Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Yhtiöiden hyödyntämien korkovähennysrajoitusten korjaamista vaativan vetoomuksen allekirjoitti yli 5000 suomalaista.
Finnwatchin selvityksen mukaan Suomi on menettänyt Carunan ja Elenian verovälttelyn vuoksi arviolta noin 90 miljoonaa euroa verotuloja viimeisten viiden vuoden aikana. Näiden sähkönsiirtoyhtiöiden verojärjestelyt ovat perustuneet osakaslainoihin ja Suomen heikon verolainsäädännön hyödyntämiseen. Keskeisenä mahdollistavana tekijänä ovat toimineet Suomen verolainsäädäntöön sisältyvät löysät korkovähennysrajoitukset.
Finnwatch käynnisti marraskuussa vetoomuskampanjan, jossa vaadittiin verolainsäädännöstä vastaavaa valtiovarainministeri Matti Vanhasta toimimaan korkovähennysrajoitusten korjaamiseksi. Vetoomukseen osallistui kahdessa viikossa yli 5000 suomalaista. Finnwatch kiittää kaikkia vetoomuksen allekirjoittaneita ja toimittaa vetoomuksen valtiovarainministerille.
Tasevapautus nakertaa verokertymää
Nykyisten korkovähennysrajoitusten keskeisin ongelma on niin kutsuttu tasevapautus, jota velkaisiin konserneihin kuuluvat suomalaisyhtiöt pystyvät hyödyntämään. Tasevapautusta sovellettaessa kaikki yhtiön korkokulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia ja pienentävät näin ollen yhtiön verotettavaa tulosta. Tasevapautus kannustaakin yhtiöitä maksimoimaan velkarahoituksen käytön, ja siirtämään korkokulujen avulla voittoja Suomesta matalamman verotuksen maihin. Samalla se nakertaa Suomen yhteisöverokertymää ja ruokkii haitallista verokilpailua.
Finnwatchin arvion mukaan tasevapautuksen hyödyntäminen on yksin Carunan kohdalla johtanut 67 miljoonan euron veromenetyksiin viimeisen viiden vuoden aikana. Vuositasolla Carunan tasevapautuksesta saama verohyöty liikkuu arviolta 11–18 miljoonassa eurossa. Carunan lisäksi tätä mahdollisuutta on käyttänyt moni muukin: esimerkiksi vuonna 2016 tasevapautusta hyödynsi yhteensä 59 yritystä. Kokonaisuudessaan tasevapautuksesta Suomelle aiheutuva veromenetys ylsi kyseisenä vuonna yli 40 miljoonaan euroon.
Valtiovarainministerin laitettava loppu verovälttelylle
Suomessa aggressiivista verosuunnittelua torjuvia korkovähennysrajoituksia päivitettiin viimeksi vuoden 2018 lopulla. Silloin pöydällä oli lakiesitys, jossa rajoituksilta vapauttavasta tasevapautuksesta olisi luovuttu. Elinkeinoelämän lobbarit saivat kuitenkin tahtonsa läpi, ja ensimmäisten lausuntokierrosten jälkeen korkovähennysrajoituksia merkittävästi rapauttava tasevapautus palautettiin lakiesitykseen. Myös muilta osin korkovähennysrajoitukset jäivät verrattain löysiksi.
Korkovähennysrajoitusten toimivuutta on luvattu arvioida tämän hallituskauden aikana. Valtiovarainministerillä on verovälttelyn lopettamisessa keskeinen rooli, sillä ministerin vastuulla on selvityksen valmistuttua päättää käynnistetäänkö korkovähennysrajoitusten korjaamiseen tähtäävä lakivalmistelu. Nyt tarvitaan toimia.
