt kriteereihinsä vaatimuksen elämiseen riittävästä palkasta sekä tiukentanut sääntöjään merkkiin liittyvästä kuluttajaviestinnästä.
Lähes kaikki muutkin Finnwatchin jo vuonna 2016 arvioimat valvontajärjestelmät olivat kehittäneet toimintaansa. Ilahduttavasti kehitystä on tapahtunut myös keskeisimpien kriteerien kohdalla: entistä useampi järjestelmä huomioi entistä paremmin elämiseen riittävän palkan ja kertoo edistävänsä aktiivisemmin järjestäytymisen vapauden toteutumista.
Finnwatchin raportti käy kuitenkin läpi lukuisia konkreettisia esimerkkejä, joissa valvonta on pettänyt eivätkä järjestelmien kriteereihin kirjatut vaatimukset ole toteutuneet käytännössä.
– Erilaisten vastuullisuusjärjestelmien ja -väittämien määrä on kasvanut voimakkaasti markkinoilla. Tästä huolimatta sertifiointiala toimii pitkälti itsesääntelyn varassa. Valvontajärjestelmien toiminta on kirjavaa, ja niiden avoimuudessa, kriteerien kattavuudessa ja auditointien laadussa on isoja eroja, Kultalahti sanoo.
Vaikka vastuullisuussertifioinneissa ja -auditoinneissa on paljon ongelmia ja kehitettävää, on kolmannen osapuolen vastuullisuusvalvonta hyvä työkalu, joka voi auttaa yrityksiä kantamaan ihmisoikeusvastuuta. Finnwatch suosittelee edelleen, että yritykset ja kuluttajat hyödyntävät niitä.
– Selvityksemme osoittaa, että monet järjestelmät pyrkivät systemaattisesti parantamaan toimintaansa. Puutteistaan huolimatta sertifioinnit antavat kuluttajille edes jonkinlaista osviittaa valintojen tekemiseen. Ne kertovat, että tuotantoa edes yritetään valvoa ulkopuolisten toimesta, Kultalahti kiteyttää.
Finnwatchin selvitys Kaalimaan vartijat 2 – Sertifiointi- ja auditointijärjestelmien laatua tarkasteleva seurantaraportti on luettavissa täällä >>
Intro-kuva: Denisbin, CC BY-ND 2.0
Pääkuva: Rockin'Rita, CC BY-NC-ND 2.0
