Uutiset

Kuva: Stéphanie Kilgast/Flickr Creative Commons

Kaakaon takana olevista ihmisoikeusloukkauksista on Suomessakin puhuttu kymmeniä vuosia. Kuluttajilta on penätty vastuuta ja kehotettu valitsemaan sertifioitua kaakaota. Mitkä kuluttajan vaikutusmahdollisuudet sitten käytännössä ovat?

Finnwatch kysyi Suomen suurimmilta vähittäiskaupan ketjuilta tämän joulun suklaakonvehtitarjonnasta. Kyselyn tuloksista selviää, että vastuullisuussertifioidut konvehdit ovat harvinaisuus joulumarkkinoilla.

S-ryhmän tuotevalikoimassa on noin 8 prosenttia sertifioituja suklaakonvehteja. Yrityksen mukaan tämä johtuu niiden sesonkimaisesta myynnistä ja tarjonnan vähäisyydestä.

S-ryhmän Marketkaupan vastuullisuusasiantuntijan Senja Forsmanin mukaan ”[s]uklaan valmistajat varmistavat vastuullisuuden toteutumista kaakaoketjuissaan eri tavoilla – sertifikaatit ovat yksi keino". S-ryhmän mukaan tavarantoimittajat ovat siis sitoutuneet varmistamaan konvehtien vastuullisuuden S-ryhmän kanssa allekirjoitetun sopimuksen kautta siitä huolimatta, että tuotteissa ei ole sertifiointeja.

Finnwatch pitää sopimusta tyhjänä kirjaimena.

– Kaakaon vastuullisuutta ei voi varmistaa luotettavasti ilman kolmannen osapuolen sertifiointia. Kaakaossa ei ole jäljitettävyyttä, ja puheet sertifiointien ulkopuolella tapahtuvasta vastuuvalvonnasta eivät vakuuta, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Panda vahvistaa Finnwatchin näkemyksen. ”Sitä ei ole mahdollista varmistaa”, sanoo Pandan markkinointi- ja viestintäjohtaja Ritva Mäenpää kysyttäessä ei-sertifioidun suklaan vastuullisen tuotannon varmistamisesta.

Keskon valikoimiin kuuluu seitsemän vastuullisuussertifioitua suklaakonvehtirasiaa. Tämä vastaa alle kymmentä prosenttia kaikista konvehdeista. Suurimman kokoluokan K-citymarkettien ja K-supermarkettien pakolliseen ketjuvalikoimaan kuuluu vain viisi vastuullisuusmerkittyä suklaakonvehtirasiaa. Pienempien K-citymarkettien, K-supermarkettien, K-markettien ja K-extrojen ketjuvalikoimiin ei kuulu lainkaan sertifioituja konvehteja. Keskon kauppiaat saavat itse päättää 20 prosenttia kauppojen valikoimista.

Suomen Lähikauppa Oy:n tuotevalikoimissa on tänä vuonna kolme sertifioitua konvehtia yhteensä 20 konvehdista. Lähikaupan ketjuohjatut valikoimat riippuvat myymälän koosta, joten kauppojen hyllyillä on yhdestä kolmeen sertifioitua konvehtirasiaa.

Ripauksen enemmän vastuullisia vaihtoehtoja tarjoaa Lidl. Lidlin myymistä suklaakonvehdeista 30 prosentilla on vastuullisuussertifiointi.

Finnwatch ei saanut tietoa Stockmannin sertifioitujen joulukonvehtien määrästä. Yrityksen mukaan konvehdeista löytyy muutamia Reilu kauppa- ja Rainforest alliance -sertifioituja tuotteita, mutta Stockmann ei tilastoi suklaatuotteiden vastuullisuussertifiointeja.

Olisiko sertifioitua suklaata sitten edes tarjolla kauppojen valikoimiin?

Suklaakonvehtien valmistajista Maraboulta löytyy Rainforest Alliance -sertifikaatilla varustettuja konvehtirasioita. Pandan konvehdeilla ei vielä ole vastuullisuussertifiointia, mutta Panda valmistaa muita suklaatuotteita UTZ -sertifioidusta kaakaosta.

Fazer on kertonut pyrkivänsä siirtymään jäljitettävän ja vastuullisuuden kriteerit täyttävän kaakaon käyttöön kaikissa tuotteissaan vuoteen 2017 mennessä. Yritys ei kuitenkaan ole vielä sertifioinut yhtään yksittäistä tuotettaan. Finnwatch on useasti arvostellut Fazeria liian hitaista toimenpiteistä.

– Kaikki Suomessa myytävä kaakao tulisi olla sertifioitua. On käsittämätöntä, että vuosien keskustelu ei ole vieläkään johtanut muutoksiin markkinoilla, Vartiala sanoo.

Finnwatchin näkemyksen mukaan kaakaosertifiointien hankinnassa vitkuttelevat yritykset rikkovat OECD:n ohjeistoa monikansallisille yrityksille. Ohjeiston mukaan yritysten tulee ”osallistua lapsityövoiman käytön tehokkaaseen kitkemiseen ja ryhtyä välittömästi tehokkaisiin toimiin, jotta varmistettaisiin lapsityövoiman käytön pahimpien muotojen kieltäminen ja poistaminen pikaisesti.”

Laajemmassa yritysvastuukeskustelussa on jo pitkään vaadittu yrityksille sitovia ihmisoikeuksia koskevia velvoitteita. Kaakao on hyvä esimerkki siitä, että vastuun sysääminen kuluttajille ei toimi. Tuntemattomissa oloissa, mahdollisesti lapsi- ja orjatyövoimalla tuotetun suklaan myyminen pitäisi olla kiellettyä.

Finnwatch katsoo, että yritysvastuun toteutumista edesautettaisiin parhaiten valtiollisella sääntelyllä. Lainsäädännön avulla yritykset olisivat automaattisesti velvoitettuja arvioimaan tuotantonsa ihmisoikeusriskit, vähentämään riskejä sekä raportoimaan tuotantoketjujen ongelmista ja niiden poistamiseen tähtäävistä toimista.

Artikkelia muutettu 18.12 kello 13.00: S-ryhmän uuden ilmoituksen myötä korjattiin heidän kohdalleen tieto 8 prosenttia. Aiemmin S-ryhmä ilmoitti Finnwatchille, ettei heidän valikoimassaan ole sertifioituja konvehteja lainkaan.

Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.