Kesän hittituotteiden taustalla piilee vakavia ihmisoikeusriskejä, eikä yritysten oma vastuullisuusvalvonta vakuuta.
Finnwatch selvitti jäätelönvalmistajilta Suomessa myytävien jäätelöiden sosiaalisen vastuullisuuden. Osalla Finnwatchin kyselyyn vastanneista seitsemästä jäätelönvalmistajasta tuotantoketjujen valvonta ei ylety tuotannon alkulähteille, eivätkä kaikki yritykset edes aseta niiden tavarantoimittajille sosiaaliseen vastuuseen liittyviä vaatimuksia.
Jäätelöissä käytetään paljon raaka-aineita, joissa on merkittäviä ihmisoikeusriskejä. Jäätelöissä käytettävän palmuöljyn, kaakaon ja trooppisten hedelmien takana olevat ihmisoikeusriskit ovat kaikille tuttuja. Brasiliassa sokerituotannossa on raportoitu pakkotyötä, vaniljan tuotantoon Madagascarilla liittyy surkeita palkkoja ja lapsityötä. Jos tuotantoketjuja ei valvota, todellisuus Suomessa nautittavien kesäherkkujen takana voi olla karu.
Finnwatch kartoitti Suomessa toimivien jäätelöyritysten käyttämiä riskiraaka-aineita ja yritysten vastuullisuusvalvonnan uskottavuutta. Tarkastelun kohteeksi valikoitui kaupoissa noin puolen litran pystypurnukoissa myytävät jäätelöt. Kyselyyn vastasivat Danone (Alpro-jäätelöt), Fazer (Fazer ja Yosa -tuotemerkit), Froneri Finland (Pingviini-jäätelöt), Jymy, Kolme Kaveria, Oatly ja Valio.
Häegen-Dazsia Suomessa edustava General Mills ei vastannut Finnwatchin kyselyyn. Myöskään Unilever, joka omistaa sekä Ben & Jerry’s- että Ingman-tuotemerkit, ei vastannut Finnwatchin kyselyyn aikataulupaineisiin vedoten. Ben & Jerry’s jäätelöt ovat Reilu kauppa -sertifioituja.
Danone/Alpro
Alpron omistavan Danonen mukaan Alpro-jäätelöiden riskiraaka-aineita ovat kaakao, palmuöljy ja kookos. Jäätelöiden valmistukseen käytetty kaakao on UTZ-sertifioitua ja palmuöljy RSPO-sertifioitua, vaikka kuluttajatuotteissa ei olekaan sertifioinnista kertovaa merkkiä. Danonen jäätelöiden valmistukseen käytetty srilankalainen kookos ei kuitenkaan ole vastuullisuussertifioitua. Danonen kookoksen toimittajat, kuten kaikki muutkin sen tavarantoimittajat, ovat sitoutuneet yrityksen Code of Conduct for Business Partners -toimintaperiaatteisiin, joiden noudattamista valvoo Danonen oma henkilökunta esimerkiksi tehdas- ja tilavierailuin. Alpro-jäätelöiden valmistukseen käytettävä volyymiltään merkittävin raaka-aine soija tulee ei-riskimaista (Ranskasta ja Kanadasta), ja se on ProTerra-sertifioitua.
Fazer/Fazer Yosa
Fazerilla ei ole omaa jäätelötehdasta, mutta sillä on kaksi jäätelötuotemerkkiä, Fazer ja Fazer Yosa. Fazerin perusvalikoimaan kuuluu seitsemän puolen litran pystypurnukoissa myytävää jäätelöä, Fazer Yosan kolme. Fazerin mukaan sen perusvalikoiman jäätelöiden riskiraaka-aineita ovat kookosöljy, palmuöljy, kaakao (-jauhe, -voi, ja -massa), aito vanilja sekä hasselpähkinä. Fazer Yosa -tuoteperheen jäätelöiden riskiraaka-aineita ovat kookosöljy, aito vanilja ja ananas. Fazer hankkii riskiraaka-aineita sisältäviä valmisteita toimittajilta, jotka on SMETA-auditoitu.
Fazer-jäätelöiden valmistukseen käytettävä kaakao on kaiken Fazerin käyttämän kaakaon tavoin joko Rainforest Alliance, Reilu kauppa tai UTZ-sertifioitua tai hankittu yrityksen omien viljelijäohjelmien piiristä. Myös Fazer-jäätelöiden valmistukseen käytettävä palmuöljy on vastuullisuussertifioitua (RSPO). Jäätelöissä käytettävät hasselpähkinät Fazer hankkii Turkista ja kertoo käyvänsä toimittajansa kanssa keskusteluja UTZ-sertifioidun hasselpähkinän saatavuudesta. Jäätelöiden kookos tulee Filippiineiltä. Sen vastuullisuutta Fazer kertoo valvovansa yhteistyössä toimittajansa kanssa. Fazerin kookostoimittaja puolestaan tekee yrityksen mukaan edelleen yhteistyötä paikallisen kansalaisjärjestön kanssa.
