Hallitusohjelman verovälttelyä kitkevät kirjaukset löytyvät selvitettävien asioiden listalta eli suoria toimia verovälttelyn kitkemiseksi ei luvata. Sijoitustoimintaan liittyviä veropohjan aukkoja ollaan sen sijaan laajentamassa entisestään. 

Euromääräisesti suurimmat uudet verotuotot saadaan siirtämällä tiettyjä tuotteita ja palveluita korkeamman arvonlisäverokannan piiriin. Verotuloja leikkaavat suurimmin ansiotuloveron kevennykset.

Neuvotteluissa mediatietojen mukaan pöydällä ollutta, valtiovarainministeriön ja lukuisten asiantuntijoiden suosittelemaa osinkoverouudistusta ei toteuteta, vaikka sen avulla verotuloja olisi voitu kasvattaa sadoilla miljoonilla euroilla pienituloisten asemaa juurikaan heikentämättä.

– Kireässä taloudellisessa tilanteessa olisi toivonut, että verotuloja haettaisiin ensisijaisesti varakkaimpia hyödyttävien veroetujen leikkaamisesta eikä tasaverojen korotuksista, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

Sijoitustoimintaan liittyviä veropohjan aukkoja aiotaan laajentaa nostamalla sijoitustuottojen verotusta lykkäävän osakesäästötilin yläraja 100 000 euroon. Osakesäästötilin ylärajan nosto hyödyttää ainoastaan varakkaita sijoittajia, sillä jo nykyisellään osakesäästötilille on mahdollista siirtää varoja 50 000 euron edestä. 

Ylärajan nosto voi myös lisätä mahdollisuuksia maastamuuttoon kytkeytyvään verovälttelyyn, kun osakesäästötileille kertyvien sijoitustuottojen määrä kasvaa. Muuttamalla ulkomaille ennen sijoitusomaisuuden realisoimista, sijoitustuottojen verot on mahdollista välttää kokonaan. Muutoilla tehtävään verosuunnitteluun puuttuvaa arvonnousuveroa hallitusohjelmassa ei aiota edistää. 

Yritysverotukseen ei ole luvassa olennaisia muutoksia. Yritysveropohjan aukkoihin tai verosta vapautettujen yhteisöjen sijoitustuottojen verottamiseen ei esitetä suoria toimenpiteitä, mutta veropohjan tiivistämistä luvataan selvittää rahastosääntelyn osalta. Lisäksi hallitus lupaa selvittää korkovähennysrajoitusten ulottamista yhteismetsiin ja muihin yhteisetuuksiin. Yhteismetsiä koskeva lainsäädännöllinen aukko nousi esiin Finnwatchin, Tampereen yliopiston, Luken ja PTT:n yhteisessä tutkimushankkeessa, joka julkaistiin alkuvuodesta.

Kaivosmineraaliveroa aiotaan korottaa puoliväliriihestä eteenpäin 15 miljoonalla eurolla. Finnwatch pitää korotusta perusteltuna, sillä Suomessa ensi vuonna käyttöönotettavan kaivosveron taso jäi kansainvälisesti vertailtuna hyvin alhaiseksi.

Kikkailu jakeluvelvoitteen kanssa vaikeuttaa liikenteen päästövähennyksiä

Hallitus korottaa uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta, joskin vähemmän kuin edellisen hallituksen kaudella suunniteltiin. Lisäksi jakeluvelvoitteen rikkomisesta tehdään houkuttelevampaa polttoainetta myyville yrityksille laskemalla seuraamusmaksuja, minkä lisäksi kehitetään joustomekanismi jakeluvelvoitteen noudattamisen vaihtoehdoksi. Näiden uudistusten myötä yritykset voivat halutessaan myydä lainmukaista enimmäistasoa enemmän fossiilisia polttoaineita, jotka ovat edullisempia jakelijalle. Hallitus myös kompensoi pumppuhintaan aiheutuvan nousun muun muassa laskemalla polttoaineveroa.

– Pyrkimys pitää niin sanottu pumppuhinta matalana hidastaa siirtymistä vähäpäästöiseen liikenteeseen. Velvoitteiden rikkomiseen kannustamista sanktioita alentamalla on vaikea pitää vastuullisena politiikkana, toteaa Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.

Valtiontalouden ja päästövähennysten kannalta parempi malli olisi autoilun päästöihin kohdistuvien verojen korottaminen ja verotuottojen palauttaminen kansalaisille hiiliosingolla. Toisin kuin jakeluvelvoitteen nosto, polttoaineveron korotus tuo valtiolle tuloa, joka voitaisiin käyttää hiiliosingon rahoittamiseen.

Yritysten toivotaan rahoittavan Suomen hiilinielutavoitteiden saavuttamista

Finnwatch pitää hyvänä sitä, että hallitusohjelmassa on kirjaus hiilimarkkinoiden mahdollistamisesta “kannustavasti ja läpinäkyvästi”, mutta valitettavasti konkreettisia keinoja esitetään vain niukasti.

Myöskään mainintaa siitä, että kaksinkertaiseen hyväksilukuun liittyvä ongelma pyrittäisiin ratkaisemaan EU-tasolla, ei löydy ohjelmasta vaan sen sijaan todetaan hallituksen huolehtivan siitä, että “toimet ja niiden laskentatavat maankäyttö- ja taakanjakosektoreilla tukevat Suomen toimia EU:n yhteisiin sitoumuksiin vastaamisessa”.

– Se, jos hiilimarkkinoista halutaan tehdä instrumentti, jolla pelkästään täytetään Suomen valtion omaa hiilinielutavoitetta, on huono suunta. Jää nähtäväksi, löytyisikö osallistujia talkoisiin, joissa yritykset maksavat ja valtio pitää hyödyn itsellään, Leipola sanoo. 

Hiilimarkkinoita koskevissa kirjauksissa on hyvää, että tuleva hallitus katsoo tärkeäksi, että ilmastoväittämissä “ilmenee selkeästi, kuinka paljon fossiilisia päästöjä on vähennetty omassa arvoketjussa ja mikä osa on kompensoitu ostetuilla hiilikrediteillä”.

Hallituksen suhtautuminen yritysvastuuseen jää kysymysmerkiksi, työelämän oikeuksien heikennykset herättävät huolta

Yritysvastuun edistämisen osalta hallitusohjelma ei anna paljoa eväitä. Hallituksen tavoitteena on “kehittää yritysvastuusääntelyä EU:n ja OECD:n tasolla”.

– Yritysvastuudirektiiviä koskevat ratkaisevat trilogineuvottelut ovat juuri käynnistyneet EU-tasolla. Toivomme, että hallitus jatkaa neuvotteluissa Suomen aiempaa, monessa suhteessa kunnianhimoista linjaa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. 

Työelämän oikeuksien kannalta huolta herättävät hallituksen lukuisat toimet muun muassa palkallisen sairasloman rajaamisesta, irtisanomissuojan heikentämisestä ja lakkojen rajoittamisesta. 

– Lisääntyvän yritysvastuusääntelyn maailmassa Suomen ei kannata lähteä kilpailemaan työntekijöiden asemaa heikentämällä.