Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Elämiseen riittävä toimeentulo ja palkka edelleen kaukaisia tavoitteita kahvituotannossa.
Finnwatch julkaisi vuonna 2016 laajan raportin työoloista Suomessa myytävän kahvin tuotannossa. Löysimme Suomeen kahvia toimittavilta tiloilta elämiseen riittämättömiä palkkoja, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, syrjintää ja valtavia rekrytointimaksuja. Tässä seuranta-artikkeleissa selvitämme, mitä muutoksia tutkimillamme tiloilla on tapahtunut. Tarkastelemme myös, mitä kahvin sertifiointijärjestelmät ovat tehneet alan keskeisten ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi. Suomalaisten yritysten tekemiä toimenpiteitä tarkasteltiin edellisessä artikkelissamme.
Hondurasissa puututtiin lapsityöhön kahvin tuotannossa
Vuonna 2016 Finnwatch raportoi laittoman alhaisista palkoista ja lapsityövoimasta Suomessa toimivien paahtimoyritysten toimitusketjuissa Hondurasissa. Yksi Finnwatchin tutkimista hondurasilaisista osuuskunnista oli CARUCHIL. Se toimitti kahvia niin Arvid Nordquistille, Löfbergsille kuin Pauligillekin ja oli vielä Finnwatchin kenttätutkimuksen aikana Reilu kauppa -sertifioitu. Osuuskunta oli kuitenkin menettänyt Reilu kauppa -sertifikaattinsa toukokuussa 2016 Reilun kaupan valvonnan löydettyä sieltä säännöllisten auditointien yhteydessä osin samoja ongelmia kuin Finnwatchkin. Osasyinä sertifikaatin menetykselle oli lapsityövoima ja työntekijöille maksetut liian alhaiset palkat.
Reilun kaupan Finnwatchille toimittamien tietojen mukaan osuuskunta on sertifikaatin menettämisen jälkeen tehnyt paljon töitä sen toiminnassa todettujen epäkohtien korjaamiseksi ja esimerkiksi panostanut asennekasvatukseen, valvontaan ja lasten koulutukseen yhteistyössä Hondurasin viranomaisten ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Maaliskuussa 2018 osuuskunta sertifioitiin uudelleen.
Vuoden 2016 kahviraporttia varten Finnwatch teki tutkimusta myös kahdella Meiralle kahvia toimittavalla hondurasilaisella kahvitilalla, joista kummastakin löytyi lapsityövoimaa ja laittoman alhaisia palkkoja. Honduras on Meiran tärkein kahvin alkuperämaa. Meira hankkii kahvia Hondurasista sen kanssa samaan italialaisomistuksessa olevaan yritysryhmään kuuluvan Boncafe-vientiyrityksen kautta. Meiran mukaan Boncafe on Finnwatchin raportin julkaisemisen jälkeen tukenut edustamiaan viljelijöitä kehitystyössä, jonka tähtäimessä on vastuullisuussertifikaattien vaatimusten täyttäminen. Boncafe pyrkii myös parantamaan viljelijöiden toimeentuloa tuottavuuden ja kahvin laadun parantamisen sekä poliittisen vaikuttamistyön kautta. Lisäksi Boncafe on tukenut rahallisesti koulujen rakentamista kahvinviljelyalueille sekä kustantanut koulutarvikkeita. Myös Meiran omiin suunnitelmiin kuuluu rahallisesti tukea paikallisen koulun tai lastentarhan kehittämistä sekä viljelytiloja uuden Rainforest Alliance -sertifikaatin vaatimusten saavuttamisessa.
Niin ikään Meiran kanssa samaan yritysryhmään kuuluva brasilialainen Fazenda NSG, joka tuotti 2018 vuonna 4 % kaikesta Meiran hankkimasta kahvista, on ollut vuodesta 2017 sekä Rainforest Alliance että UTZ-sertifioitu. Vuonna 2016 julkaistussa kahviraportissa Finnwatch moitti Fazenda NSG:tä mm. sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä kausityöntekijöiden palkkauksessa: naisia ei palkattu kausityöntekijöiksi lainkaan. Meiran mukaan tilan kausityöntekijöistä 7 % on nyt naisia.