Vaniljaa Fazer hankkii Sustainable Vanilla Initiative -vastuullisuusaloitteen jäsenyrityksiltä Madagaskarilta. Yosa-tuoteperheen jäätelöiden valmistuksessa käytetty ananas tulee Costa Ricasta kahden eri vastuullisuusaloitteen, PME (Pour Un Monde Engage) ja Demain la Terre, piiristä. Näistä aloitteista, niiden kriteereistä ja toimintatavoista on saatavilla vain vähän tietoa julkisesti.
Froneri Finland/Pingviini
Elintarvikeyhtiö Nestlén ja englantilaisen jäätelövalmistaja R&R:n puoliksi omistama Froneri Finland omistaa ja valmistaa Pingviini-tuotemerkin jäätelöt. Pingviini-valikoimaan kuuluu kuusi 500ml pystypurnukkaa. Näiden jäätelöiden valmistukseen käytettäviä riskiraaka-aineita ovat Froneri Finlandin mukaan kaakaojauhe ja -massa, palmuöljy, kookosöljy, hasselpähkinä, vanilja, guarkumi, karrageeni ja maissitärkkelys.
Froneri Finlandin ensimmäisen portaan tavarantoimittajat ovat eurooppalaisia yrityksiä, joilta se edellyttää SMETA-auditointia ja joiden se luottaa huolehtivan ihmisoikeuksien toteutumisesta niiden omissa toimitusketjuissa, mutta joiden suorittamasta vastuullisuusvalvonnasta yrityksellä ei ole tarkempaa tietoja. Froneri Finlandin oma vastuullisuusvalvonta ei ylety toimitusketjujen ensimmäistä porrasta pidemmälle varsinaisiin riskimaihin tai raaka-aineiden alkutuotantoon.
Jymy
Jymyn jäätelövalikoimiin kuuluu 15 puolen litran jäätelöpurkkia. Jymy-jäätelöiden riskiraaka-aineita ovat yrityksen mukaan sokeri, vanilja, kookos ja kaakao. Raaka-aineiden hankinnassa Jymy panostaa luomuun, mutta ei aseta sen tavarantoimittajille sosiaaliseen vastuuseen liittyviä vaatimuksia. Yritys kuitenkin kertoo pitävänsä sosiaalisen vastuun kysymyksiä tärkeinä, ja käyvänsä niistä keskusteluja sen tavarantoimittajien kanssa.
Jymy-jäätelöiden volyymiltään merkittävin riskiraaka-aine on kookos. Jymyn käyttämä kookosöljy on filippiiniläistä alkuperää, ja yrityksen tavarantoimittajan mukaan kookosöljy on KRAV-sertifioitu. Useista luomu-sertifioinneista poiketen ruotsalainen KRAV kattaa myös joitakin sosiaalisen vastuun kysymyksiä, kuten esimerkiksi järjestäytymisenvapauden vaalimisen ja pakkotyön kiellon. Yritys hankkii kookoskermaa saman tavarantoimittajan kautta, ja se tulee Filippiineiltä tai Sri Lankasta, mutta Jymy ei toimittanut Finnwatchille tietoa kookoskerman sosiaalisen vastuun valvonnasta eikä sillä ole vastuullisuussertifikaattia. Myös Jymy-jäätelöissä käytetty brasilialinen ruokosokeri on yrityksen sokeritoimittajan mukaan KRAV-sertifioitu.
Suklaata Jymy hankkii Original Beansin kautta, ja sen valmistukseen käytetty kaakao tulee Kongosta. Original Beans kertoo verkkosivuillaan maksavansa tuottajille kaakaosta huomattavasti maailmanmarkkinahintoja sekä Reilun kaupan takuuhintaa korkeampaa, vakiosuuruista hintaa. Kuten Fazerin, myös Jymyn vaniljantoimittaja on Sustainable Vanilla Initiativen jäsen.
