Finnwatchin tavoitteet hallituskaudelle 2023–2027

Finnwatch vaatii, että Suomen tuleva hallitus sitoutuu oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän toteuttamiseen. Tämä tehdään luomalla yrityksille raamit ja kannusteet sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään yritystoimintaan, ohjaamalla kuluttamista kestäviin tuotteisiin ja palveluihin sekä varmistamalla vastuullinen veronmaksu.

Yritystoiminnan on oltava ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää 

Finnwatch vaatii, että seuraavalla hallituskaudella:

• Säädetään yrityksille arvoketjut kattava, ihmisoikeuksia, ympäristöä ja ilmastoa koskeva asianmukaisen huolellisuuden velvoite ja pidetään huoli siitä, että yritykset joutuvat korjaamaan ja korvaamaan uhreille aiheuttamansa haitalliset vaikutukset. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vaikutetaan aktiivisesti EU:ssa ja varmistetaan kunnianhimoinen EU-tason yritysvastuudirektiivi ja sen tehokas kansallinen toimeenpano. Jos jo käynnissä oleva EU-prosessi kuitenkin viivästyy, edetään kansallisella tasolla. 
  
  
• Edistetään EU-tasolla yritysten arvoketjujen läpinäkyvyyttä monipuolisin keinoin, kuten esimerkiksi tullitietojen julkisuutta koskevan sääntelyn sekä yrityksille säädettävien toimitusketjuja koskevien julkaisemisvelvoitteiden kautta. Näin varmistetaan, että sidosryhmät voivat nykyistä paremmin tuoda mahdollisia arvoketjuihin liittyviä epäkohtia yritysten ja viranomaisten tietoon. 
  
  
• Varataan riittävät resurssit yritysten tukemiseksi ekologisessa siirtymässä ja huolellisuusvelvoitteen jalkauttamisessa, sekä yleisen ja sektorikohtaisen yritysvastuusääntelyn noudattamisen viranomaisvalvontaan.
  
  
• Hiilikompensaatiomarkkinat laitetaan kuriin perustamalla kansallinen rekisteri maankäyttösektorin hankkeille ja lisäämällä yritysten markkinoinnissa käytettävien ilmastoväittämien viranomaisvalvontaa. EU:ssa vaikutetaan aktiivisesti, jotta hiilensidontahankkeiden kaksoislaskenta valtioiden tavoitteisiin voidaan välttää. Näin voidaan mahdollistaa uskottavien ja yrityksille houkuttelevien hiilensidontamarkkinoiden syntyminen.
  
  

Ohjataan kulutusta ekologisesti kestäviin tuotteisiin ja palveluihin – luodaan rakenteet oikeudenmukaisen siirtymän seurantaan

Finnwatch vaatii, että seuraavalla hallituskaudella:

• Rajat ylittäville kulutuksen päästöille asetetaan vähentämistavoite. Kulutuksen päästöjä pyritään vähentämään ottamalla käyttöön päästöperustaisia kulutusveroja ja edistämällä tuotteiden ilmastovaikutusten näkyvyyttä pakkauksissa ja mainonnassa. Lisäksi selvitetään keinoja ympäristölle haitallisten tuotteiden ja palveluiden mainonnan kieltämiseksi.
  
  
• Uusien ja kiristyvien päästöverojen tulonjakovaikutukset käännetään progressiivisiksi hiiliosingon avulla.
  
  
• Oikeudenmukaisuus nostetaan vahvemmin mukaan kansallisen ilmastopolitiikan ohjaukseen ja seurantaan esimerkiksi kehittämällä ilmastovuosikertomuksen seurantaindikaattoreita. Vihreän siirtymän edellyttämän teollisen murroksen työllisyysvaikutusten ja tulonjakovaikutusten ennakointiin ja koordinointiin perustetaan poikkihallinnollinen suunnitteluyksikkö.
  
  
• Tehdään sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden huomioimisesta julkisissa hankinnoissa pakollista uudistamalla hankintalakia. Perustetaan pysyvä elin kehittämään hankintojen vastuullisuutta ja tukemaan hankintayksiköiden työtä.
  