Kahvin sertifiointijärjestelmät muutoksessa
Kahvin sertifiointijärjestelmistä Rainforest Alliance ja UTZ yhdistyivät vuonna 2018. Ne ovat parhaillaan laatimassa yhdistyneelle sertifiointijärjestelmälle uusia kriteereitä, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Prosessi tarjoaa näiden sertifiointijärjestelmien sidosryhmille mahdollisuuden vaikuttaa uuden järjestelmän kehittämiseen. Monet näiden kahden järjestelmän suhteellisista heikkouksista liittyvät suoraan pienviljelijöiden ja kahvitilojen palkkatyövoiman toimeentuloa koskeviin kysymyksiin, kuten kahvista viljelijöille maksettavaan hintaan, vastuullisen tuotannon lisiin sekä elämiseen riittävään palkkaan.
Tässä artikkelissa käsitellyistä yrityksistä Arvid Nordquist, Löfbergs ja Paulig ovat osallistuneet yhdistyneiden Rainforest Alliancen ja UTZin uusien kriteerien laatimisprosessiin, ja S-ryhmä kertoo olleensa mukana pohjoismaisen hankintayhteistyön kautta. Myös Finnwatch on ottanut osaa konsultaatioon. Muut kaupan ketjut ja Meira sen sijaan eivät ole osallistuneet prosessiin. Finnwatch pitää sertifiointijärjestelmien kehittämiseen osallistumista niitä käyttävien yritysten velvollisuutena silloin kun järjestelmissä tiedetään olevan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä puutteita.
Kahvintuotannon sosiaalisen vastuullisuuden kehittäminen sertifiointijärjestelmien kautta on kuitenkin hidas prosessi. Esimerkiksi Reilu kauppa totesi jo vuonna 2016, että sen pientilojen palkkatyövoimaa koskevia kriteereitä ollaan kehittämässä niin, että ne huomioivat tilojen kausityövoiman tilanteen entistä paremmin. Reilun kaupan uudet pienviljelijäkriteerit julkistettiin huhtikuussa 2019. Työelämän oikeuksiin liittyviä kriteereitä sovelletaan nyt entistä pienemmillä tiloilla, mutta vaatimuksia esimerkiksi tilojen palkkatyövoimalle maksettavien palkkojen tasosta ei ole kiristetty.
Reilun kaupan itsensäkään mukaan kriteereihin nyt tehtyjä muutoksia ei voida vielä pitää riittävinä, ja niitä onkin päätetty uudistaa kahdessa osassa. Reilu kauppa on tilannut ulkopuolisen jatkoselvityksen pienviljelijäyhteisöjen työvoimajärjestelyistä, minkä pohjalta on mahdollista, että kriteeristöön tehdään lisätiukennuksia. Kaikki tämä vie kuitenkin aikaa, jota toimeentulonsa kanssa juuri nyt kamppailevien työntekijöiden ja heidän perheidensä takia ei toivoisi haaskattavan.
Elämiseen riittävä toimeentulo ja palkka edelleen kaukaisia tavoitteita
Elämiseen riittämätön toimeentulo ja palkat ovat keskeinen juurisyy kahvituotannossa käytettävän lapsityön takana. Maakohtaisessa lapsityövoiman yleisyyttä mittaavassa vertailussa kahvin viljelyllä on kyseenalainen kunnia jakaa neljäs sija sokeriruo’on tuotannon kanssa.
Yksi keskeinen tekijä, joka erottaa Reilun kaupan sertifiointijärjestelmän muista kahvin sertifiointijärjestelmistä on ns. takuuhinta. Takuuhinta suojaa kahvin viljelijöitä maailmanmarkkinahintojen heilahteluun liittyvältä taloudelliselta riskiltä. Esimerkiksi tällä hetkellä Reilun kaupan takuuhinta on ennätyksellisen alas romahtanutta kahvin maailmanmarkkinahintaa korkeampi. Takuuhinnan lisäksi viljelijöille maksetaan ns. Reilun kaupan lisää, jonka viljelijäyhteisöt voivat käyttää olosuhteidensa kehittämiseen. Myös muut sertifiointijärjestelmät edellyttävät Reilun kaupan lisään verrattavissa olevan preemion maksamista viljelijöille, mutta Reilusta kaupasta poiketen preemion suuruus on esimerkiksi yritysten suosimassa UTZissa neuvottelukysymys. Viljelijöiden ja viljelijäyhteisöjen neuvotteluasema on usein huono. Viljelijöitä maailmanmarkkinahintojen heilahtelulta suojaavaa takuuhintaa muissa sertifiointijärjestelmissä ei tällä hetkellä ole.
