Hallitus lupasi budjettiriihessä korjata verolainsäädäntöä siten, ettei niin kutsuttua tasevapautusta voida enää hyödyntää verovälttelyssä. Nyt lausuntokierroksella oleva hallituksen esitysluonnos on kuitenkin tehoton eikä purisi lainkaan sähkönsiirtoyhtiö Carunaan.
– Muutosesitystä on välttämätöntä korjata, koska se ei tällaisenaan ratkaise tasevapautukseen liittyviä ongelmia, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Hallituksen lokakuun alussa antamassa esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia siihen, miten tasevapautuksen edellytyksenä oleva tasevertailu tehdään. Finnwatchin laskelmien mukaan esitetty muutos ei tehoaisi lainkaan tasevapautusta verovälttelyssä hyödyntävään sähkönsiirtoyhtiö Carunaan, eikä sen tehosta muihinkaan tasevapautusta voitonsiirtotarkoituksessa hyödyntäviin yrityksiin ole varmuutta.
– Esitetty malli on pettymys. Se jättää edelleen yrityksille mahdollisuuden välttyä rajoituksilta manipuloimalla niin käytettyä korkotasoa kuin pääomarakenteita, sanoo Hietanen.
Finnwatchin mukaan tasevapautuksen edellytykseksi tulee asettaa se, ettei konsernia ole alikapitalisoitu sen omistajien toimesta korkeakorkoisilla osakaslainoilla. Konkreettisia ehdotuksia on käyty tarkemmin läpi Finnwatchin valtiovarainministeriölle toimittamassa lausunnossa.
– Vaikka esitämme hallituksen säännösehdotukseen korjauksia, korostamme edelleen, että tasevapautuksen poisto olisi ylivoimaisesti yksinkertaisin ja tehokkain ratkaisu, Hietanen muistuttaa.
Tasevapautuksessa on kyse elinkeinoverolakiin sisältyvästä säännöksestä, joka tiettyjen ehtojen täyttyessä vapauttaa yritykset kokonaan korkojen verovähennyskelpoisuutta koskevilta rajoituksilta. Sitä hyödyntävät yritykset saavat vähentää kaikki korkokulunsa verotuksessa, vaikka korot aiheutuisivat korkeakorkoisista osakaslainoista. Yrityksen omistajien on siten mahdollista vetää suomalaisen yhtiön verotettava tulos konsernin sisäisillä korkokuluilla nollille ja välttyä maksamasta yhteisöveroa Suomessa.
Finnwatch on lukuisten muiden asiantuntijoiden tavoin esittänyt jo pitkään tasevapautuksen poistoa, koska sitä hyödynnetään aggressiivisessa verosuunnittelussa. Tästä aiheutuu Suomelle vuosittain kymmenien miljoonien eurojen veromenetykset.
Hallituksella ei kuitenkaan vaikuta olevan halua tasevapautuksen poistamiseen. Tätä perustellaan hallituksen esitysluonnoksessa tarpeella turvata keskitetty konsernirahoitus eli rahoitusmalli, jossa yksittäinen konserniyhtiö vastaa koko konsernin rahoituksesta ja ottaa kaikki lainat omiin nimiinsä.
– Konsernin rahoituksen voi hoitaa muullakin tapaa, joten tätä perustelua on vaikea allekirjoittaa. Suurimmassa osassa EU-maita tasevapautusta ei ole eikä yritysten ulkoinen rahoitus tiettävästi ole tyssännyt tasevapautuksen puutteeseen, ihmettelee Hietanen.
Kuva: Markus Säynevirta / Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0