Yksityisiä terveyspalveluita on Suomessa laajennettu useamman vuoden ajan julkisella tuella samalla, kun alan keskeiset yhtiöt ovat hankkineet ansaitsematonta kilpailuetua verosuunnittelulla. Alan markkinajohtaja Attendo ei ole ollut poikkeus tästä säännöstä, toimme esiin tänä aamuna julkaistussa raportissa.

Yksityisiä terveyspalveluita on Suomessa laajennettu useamman vuoden ajan julkisella tuella samalla, kun alan keskeiset yhtiöt ovat hankkineet ansaitsematonta kilpailuetua verosuunnittelulla. Alan markkinajohtaja Attendo ei ole ollut poikkeus tästä säännöstä, toimme esiin tänä aamuna julkaistussa raportissa.


Attendo ja IK saivat raportin heitä koskeviin osuuksiin kaksi perusteellista kommenttikierrosta, ja tuomme raportissa esiin yhtiöiden esittämät kritiikit. Niitä selvennettiin lisäksi raporttia valmisteltaessa useilla puheluilla ja tapaamisella. Attendon tänään julkaisema vastine raporttiimme ja Helsingin sanomien siitä tekemään juttuun korostaa Finnwatchin raportin löydöksiä.

 

Yhtiöllä oli kevääseen 2012 asti korkealla 15 prosentin korolla luxemburgilaiselta tytäryhtiöltä otettu osakaslaina. Konsernilainajärjestely alensi yhtiön verotaakkaa samaan aikaan, kun Suomessa laajennettiin yksityistä terveys- ja sosiaalialan palvelutuotantoa. Tätä tehtiin myös Tekesin rahoituksella.

 

Attendo tuo vastineessaan esiin, että Ruotsin verottaja haastoi yhtiön osakaslainajärjestelyn oikeuteen. Kuten raportissa toteamme, oikeusprosessin käynnistäminen alleviivaa konsernilainajärjestelyn aggressiivisuutta. Oikeuden tehtävänä ei ollut arvioida menettelyn vastuullisuutta, vaan lainmukaisuutta. Laittomuuksista emme ole Attendoa kritisoineet.

 

Konserni on osakaslainojen lopettamisen jälkeen edelleen velkaantunut, vaikka konsernin liiketoiminnan tuotot ovat ylittäneet moninkertaisesti yhtiön omaisuuden kasvun. Tämä pitänee verokertymän pienenä myös konsernilainauksesta luopumisen jälkeen.

 

Attendo toteaa vastineessaan, että lainat on nykyään otettu pankeilta. Kuten raportissa toteamme, voidaan myös pankkilainoilla tehdä verosuunnittelua.

 

Omistuksen keskittäminen tiukkojen salaisuuslakien Jerseylle on ollut Attendon omistavan IK Investment Partners -yhtiön tietoinen valinta, joka olisi voitu tehdä toisin. Merkittäviä rahastoja toimii myös muualla kuin veroparatiiseissa.

 

Attendo toteaa vastineessaan, että ”rahaa ei viedä veroparatiiseihin”. Yhtiön omistus on kuitenkin yhtiön oman ilmoituksen ja tilinpäätösten mukaan Jerseyllä. Lisäksi Luxemburgiin siirrettiin konsernilainoina 110 miljoonan euron korkotulot. Tämä tehtiin kirjanpidollisesti lisäämällä korkotulot lainapääomaan, kuten raportissa tuomme esiin.

 

Attendo sanoo vastineessaan, ettei heillä ole mitään salattavaa. Attendosta ja IK:sta kerrottiin raporttia tehdessä, että IK2004-rahaston tilinpäätöstiedot ovat salaisia ja Luxemburgiin rekisteröityjen hybridilainojen lainaehdoista ei saa lisätietoja.

 

Valtio oli yksi Attendon verosuunnittelun maksajista, ja sen tulisi terävöittää osaltaan toimintaansa. Hyvä keino tähän olisi lähteä vaatimaan EU:ssa eturintamassa laajempaa maakohtaista raportointia yhtiöiden maksamista veroista ja muista keskeisistä taloustiedoista. Jos neuvottelut eivät etene EU:ssa, tulisi Suomen lähteä ajamaan aloitetta kansallisesti.