Uutiset

Kunnat hankkivat epäselvissä oloissa tuotettuja katukiviä ja valurautakansistoja 

Kuva: Vitor Antunes/Creative Commons

Finnwatchin tiedote 27.4.2011 

Suomalaisten verorahoilla hankitaan epäselvissä oloissa tuotettuja katukiviä ja valurautaisia kaivonkansia. Finnwatchin tuoreessa tutkimuksessa haastateltiin 11 kuntien ja kaupunkien hankkijaa, jotka tekevät kivi- ja valuhankintoja. Yksikään ei aseta hankinnoilleen eettisiä vaatimuksia, ja vain pari ilmoitti pohtivansa eettisten kriteerien sisällyttämistä tuleviin kilpailutuksiin. 

Suomeen tuodaan muun muassa kiinalaisia katukiviä ja intialaisia valurautakansistoja. Finnwatch selvitti molempien valmistusta paikan päällä vuosina 2007 ja 2009. Työolot osoittautuivat huonoiksi: selvityksissä löydettiin muun muassa työturvallisuusongelmia, laillisen minimin alittavia palkkoja sekä ylipitkiä työpäiviä jopa seitsemänä päivänä viikossa. 

Uudessa selvityksessä haastateltiin julkisten hankkijoiden lisäksi yrityksiä, joilta kaupungit tekevät kivi- ja valuhankintojaan. Vaikka osa yrityksistä raportoi pienistä parannuksista hankintaketjuaan koskevissa eettisyysvaatimuksissa, suurin osa ei aseta vaatimuksia lainkaan. Myös vaatimusten noudattamisen valvonta on vähäistä. Muutama yritys kertoi seuraavansa toimitusketjun työoloja itse, mutta ulkopuolista valvontaa ei juuri ole. 

Finnwatchin haastattelemista yrityksistä moni katsoi, että eettisten vaatimusten asettaminen on mahdotonta, sillä julkiset hankkijat valitsevat toimittajansa vain hinnan perusteella. Kunnat ja kaupungit vetosivat eettisten vaatimusten asettamisen teknisiin haasteisiin. 

Finnwatchin toiminnanjohtaja Janne Sivonen katsoo, että kyse on pohjimmiltaan tahdosta. "Kilpailutusten käytännön haasteita ei ole syytä aliarvioida, mutta niillä ei voi perustella sitä, ettei asialle ole tehty juuri mitään. Kolmasosa julkisista hankkijoista asettaa jo eettisiä vaatimuksia työvaatehankinnoilleen. Miksei sama voisi olla mahdollista myös kivi- ja valuhankintojen tekijöille?" sanoi Sivonen. 

Väistyvä hallitus teki vaalien alla yritysten yhteiskuntavastuuta linjaavan periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomessa tehtyjen julkisten hankintojen eettisyyttä pyritään kohtentamaan. Hallituksen tavoitteena on nimenomaan sosiaalisten näkökohtien vahvempi huomioiminen. 

"Finnwatchin selvitys osoittaa, että parantamisen varaa on paljon. Uuden hallituksen tulee työskennellä määrätietoisesti julkisten hankintojen vastuullisuuden edistämiseksi. Jos ostoihin käytetään verorahaa, Suomen ratifioimien ILO-sopimusten noudattamisen pitäisi olla itsestäänselvyys koko tuotantoketjussa", sanoi Sivonen. 

Faktalaatikko: 

Finnwatchin selvitykseen haastatellut hankkijat 

Valuratakansistot 

- Jyväskylä, Kaupungin hankintakeskus: Ei kilpailutuksia vuoden 2002 jälkeen (vuonna 2002 ei eettisiä kriteereitä). 
- Kuopion ja Savon kuntien hankintarengas: Ei eettisiä kriteereitä. 
- Porin kaupungin hankintapalvelut: Ei eettisiä kriteereitä. 
- Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, HSY vesi: Ei eettisiä kriteereitä. Euroopan ulkopuolelta tuotaessa kysytään responsible care -periaatteista, joihin saatu vastaus yhdeltä toimittajalta. Todisteeksi riittävät paikallisviranomaisten myöntämät luvat ja todistukset paikallisen lainsäädännön noudattamisesta. 
- Tampereen Logistiikka Liikelaitos: Ei eettisiä kriteereitä. Uusi kilpailutus tulossa, jolloin ”kriteerit mietitään tarkkaan”. 
- Turku, Kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskus: Ei eettisiä kriteereitä aiemmissa hankinnoissa, mutta ne pyritään huomioimaan tulevissa tarjouspyynnöissä (esim. ILO:n työelämän perussopimuksen noudattaminen). 

Katukivet: 

- Espoon kaupungin teknisen keskuksen katu- ja vihertuotanto: Ei eettisiä kriteereitä. 
- Helsinki, Stara: Ei eettisiä kriteereitä. 
- Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy, Rakentamispalvelut: Ei eettisiä kriteereitä. 
- Tampere, Kaupunkiympäristön kehittämien: Ei eettisiä kriteereitä. 
- Vaasa, Katutoimi: Ei eettisiä kriteereitä.

Lataa selvitys >>
 

Lisätietoja: Janne Sivonen, Finnwatchin toiminnanjohtaja: puh. 044 3569 369, janne.sivonen [at] finnwatch.org
 

Finnwatch tutkii ja tarkkailee suomalaisten ja Suomeen sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa. Järjestön taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.