Kysely: Yritysvastuudirektiivin ilmastovelvoitteille tukea kansalaisilta

Uutiset
12/04/2023

Suuri osa suomalaisista ja muiden EU-maiden kansalaisista haluaa, että EU:n tuleva yritysvastuudirektiivi velvoittaa yritykset vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, kertoo tuore kyselytutkimus. 

Toteutuessaan yritysvastuudirektiivi, joka on parhaillaan Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan käsiteltävänä, velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista ja ympäristöstä omassa toiminnassaan ja arvoketjuissaan. Komission alkuperäiseen esitykseen sisältyy myös ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia velvoitteita suurille, yli 500 henkilöä työllistäville yrityksille, joilla on yli 150 miljoonan euron vuosittainen liikevaihto. 

– Ilmastovelvoitteet ovat osoittautuneet yhdeksi yritysvastuudirektiivin sisällöstä käytävien neuvottelujen vaikeimmista kysymyksistä. Niihin on esitetty tiukennuksia – mutta toisaalta niitä on ehdotettu myös kokonaan poistettaviksi. Europarlamentaarikkojen olisi nyt hyvä kuulla kansalaisia, joiden tuki yrityksiä velvoittaville päästövähennystavoitteille on vahvaa, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Tänään julkaistun kyselyn mukaan 74 prosenttia kansalaisista kannattaa sitä, että EU:ssa otettaisiin käyttöön laki, joka velvoittaa kaikki yritykset vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään sen verran kuin on tarpeen ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Selvä enemmistö vastaajista (65 prosenttia) on lisäksi sitä mieltä, että yritysten pitäisi vähentää kasvihuonepäästöjään myös energiakriisin aikana. Kysely toteutettiin Suomen lisäksi yhdeksässä muussa EU-jäsenmaassa.

Myös Suomessa kannatus yritysten ilmastovelvotteille on vahvaa. Suomalaisista 65 prosenttia kannattaa edellä mainittuja velvoittavia päästövähennystavoitteita yrityksille, ja 56 prosenttia katsoo, että päästövähennyksiä tulee jatkaa myös energiakriisin aikana.

Esimerkiksi joukko keskusta-oikeistolaisen EPP:n edustajia kuitenkin esitti joulukuussa parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnassa ilmastovelvoitteiden poistamista yritysvastuudirektiivistä. Oikeudellisten asioiden valiokunnan on määrä äänestää omasta kannastaan huhtikuun lopussa. Tiukennuksia puolestaan on esittänyt muun muassa parlamentin ympäristövaliokunta ja oikeudellisten asioiden valiokunnassa meppi Heidi Hautala.

Oikeudellisten asioiden valiokunnasta yritysvastuudirektiivi siirtyy parlamentin täysistunnon käsiteltäväksi. Sen jälkeen käynnistyvät kolmikantaneuvottelut komission, EU-jäsenmaiden ja parlamentin kesken. Niissä direktiivin sisältö viimeistellään. Suomi on ajanut EU-jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa ilmastonmuutoksen torjunnan sisällyttämistä yrityksille säädettävän huolellisuusvelvoitteen piiriin. 

– Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy yritystoiminnassa. Jotta Suomi ja EU voisivat saavuttaa ilmastotavoitteensa, yritysten on leikattava päästöjään ripeästi, Kultalahti muistuttaa.

Ilmastovelvoitteiden lisäksi EU-maiden kansalaisille suunnatussa kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten suhtautumista pankkien yritysvastuuseen. Vastaajista 64 prosenttia oli sitä mieltä, että pankkien tulisi kantaa oma vastuunsa sellaisten yritysten aiheuttamista ihmisoikeusloukkauksista tai ympäristöhaitoista, ilmastonmuutos mukaan lukien, joihin ne sijoittavat tai joille ne lainaavat rahaa. Suomessa vastaava luku on 63 prosenttia.

Myös pankkeja ja muuta finanssialaa koskevat kohdat yritysvastuudirektiivissä ovat osoittautuneet EU:n neuvotteluissa kiistanalaisiksi. EU-jäsenmaista esimerkiksi Ranska on halunnut jättää koko finanssialan tulevan sääntelyn ulkopuolelle. 

Kyselyn teetti YouGov Plc:llä kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen yhteinen Justice Is Everybody’s Business -kampanja. Finnwatch on yksi kampanjan tukijoista. Luvut perustuvat kansallisesti ja puoluepoliittisesti edustavaan otantaan aikuisväestöstä Suomessa (n=1000), Alankomaissa (n=1000), Belgiassa (n=1000), Espanjassa (n=1000), Irlannissa (n=1000), Itävallassa (n=1000), Puolassa (n=1000), Ranskassa (n=1000), Saksassa (n=2000) ja Sloveniassa (n=500). EU-tason luvut ovat keskiarvoja maakohtaisista tuloksista. Kysely toteutettiin verkossa 3.–16.2.2023.