Hallitusohjelmaan kirjatun kansallisen yritysvastuulain säätäminen on kaatumassa Keskustan ja RKP:n vastustukseen. Suomi uhkaa jäädä jälkeen tavoitteestaan olla yritysten yhteiskuntavastuun edelläkävijä.
Finnwatchin kyselyyn vastanneista hallituspuolueista SDP, vasemmisto ja vihreät kannattavat kansallisen yritysvastuulain säätämistä tällä hallituskaudella. Keskusta ja RKP vastustavat kansallista lakia vedoten valmistelussa olevaan EU-sääntelyyn. Euroopan komissio julkaisi esityksensä yritysvastuusääntelystä helmikuussa.
– Keskustan ja RKP:n perustelut eivät vakuuta. Komission julkaiseman esityksen soveltamisala jättää ulkopuolelle yli 99 prosenttia yrityksistä eikä esityksen läpimenosta EU:ssa ole mitään takeita, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Muissakaan jäsenmaissa ei ole jääty odottamaan komission aloitteen etenemistä. Kansallinen yritysvastuulaki on säädetty jo Ranskassa ja Saksassa. Myös Alankomaat on ilmoittanut etenevänsä kansallisen lain säätämisessä. Muista Euroopan maista myös Norjassa on jo säädetty yritysvastuulaki.
– Koronapandemian, ilmastokriisin ja Ukrainan sodan myötä on aivan viimeistään käynyt selväksi, miten tärkeää yritysten arvoketjujen tunteminen ja niihin liittyvien riskien hallitseminen on. Pakkotyön ja esimerkiksi metsäkadon torjuminen ovat nopeasti muodostumassa myös kansainvälisille markkinoille pääsyn ehdoksi. Yritysvastuulaki patistaisi suomalaisyritykset huomioimaan nämä vaatimukset ajoissa, Kultalahti sanoo.
Suomessa on hallitusohjelman mukaisesti valmisteltu kansallista yritysvastuulakia vuodesta 2019 lähtien. Laki asettaisi yrityksille ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen, jonka myötä yritysten tulisi esimerkiksi tuntea omat alihankintaketjunsa ja pyrkiä välttämään ja vähentämään niihin liittyviä ihmisoikeusriskejä.
– Jos hallitus ei saa rivejään suoraksi, vastuu tuotteiden vastuullisuuden selvittämisestä jää suomalaisten kuluttajien harteille. Hallitusohjelman mukaan Suomen piti olla yritysten yhteiskuntavastuun edelläkävijä, mutta olemmekin jäämässä hännän huipuksi, Kultalahti toteaa.
Yritysvastuulakia koskeva hallitusohjelmakirjaus oli seurausta ennen eduskuntavaaleja käynnissä olleesta Ykkösketjuun-kampanjasta, jossa järjestöt, yritykset ja ay-liike kirittivät yhdessä Suomea säätämään kansallisen yritysvastuulain. Uuden eduskunnan selvä enemmistö, 122 kansanedustajaa, asettui kampanjan aikana tukemaan yritysvastuulakia. Yritysvastuulaista saatiin hallitusohjelmakirjaus, jossa yritysvastuulaista luvattiin selvitys tavoitteena lain säätäminen. Ennen vaaleja SDP, vasemmisto, vihreät ja RKP kannattivat kansallisen yritysvastuulain säätämistä.