  

Varmistetaan vastuullinen veronmaksu

Finnwatch vaatii, että seuraavalla hallituskaudella:

• Taloudellisten tietojen läpinäkyvyyttä vahvistetaan säätämällä verovapaat tulot julkisiksi ja muuttamalla edunsaajarekisteri kaikille avoimeksi, reaaliaikaiseksi ja maksuttomaksi. Mikäli jälkimmäistä ei voida EUT:in 22.11.2022 antaman päätöksen vuoksi toteuttaa rahanpesulain puitteissa, tulee rekisterin yleisöjulkisuudesta säätää muualla lainsäädännössä. Samalla edunsaajatietojen rekisteröintivelvoitteen synnyttävä omistus- ja äänioikeusraja lasketaan 10 %:iin ja tarkastelussa siirrytään huomioimaan myös henkilön lähipiirin omistus.
  
  
• Julkista maakohtaista veroraportointia koskevan direktiivin kansallisessa implementoinnissa raportointivaatimukset ulotetaan koskemaan kaikkia yrityksen toimintamaita, raportoinnin viivästyttämisen mahdollistavasta poikkeuksesta luovutaan ja raportoitavien tietojen lista laajennetaan vastaamaan valtion enemmistöomisteisille yhtiöille suunnattua ohjeistusta. Lisäksi sääntelyn soveltamisalan määrittävää liikevaihtorajaa asetetaan vastaamaan tilinpäätösdirektiivin ja kirjanpitolain suuryrityksen määritelmää.
  
  
• Minimiyhteisöveron käyttöönotto valmistellaan huolellisesti ja valmistelussa selvitetään, miltä osin direktiivi mahdollistaa direktiivissä määriteltyä kunnianhimoisemman kansallisen toteutuksen. EU- ja OECD-tason päätöksenteossa varmistetaan, että nyt käyttöönotettavia säännöksiä tullaan jatkossa arvioimaan ja jatkokehittämään niiden tehokkuudesta ja globaalista oikeudenmukaisuudesta varmistumiseksi.
  
  
• Veropohjaa tiivistetään luonnollisia henkilöitä koskevan arvonnousuveron käyttöönotolla, vakuutuskuorille myönnettyjen veroetuuksien poistamisella sekä korkovähennysrajoituksiin, väliyhteisölakiin ja yleiseen veronkiertopykälään kohdistuvilla korjauksilla. Korkovähennysrajoituksiin sisältyviä rajoja lasketaan. Väliyhteisölakiin sisältyvää verotasorajaa nostetaan ja väliyhteisölain soveltamiselta vapauttavia poikkeuksia korjataan. Yleistä veronkiertopykälää muutetaan siten, etteivät verohyötyyn nähden vähäiset liiketaloudelliset perusteet estä pykälän soveltamista. EU-tasolla edistetään veropohjaltaan tiiviin konserniverojärjestelmän käyttöönottoa sekä muita veropohjaa turvaavia ja verotuksen oikeudenmukaisuutta lisääviä hankkeita.
  
  
• Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotusta uudistetaan esimerkiksi laskemalla huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottoprosenttia (kiinteän prosentin sijaan tuottoprosentti tulee sitoa markkinakorkoihin), korottamalla huojennetun osingon veronalaista osuutta ja laskemalla osinkoverohuojennuksen euromääräistä ylärajaa. Rahastoille maksettujen osinkojen ja muiden tulojen veronalaisuutta laajennetaan rahastojen verotuksen kokonaisuudistuksella. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa käyttöön verosta vapautettuihin toimijoihin kohdistuva osinkojen lähdevero.
  
  
• Kehysbudjetointi ei saa enää kannustaa päättäjiä luomaan uusia veropohjan aukkoja. Siksi kehysbudjetointia muutetaan siten, että tulot eli verotus otetaan budjetointiin mukaan. Vaalikauden aikana tarvittavat ilmasto- ja luontokatoinvestoinnit on myös voitava toteuttaa budjettikehyksen sitä estämättä.
  
  

Julkaisemme kevään aikana tarkempia sektorikohtaisia suosituksia tulevalle hallitukselle.

Kuva: Cako, CC BY-SA 2.5 (remix), Wikipedia Commons