Komission yritysvastuulakiesitys jättää 99 prosenttia yrityksistä sääntelyn ulkopuolelle

– Esitys on erittäin tervetullut ja sitä on odotettu kauan. Direktiivi tulee ensimmäistä kertaa asettamaan yrityksille lakisääteisen velvollisuuden kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa asianmukaista huolellisuutta niiden arvoketjussa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Direktiiviesityksen yksi merkittävimmistä puutteista koskee sen soveltamisalaa. Ehdotetun sääntelyn pääasiallisena kohteena olisivat EU:n alueelle rekisteröityneet yritykset, joissa työskentelee yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa. Korkean riskin sektoreilla, kuten tekstiili- ja kenkäteollisuudessa, maataloudessa ja kaivosalalla, soveltamisalaan kuuluisivat myös yli 250 henkilöä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.

– Komission esitys jättää 99 prosenttia EU:n yrityksistä lain soveltamisalan ulkopuolelle. Ratkaisu on kestämätön niin kaikille tasapuolisen sääntelyn kuin ihmisoikeuksien näkökulmasta, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo.

Finnwatch kiittää komission esitystä ilmastokysymysten tuomisesta yritysten agendalle. Komission esityksen mukaan kaikkein suurimpien yritysten tulee laatia suunnitelma siitä, miten yrityksen liiketoimintamalli ja strategia saatetaan linjaan ekologisen siirtymän ja Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

– Yritysten, joille ilmastonmuutos on keskeinen riski, tulee myös sisällyttää suunnitelmaan päästövähennystavoitteet, Kultalahti kiittää.

Yrityksillä on ollut velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaista huolellisuutta jo vuodesta 2011 kun niin sanotut YK-periaatteet hyväksyttiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Koska velvollisuus ei ole perustunut sitovaan lainsäädäntöön, moni yritys on laiminlyönyt huolellisuusvelvoitettaan, ja ihmisoikeusloukkaukset arvoketjuissa ovat jatkuneet. Finnwatch kiittää komission esitystä siitä, että se mahdollistaa yritystoiminnan haitallisten vaikutusten uhreille vahingonkorvauskanteet EU-jäsenmaiden tuomioistuimissa.

Samalla Finnwatch kuitenkin arvostelee komission esitystä sopimusehtoja koskevasta porsaanreiästä. Komission esityksessä yritykset voisivat väistää vastuutaan lisäämällä vastuullisuuteen liittyviä ehtoja ostosopimuksiinsa ja delegoimalla ehtojen valvonnan kolmannelle osapuolelle. Finnwatch pitää ehdotettua vastuun siirtämisen mahdollistavaa sääntelymallia merkittävänä ongelmana, joka voi vesittää uhrien oikeussuojan.

– Yritysten ei tule vapautua vastuusta pelkästään papereita pyörittelemällä. Yrityksiltä on edellytettävä aitoa huolellisuutta: omien arvoketjujen tuntemista sekä niihin liittyvien riskien tunnistamista ja ehkäisemistä tilanteeseen sopivilla asianmukaisilla työkaluilla, Kultalahti sanoo.

Soveltamisalaltaan hyvin suppea komission direktiiviesitys on vuoden myöhässä. Turhautuminen kansainvälisten sääntelyprosessien kestoon on saanut monet maat toimimaan kansallisesti. Saksassa ja Norjassa yritysvastuulaki säädettiin vuonna 2021, ja myös Alankomaat on käynnistänyt kansallisen lain valmistelun. Ranskassa yritysvastuulaki on ollut voimassa jo vuodesta 2017.

Katseet kääntyvät nyt Suomen hallitukseen, joka on asettanut tavoitteekseen säätää kansallisen yritysvastuulain. Finnwatch vaatii hallitusta etenemään hankkeen kanssa.

– Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi edelläkävijyyden yritysten yhteiskuntavastuussa. Nyt sen on aika lunastaa lupaukset. Kansallisen lain tärkeä tehtävä on saattaa pk-yritykset yritysvastuusääntelyn piiriin ja auttaa niitä varautumaan tulevaisuudessa kasvaviin vastuullisuusvaatimuksiin. Suomen tulee myös vaikuttaa direktiiviesityksen puutteiden korjaamiseen sen jatkokäsittelyssä, Finér sanoo.


Kuva: joakimbkk / iStock