Kolme Kaveria
Kolmen Kaverin 500ml jäätelöiden volyymiltään merkittävin riskiraaka-aine on indonesialainen tai srilankalainen kookoskerma. Muita Kolmen Kaverin jäätelöiden valmistukseen käytettäviä riskiraaka-aineita ovat yrityksen mukaan suklaa, kaakaojauhe ja -voi, kahvi, maa-, hassel- ja cashewpähkinät, kookosrasva ja -hiutaleet, ananas, mango, banaani, passionhedelmä, vanilja, kaneli ja kardemumma. Kolme Kaveria ei aseta sen tavarantoimittajille sosiaaliseen vastuuseen liittyviä vaatimuksia, mutta kertoo vastuullisuuden olevan sille tärkeää.
Vaniljaa yritys hankkii suoraan madagascarilaiselta tuottajalta, jonka kanssa se keskustelee sosiaaliseen vastuuseen liittyvistä kysymyksistä. Kolmen Kaverin mukaan tuottajan on vientiluvan saamiseksi annettava vuosittain vakuutus siitä, että se ei käytä lapsityövoimaa. Osa Kolmen Kaverin suorista tavarantoimittajista on Amfori BSCI:n tai Sedexin jäseniä tai niillä on oma vastuullisuusohjelma, ja Kolme Kaveria luottaa niiden huolehtivan ihmisoikeuksien toteutumisesta niiden omissa toimitusketjuissa.
Yrityksen mukaan sen pähkinöiden toimittaja valvoo pähkinöiden tuotannon vastuullisuutta sen omille toimittajille suunnatuin kyselyin, mutta muuten yrityksellä ei ollut antaa tarkempia tietoja jäätelöiden riskiraaka-aineiden alkutuotannon vastuullisuuden valvonnasta.
Kahvia yritys hankkii Pauligilta, ja se on Kolmen Kaverin mukaan UTZ-sertifioitu. Toisin kuin esimerkiksi Danone, Kolme Kaveria ei kuitenkaan ole itse UTZ Chain of Custody -sertifioitu – toisin sanoen Kolmen Kaverin kahviostot eivät ole UTZin valvonnan piirissä eikä se voi käyttää sertifiointimerkkiä tuotteissaan.
Oatly
Oatlyn valikoimiin kuuluu kuusi 500ml pystypurnukoissa myytävää jäätelötuotetta. Oatly edellyttää kaikilta sen tavarantoimittajilta sitoutumista sen Code of Conductiin. Yrityksen Code of Conduct perustuu kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin, Kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksiin sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Oatly on tunnistanut kaakaon ja kookosöljyn Oatly-jäätelöiden valmistuksessa käytettäviksi riskiraaka-aineiksi. Oatly sanoo pyrkivänsä ensisijaisesti välttämään hankintoja riskimaista, mutta silloin kun riskimaahankinnat ovat välttämättömiä, yrityksen tavoitteena on käyttää kolmannen osapuolen sertifiointeja hankintojen vastuullisuuden varmistamiseen. Oatlyn mukaan sen käyttämä kaakao on UTZ-sertifioitua, mutta koska yritys itse ei ole UTZ-sertifioitu, se ei voi käyttää sertifiointimerkkiä tuotteissaan.
Oatlyn kookosöljyn toimittaja on ruotsalainen yritys AAK, ja jäätelöiden valmistuksessa käytetty kookos tulee Filippiineiltä. AAK on kartoittanut sen kookoksen toimitusketjuihin liittyvät ihmisoikeusriskit yhteistyössä Proforest-järjestön kanssa. Kartoitukseen perustuvaa riskienhallintasuunnitelmaa pilotoidaan vuonna 2019, ja se on tarkoitus toimeenpanna kattavasti vuonna 2020. Oatly ei pystynyt toimittamaan tätä artikkelia varten tietoa jäätelöiden valmistuksessa käytettyjen hasselpähkinöiden alkuperästä tai vastuullisuusvalvonnasta.
Valio
Valion valikoimiin kuuluu 12 noin puolen litran pystypurnukoissa myytävää jäätelöä. Valio on tunnistanut näiden jäätelöiden riskiraaka-aineiksi basilikan, kanelin, ruokosokerin, passionhedelmän, kookoksen, kaakaovoin ja -jauheen, aidon vaniljan, pektiinin, kasvirasvaseokset ja lakritsijauheen. Valio hankkii näitä riskiraaka-aineita sisältäviä valmisteita useammalta eri toimittajalta.
Valio edellyttää tavarantoimittajiltaan sitoutumista yrityksen Supplier Code of Conductiin, joka perustuu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, Kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksiin, Ethical Trading Initiativen kriteeristöön sekä YK:n Global Compact -aloitteeseen. Lisäksi Valio edellyttää sen suorilta riskiraaka-aineiden toimittajilta Sedex-jäsenyyttä, mutta hyväksyy myös toimittajan amfori BSCI- tai EcoVadis-jäsenyyden.
