Koronaepidemia vaatii päättäjiltä toimia yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi ja ihmisten välittömän toimeentulon varmistamiseksi. Finnwatch muistuttaa, että samalla tulee varautua epidemiasta yhteiskunnalle koituvan laskun maksamiseen sekä kriisin myötä tarvittavien elvytystoimien asianmukaiseen kohdentamiseen.
– Epidemiasta aiheutuvat kustannukset eivät saa langeta yhteiskunnan heikoimmille, vaan vahvimpien tulee ottaa suhteellisesti enemmän taloudellista taakkaa kantaakseen. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen useissa maissa toteutetut budjettileikkaukset johtivat ihmisoikeusloukkauksiin. Samoja virheitä ei saa toistaa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.
Finnwatch vaatii Suomen yhteisöverokannan nostamista takaisin vuotta 2014 edeltäneelle tasolle sekä veropohjan tiedossa olevien aukkojen tukkimista. Lista tarvittavista sääntelytoimista on sisällytetty järjestön tänään julkaisemaan kannanottoon.
– Riittävästi resurssoidun hyvinvointivaltion merkitys on koronaepidemian myötä kirkastunut kaikkialla maailmassa. Viimeistään nyt on oikea aika korjata niin kansallisen kuin kansainvälisen verojärjestelmän puutteet, Finér muistuttaa.
Järjestön kannanotossa muistutetaan myös, että vaikka koronaepidemia vie perustellusti nyt päättäjien ja kansalaisten huomion, ei ilmastokriisi ole kadonnut mihinkään.
– Koronavirus osoittaa, miten heikkoja ihmiset ja rakentamamme yhteiskunnat ovat luonnonvoimien edessä. Tulevaisuudessa tarvittava talouden elvytys on suunnattava määrätietoisesti merkittäviin ilmastoinvestointeihin, Finér toteaa.
Finnwatchin mukaan kriisin jälkeisillä poliittisilla toimenpiteillä ei tule pyrkiä palaamaan vanhaan, vaan kääntää kurssi kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää hiilivapaata yhteiskuntaa. Myös yritysten ihmisoikeusvastuuta on vahvistettava entisestään.
– Julkisuudessa on vaadittu talouspoliittisia toimenpiteitä, joilla lisättäisiin huoltovarmuutta ja edesautettaisiin arvoketjujen uudelleenjärjestelyjä. Hallitusohjelmaan sisältyvän ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuulain voimaan saattaminen tukee myös näitä tavoitteita.
Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia.