Kansainvälinen vertailu: Suomen yritysverolainsäädäntö ei estä tehokkaasti voitonsiirtoa

Suomi sijoittuu sijalle 32 yhteensä 70 maata kattavassa Corporate Tax Haven -indeksissä. Kyseessä on Tax Justice Networkin joka toinen vuosi julkaisema indeksi, joka mittaa eri maiden osuutta kansainvälisen voitonsiirron mahdollistamisessa. Mitä korkeammat pisteet, sitä heikommin maan katsotaan estävän veroparatiisitaloutta.

Indeksi pohjautuu laajaan arvioon eri maiden yritysverolainsäädäntöjen heikkouksista. Lisäksi siinä otetaan huomioon monikansallisten yritysten taloudellisen toiminnan volyymi kussakin maassa. Näiden kahden tekijän perusteella muodostetaan kunkin maan roolia kansainvälisen voitonsiirron mahdollistajana kuvastava pisteytys.

– Suomen veroparatiisipisteitä nostattavat edellisten vuosien tapaan tutut läpinäkyvyyteen ja verovälttelyn estämistoimien puutteisiin liittyvät lainsäädännölliset heikkoudet, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

Suomi saa korkeimman mahdollisen pisteytyksen peräti kahdeksassa eri osa-alueessa. Indeksin mukaan Suomen yritysverolainsäädännön suurimpiin heikkouksiin lukeutuvat puutteelliset konsernin sisäisiä veloituksia koskevat rajoitukset.

Konsernin sisäisiin rojalteihin ja palveluveloituksiin ei kohdistu Suomessa lainkaan rajoituksia eli kyseiset kulut saadaan vähentää verotuksessa kokonaan siitä huolimatta, että eriä hyödynnetään konsernin sisäisessä voitonsiirrossa. Korkokulujen vähentämistä on sen sijaan rajoitettu jo vuosien ajan, mutta Tax Justice Network toteaa Suomen korkovähennysrajoitukset puutteellisiksi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että rajoituksilta voi välttyä kokonaan tasevapautuksen avulla ja rahoitussektori on jätetty rajoitusten ulkopuolelle.

– Pidämme Suomen konsernin sisäisiin korkokuluihin kohdistuvia rajoituksia erittäin heikkoina. Suomi vesittää aiheelliset rajoitukset sallimalla tasevapautuksen ja rajaamalla pankkisektorin rajoitusten ulkopuolelle. Lisäksi Suomi on päättänyt olla soveltamatta EBITDA-pohjaisia rajoituksia korkoihin, jotka aiheutuvat ennen 17.6.2016 päivätyistä lainasopimuksista. Tällä tavoin Suomi tosiasiassa mahdollistaa korkovähennysrajoitusten kiertämisen, toteaa Tax Justice Networkin johtava tutkija Moran Harari.

– Korkovähennysrajoitusten heikkoudet ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja nykysääntelyn toimivuudesta on valtiovarainministeriössä tekeillä selvitys. Selvityksen valmistuttua ongelmat on vihdoin korjattava, painottaa Hietanen.

Suomi saa indeksissä risuja myös verotietojen heikosta läpinäkyvyydestä. Tähän vaikuttavat muun muassa verotusta koskevien oikeudenkäyntiasiakirjojen salaaminen sekä se, etteivät ennakkoveropäätökset ole julkisesti saatavilla.

Corporate Tax Haven -indeksin kärkisijoja pitelevät edellisten vuosien tapaan Britannian merentakaisiin alueisiin lukeutuvat Neitsytsaaret, Caymansaaret ja Bermuda. Näitä seuraavat Euroopan omat verokeitaat Alankomaat, Sveitsi ja Luxemburg. 

Tax Justice Network korostaa omassa tiedotteessaan OECD-maiden roolia voitonsiirron mahdollistamisessa: järjestön mukaan heikosta säädännöstä johtuva verovälttelyriski on 68 prosenttisesti rikkaiden OECD-maiden ja niiden alusmaiden aiheuttama. Suurimpia kärsijöitä ovat kehittyvät maat. 

Artikkelia muokattu 11.3.: täsmennetty Tax Justice Networkin kantaa Suomen korkovähennysrajoituksia koskien sekä lisätty Tax Justice Networkin sitaatti.