Valio-jäätelöiden riskiraaka-aineita sisältävien valmisteiden toimittajista vain yksi toimii itse riskimaissa, ja se on EcoVadiksen jäsen, mutta sitä ei ole auditoitu. Toimittajista 14 sijaitsee ei-riskimaissa, ja näistä toimittajista neljä on SMETA-auditoitu. Valion vastuullisuuden valvonta keskittyy tällä hetkellä vain suoriin toimittajiin, eikä kata toimittajien raaka-ainehankintaa tai ylety pidemmälle riskiraaka-aineiden alkutuotantoon. Valio on parhaillaan tekemässä ihmisoikeusvaikutusten arviointia, jonka aikana se sanoo tulevansa arvioimaan myös raaka-ainesertifiointien roolia ihmisoikeusvaikutusten hallinnassa riskiraaka-aineiden osalta. Toistaiseksi millään Valion jäätelöiden valmistukseen käytetyillä riskiraaka-aineilla ei ole vastuullisuussertifiointia.
Lopuksi
Seitsemästä Finnwatchin kyselyyn vastanneesta yrityksestä Froneri Finlandin ja Valion vastuullisuusvalvonta ulottuu vain niiden ensimmäisen portaan tavarantoimittajiin. Nämä yritykset pitkälti luottavat niiden suorien tavarantoimittajien huolehtivan ihmisoikeuksista pidemmällä tuotantoketjuissa, mutta ne eivät johdonmukaisesti edellytä esimerkiksi riskiraaka-aineiden vastuullisuussertifiointia tai riskimaissa toimivien raaka-ainevalmistajien vastuullisuusauditointeja.
Kolme Kaveria ja Jymy taas eivät aseta niiden tavarantoimittajille minkäänlaisia sosiaaliseen vastuuseen liittyviä vaatimuksia vaikka yritysten mukaan vastuullisuusnäkökohdat ovatkin ohjanneet joidenkin tavarantoimittajien valintaa, ja edellisten tavoin luottavat niiden tavarantoimittajien huolehtivan ihmisoikeuksien toteutumisesta niiden omissa toimitusketjuissa. Nämä yritykset kuitenkin antoivat Finnwatchille kattavaa tietoa niiden riskiraaka-aineiden alkuperästä. Sekä Kolme Kaveria että Oatly kertoivat Finnwatchille käyttävänsä osittain vastuullisuussertifioituja raaka-aineita olematta kuitenkaan sertifiointijärjestelmien lisenssinhaltijoita. Tämä tarkoittaa sitä, että ne eivät osallistu järjestelmien aiheuttamiin kustannuksiin.
Yrityksistä Danone (Alpro), Fazer, Jymy ja Oatly pystyivät kertomaan identifioimiensa riskiraaka-aineiden sosiaalisen vastuullisuuden valvonnasta kaikkein eniten. Näidenkään yritysten osalta riskiraaka-aineiden vastuullisuuden valvonta ei aina ole kattavaa tai herätä luottamusta. Osa yritysten käyttämistä vastuullisuusaloitteista on teollisuuden omia aloitteita, joissa kansalaisjärjestöillä tai työntekijöiden edustajilla on vain vähän tai ei ollenkaan sananvaltaa. Lisäksi joistakin aloitteista on julkisesti saatavilla vain rajallisesti tietoa, ja niiden uskottavuutta on näin ollen lähes mahdotonta arvioida. Finnwatch suhtautuu skeptisesti myös yritysten oman henkilökunnan tehdas- ja tilavierailuihin sekä erilaisiin tuottajien antamiin julistuksiin tai tavarantoimittajille osoitettuihin vastuullisuuskyselyihin toimitusketjujen vastuullisuusvalvonnan välineenä.
Valiota ja Froneri Finlandia lukuunottamatta yritykset eivät olleet tunnistaneet jäätelöiden valmistukseen käytettäviä lisä- tai sakeuttamisaineita, kuten esimerkiksi guarkumia, erilaisia tärkkelyksiä, tai harvinaisempia rasvoja kuten shea-voita riskiraaka-aineiksi. Alkuperästä ja toimitusketjuista riippuen myös näiden raaka-aineiden tuotantoon voi kuitenkin liittyä merkittäviä ihmisoikeusriskejä.
Hieman yllättäen brändit, joilla on tuotteissaan kuluttajille näkyvä vastuullisuussertifiointi kuten Ben & Jerry’s sekä Ingman, jonka Magnum-jäätelöt on Rainforest Alliance -sertifioitu, eivät vastanneet Finnwatchin kyselyyn lainkaan.