Finnwatchin tutkimista paahtimoyrityksistä Arvid Nordquist kertoi olevansa selvittämässä, olisiko sen mahdollista toimeenpanna takuuhinnan kaltainen vähimmäishinta myös sen muissa kuin Reilu kauppa -sertifioiduissa toimitusketjuissa. Taattu vähimmäishinta ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että kahvin viljelijöille kahvista maksettu hinta mahdollista pienviljelijöille elämiseen riittävän toimeentulon saatikka elämiseen riittävän palkan tilojen työntekijöille. Olennaista on vähimmäishinnalle asetettava taso. Kattavan vähimmäishinnan lisäksi Arvid Nordquistin muita vastuullisuustavoitteita on lisätä hankintoja naisten johtamilta kahviviljelmiltä sekä kasvattaa toistuvien ostojen määrää samoilta osuuskunnilta ja viljelijäryhmiltä. Arvid Nordquistia lukuunottamatta yksikään muu yritys ei tuonut vastauksissaan esiin kahvista viljelijöille maksettavaan hintaan tai yritysten omiin ostokäytäntöihin liittyviä tavoitteita.
Sertifiointijärjestelmien yhteishanke Global Living Wage Coalition on tehnyt laskelman elämiseen riittävästä palkasta kolmessa eri kahvintuottajamaassa. Kaikissa arvio elämiseen riittävästä palkasta oli vähintään 20 % sen hetkistä työntekijöille maksettavaa palkkatasoa korkeampi. Suurin ero oli Guatemalassa, jossa elämiseen riittävä palkka edellyttäisi joissain tapauksissa jopa kahvitilojen työntekijöiden palkkojen tuplaamista.
Yritysvastuulaki tulee lisäämään kahvin vastuullisuutta
Antti Rinteen hallitus on tuoreessa ohjelmassaan sitoutunut tekemään selvityksen, jonka tavoitteena on säätää Suomeen huolellisuusvelvoitteeseen perustuva yritysvastuulaki. Finnwatch koordinoi lain puolesta vaalien alla kampanjoinutta #ykkösketjuun-kampanjakoalitiota, jossa olivat mukana myös useimmat tässä artikkelissa käsitellyistä yrityksistä.
Finnwatch povaa sosiaalisen vastuun sertifiointijärjestelmille isoa roolia yritysten vastuullisuustyössä myös yritysvastuulain astuttua voimaa. Laki voi myös auttaa sertifiointijärjestelmiä kilpailemaan jatkossa enemmän ihmisoikeuksia koskevien kriteerien ja valvonnan laadulla. Nykyisessä kuluttajavalintoihin perustuvassa vastuullisuuden itsesääntelyssä sertifiointijärjestelmien välinen kilpailu markkinaosuuksista ei toistaiseksi ole johtanut järjestelmien kriteeristöjen tiukentamiseen ja sitä kautta entistä vastuullisempaan tuotantoon, vaan jopa tilanteisiin jossa vastuullisuusväittämiä pyritään verifioimaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla.
Huolellisesti valmistellulla yritysvastuulailla on mahdollisuus vähentää järjestelmien välistä haitallista kilpailua sekä nostaa perustason vastuullisuusvaatimuksia kaikissa markkinoilla toimivissa yrityksissä. Yritysvastuulaissa yrityksiltä tulee vaatia parhaiden mahdollisten menetelmien käyttöä ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi. Tällaisessa sääntely-ympäristössä kilpailussa pärjäävät kunnianhimoiset, aidosti ja todennettavasti tuotannon ihmisoikeusongelmia ehkäisevät ja tehokkaasti korjaavat sertifioinnit.
Pääkuva: CIAT, CC BY-NC-SA.
