Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Saksan kansallista yritysvastuulakia valmistelevat ministeriöt ovat tänään ilmoittaneet päässeensä yhteisymmärrykseen yritysvastuulain yksityiskohdista ja julkaisseet tietoa tulevan hallituksen esityksen sisällöstä. Laki velvoittaisi yritykset huolehtimaan siitä, että niiden suorat tavarantoimittajat kunnioittavat ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan.
Myös Euroopan komissio on ilmoittanut tuovansa kesäkuun loppuun mennessä käsittelyyn esityksen EU-tason yritysvastuulaista.
– Ihmisoikeudet ovat liian tärkeitä jätettäväksi pelkän yritysten vapaaehtoisuuden varaan. Saksan yritysvastuulakiesitys onkin askel oikeaan suuntaan. EU-tason sääntelyn malliksi siitä ei kuitenkaan ole. Esitykseen sisältyy merkittäviä puutteita, joita ei ole syytä toistaa, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Puutteista merkittävimmät koskevat lain soveltamisalaa, huolellisuusvelvoitteen laajuutta ja toimeenpanokeinoja. Esityksen mukaan lain astuessa voimaan vuonna 2023 se koskisi vain suuria, yli 3 000 ihmistä työllistäviä yrityksiä. Vähintään 1 000 ihmistä työllistävät yritykset kuuluisivat lain piiriin vuodesta 2024 lähtien. Pk-yritykset eivät kuuluisi lain piiriin ollenkaan.
Laki takaisi kansalaisjärjestöille kanneoikeuden mutta ei muuten helpottaisi yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten uhrien mahdollisuuksia saada oikeutta Saksassa. Vahingonkorvausten sijaan lain toimeenpano nojaisi viranomaisvalvontaan ja rangaistuksenomaisiin seuraamusmaksuihin. Lisäksi yritykset, jotka eivät noudata huolellisuusvelvoitetta, voitaisiin sulkea määräajaksi julkisten tarjouskilpailujen ulkopuolelle.
Ongelmallista on myös se, että ihmisoikeuksia koskeva asianmukaisen huolellisuuden velvoite ulottuisi yritysten arvoketjujen ensimmäistä porrasta pidemmälle vain jos yritysten tietoon saatettaisiin perusteltuja epäilyjä ongelmista. Tämä poikkeaa merkittävästä YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista ohjaavista periaatteista, joiden mukaan huolellisuusvelvoitteen tulee kattaa yritysten koko arvoketju.
– Kaiken sitovan yritysvastuusääntelyn tulisi perustua YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Jos näin ei ole, vaarana on tilkkutäkki, jossa velvollisuudet vaihtelevat maasta toiseen. Tämä on ongelmallista yrityksille, joilla on toimintaa useassa sellaisessa maassa missä yritysvastuulakeja on voimassa.
Saksan parlamentin odotetaan äänestävän lain hyväksymisestä vielä ennen maassa syksyllä järjestettäviä vaaleja. Lakiesityksen taustalla on hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan Saksa säätää kansallisen yritysvastuulain, jos yritysten ihmioikeussuoriutumisen taso todetaan vapaaehtoisuuden pohjalta riittämättömäksi. Hallituksen teettämien selvitysten mukaan vain noin 20 prosenttia yrityksistä noudattaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa asianmukaista huolellisuutta.
Myös Suomen hallitus on sitoutunut yritysvastuulain edistämiseen niin kansallisella kuin EU-tasollakin. Työ- ja elinkeinoministeriö on perustamassa työryhmää kansallisen yritysvastuulain valmistelemisen tueksi. Työryhmän asiantuntemusta hyödynnetään myös Euroopan komission tulevan säädösehdotuksen käsittelyssä. Finnwatch on kutsuttu mukaan työryhmään.
– Yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkauksien uhrit kohtaavat monia esteitä pyrkiessään saamaan oikeutta. EU-tason yritysvastuulain valmisteluvaiheessa tulee nyt ponnistella entistäkin tarmokkaammin sen varmistamiseksi, että tuleva sääntely purkaa näitä esteitä ja parantaa uhrien oikeussuojaa.
Tekstiä on korjattu 25.2. Aiemmin tekstissä sanottiin Saksan hallituksen antaneen esityksensä yritysvastuulaista. Kyseessä on kuitenkin vasta ministeriöiden välinen yhteisymmärrys yritysvastuulain yksityiskohdista, jonka pohjalta varsinainen hallituksen esitys annetaan myöhemmin.
