Järjestöt kritisoivat ohjeistusten vapaaehtoisuutta.


YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi eilen pitkään odotetun ohjeistuksen, joilla noudatetaan yritysten ihmisoikeusvelvoitteille YK:ssa laadittuja periaatteita. Ohjeistuksesta on pyritty rakentamaan ensimmäinen maailmanlaajuinen standardi yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusriskien ehkäisylle ja niihin puttumiselle. Sitä on kiitelty merkittäväksi askeleeksi niin ihmisoikeuksien kuin yritysten yhteiskuntavastuunkin historiassa.
 

Ohjeistusta on tehty YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien eritysedustajan John Ruggien johdolla. Sen tarkoituksena on muuttaa YK:n "Protect, Respect and Remedy" -toimintaperiaatteet käytännön toiminnaksi. Ruggie veti myös niiden laatimista.

YK-periaatteissa on kolme näkökulmaa, joilla määritellään valtion ja yritysten tehtäviä sekä yritysten ihmisoikeusloukkauksien uhrien asemaa. Valtion tehtävänä suojella on ihmisoikeuksia ja selventää sitä, miten yritysten odotetaan kunnittavan ihmisoikeuksia. Yrityksille tarjotaan toimintasuunnitelma, jolla ne pystyvät varmistamaan ja osoittamaan sen, että yritys kunnioittaa ihmisoikeuksia. Periaatteiden kolmannella pilarilla pyritään varmistamaan se, että yritysten ihmisoikeusloukkausten uhrien tilanteeseen puututaan.
 

Järjestöt: vapaaehtoinen ohjeistus ei riitä
 

Kansalaisjärjestöillä, yrityksillä ja muilla sidosryhmillä on ollut mahdollisuus kommentoida ohjeiston sisältöä jo valmisteluprosessin aikana. Toukokuussa julkistettiin yli 100 kansalaisjärjestön kannanotto, jossa kiiteltiin prosessin aikana hyväksyttyjä yleisiä periaatteita ­– ja moitittiin samalla sitä, että käytännön keinot periaatteiden toteuttamiseksi ovat riittämättömiä.
 

YK:n ihmisoikeusneuvosto ei huomioinut lopullisessa ohjeistuksessa kansalaisjärjestöjen ehdotusta siitä, että YK:ssa laadittujen periaatteiden noudattamista tarkkailtaisiin tarkoitusta varten luodulla valvontamekanismilla. Sen sijaan neuvosto päätti perustaa syyskuussa nimitettävän viisihenkisen työryhmän, jonka tehtävänä edistää periaatteiden huomioimista ja levittää niitä koskevaa tietoa.
 

Ihmisoikeusneuvosto päätti myös uudesta hallitustenvälisestä foorumista, joka arvioi vuosittain YK-periaatteiden toteutumista. Päätös noudatti elinkeinoelämän esityksiä ja sivuutti samalla järjestöjen toiveet vahvemmasta seurantamekanismista.

Kansalaisjärjestöjen ensimmäiset julkistamisen jälkeiset kommentit ovat olleet pettyneitä. Human Rights Watchin mukaan "YK hukkasi tilaisuuden tehdä mielekkäitä avauksia, joilla rajoitetaan yritysten toimintaan liittyviä ihmisoikeusloukkauksia".

"Käytännössä ihmisoikeusneuvosto vahvisti vallitsevan olotilan – maailman, jossa yrityksiä rohkaistaan muttei velvoiteta kunnioittamaan ihmisoikeuksia", sanoi Human Rights Watchin yritysten ihmisoikeuskysymyksistä vastaava johtaja Arvind Ganesa.

"Pelkät neuvot eivät riitä, vaan tarvitaan mekanismi, jonka avulla voidaan selvittää, miten yritykset ja hallituksen noudattavat laadittuja periaatteita. Yritysten laittomista bisneksistä kärsivät uhrit tarvitsevat enemmän kuin uuden keskustelukerhon, jossa mietitään mitä yritysten pitäisi tehdä", sanoi Ganesa viitaten ihmisoikeusneuvoston perustamaan valtioiden väliseen foorumiin.
 

Myös OECD ohjeistaa vapaaehtoispohjalta
 

Teollisuusmaiden talousjärjestö OECD julkisti jo ennen YK:ta omat uusitut toimintaohjeensamonikansallisille yrityksille. Niidenkin tarkoituksena on vahvistaa yritysten vastuullisuutta.
 

Uusittujen ohjeiden mukaan yritysten tulisi ehkäistä ongelmia ennalta tekemällä riskianalyyseja ja noudattamalla niin sanottua huolellisuusvelvoitetta (due diligence). Huolellisuusvelvoite määrittelee sen, miten yrityksen on otettava selvää toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.
 

OECD on vahvistanut ongelmatapausten seurantaa, mutta lukuisat kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet myös OECD:n ohjeistusta pakollisten velvoitteiden puuttumisesta. Koska OECD:n ohjeiden noudattaminen on vapaaehtoista, ne eivät määrittele myöskään rangaistuksia ohjeiden rikkomisesta.
 

OECD:n toimintaa seuraava OECD Watch -järjestö on jakanut kriittisten huomioiden rinnalla myös kiitosta muun muassa siitä, että OECD:n uusitut ohjeet koskevat yrityksen oman toiminnan lisäksi myös alihankkijoita.