Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan

Vuosi 2022 lähestyy loppuaan ja on taas aika pysähtyä katsomaan, mitä kuluneena vuonna saatiin aikaiseksi. Ja saatiinhan sitä! 

1. EU-tason yritysvastuulaki otti aimo harppauksen eteenpäin

EU-jäsenmaat pääsivät joulukuussa sopuun yritysvastuulaista. Finnwatch on pitkään työskennellyt hartiavoimin sitovan huolellisuusvelvoitteen puolesta ja nyt ilmassa alkaa jo olla historian siipien havinaa: EU-jäsenmaat haluavat, että suuret yritykset kantavat vastuuta ihmisoikeuksista, ympäristöstä ja ilmastosta ja että niillä on myös vahingonkorvausvastuu aiheuttamistaan vahingoista. Vielä ei kuitenkaan olla maalissa, sillä kaikkien EU-elinten tulee hyväksyä direktiivi eikä sen sisältöä saa enää vesittää! Jatkamme keväällä 2023 sinnikästä vaikuttamistyötä kunnianhimoisen yritysvastuulain puolesta.

2. Carunan verovälttelyn mahdollistanut lainsäädännöllinen aukko paikattiin vihdoin

Eduskunta hyväksyi marraskuussa Finnwatchin vuosia ajaman lakimuutoksen, joka laittaa stopin mm. Carunan harjoittamalle verovälttelylle. Lakimuutos tuo Suomelle kymmenien kymmenien miljoonien eurojen vuotuiset verotulot. Kiitos kaikille seuraajillemme, jotka olette vuosien ajan vaatineet kanssamme lain korjaamista – sinnikkyys palkitaan! 

3. Päästökompensaation puutteet otetaan vakavasti ja niihin puututaan

Viime vuonna Finnwatchin Anekauppaa vai ilmastotekoja? -raportti nosti esiin lukuisia ongelmia yritysten päästökompensaatioon käyttämillä hiilimarkkinoilla. Vuonna 2022 on käynyt selväksi, että nämä ongelmat otetaan nyt vakavasti ja ratkaisuja niihin haetaan monella eri tasolla. Vaatimiemme Suomen virallisten pelisääntöjen valmistelu aloitettiin vihdoin tänä syksynä. Finnwatch on osallistunut aktiivisesti myös erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Yksi näistä oli pohjoismaisen ministerineuvoston Nordic Dialogue -yhteistyö, jossa laaditut suositukset asettavat laadukkaat kriteerit alan toimijoille.

4. Finnwatchin pitkään vaatima kaivosvero eteni eduskunnan käsittelyyn

Finnwatch on vaatinut kaivosveron säätämistä siitä asti, kun julkaisimme vuonna 2016 kaivosyhtiöiden verovälttelyä koskevan selvityksemme. Nyt työmme tuottaa tulosta: kaivosveroa koskeva hallituksen esitys eteni eduskunnan käsittelyyn. Vaikka kaivosveron lopullinen hyväksyntä venyy ensi vuoden puolelle, on lakiesityksen eteneminen näin pitkälle juhlan aihe.

5. Yritysten vastuullisuusraportointia koskevia säännöksiä tiukennettiin

Satojen suomalaisten yritysten vastuullisuudesta saadaan jatkossa entistä kattavampaa, laadukkaampaa ja vertailukelpoisempaa tietoa. Uusi EU:ssa tänä vuonna hyväksytty direktiivi tuo valtavasti lisää tietoa erityisesti yritysten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista sekä kasvihuonekaasupäästöistä. Finnwatch on vaatinut vastuullisuusraportointia koskevien sääntöjen tiukentamista ja laajentamista jo vuodesta 2016 lähtien. 

6. Nostimme oikeudenmukaisuuden tekstiiliteollisuuden tulevaisuushaasteeksi ympäristötaakan rinnalle

Pikamuodin ja laajemmin koko vaate- ja tekstiiliteollisuuden kestämätön ympäristötaakka on ollut tiedossa jo pitkään. Helmikuussa julkaistu Mitä pikamuodin jälkeen? -raporttimme nosti tähän keskusteluun mukaan sen, että vähitellen käynnistyneissä päästövähennyksissä on huomioitava myös ne 300 miljoonaa ihmistä, joille ala tarjoaa töitä. Tämä näkökulma onkin sittemmin noussut mediassa esiin useissa vaatealan ympäristövaikutuksia käsitelleessä jutussa.

7. Sopu akkujen vastuullisuutta ja kiertotaloutta edistävästä asetuksesta

EU:ssa tänä vuonna hyväksytty akkuasetus velvoittaa akkuvalmistajat ja maahantuojat kehittämään tiettyjen akkumineraalien jäljitettävyyttä sekä huolehtimaan niiden tuotannon ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista. Asetusta työstettäessä Finnwatch on pyrkinyt varmistamaan, että huolellisuusvelvoitetta koskeviin säännöksiin ei jäisi porsaanreikiä. Asetus sisältää myös akkumineraalien kierrätystä lisääviä velvoitteita ja se pyrkii suitsimaan akkujen koko elinkaarenaikaista hiilijalanjälkeä.

8. Kansainvälisiä kiinteistösijoittajia hyödyttänyt porsaanreikä korjataan

Kansainvälisten kiinteistösijoittajien mahdollisuuksia välttyä myyntivoittojen verotukselta holdingyhtiöitä hyödyntämällä kavennetaan lakimuutoksella. Finnwatchin vaatima muutos odottaa paraikaa eduskunnan siunausta. Nostimme lain korjaustarpeen esiin vuonna 2020 Spondaa koskevan tutkimusartikkelin yhteydessä. Artikkeli herätti keskustelua eduskunnassa, ja korjausehdotuksemme eteni lopulta hallituksen esitykseksi asti. 

9. Perkasimme yleisimmät sosiaalisen vastuun sertifikaatit

Julkaisimme kesällä kattavan selvityksen suomalaisyritysten yleisesti käyttämistä sosiaalisen vastuun sertifiointi- ja auditointijärjestelmistä. Selvityksessä pureuduimme muun muassa järjestelmien vastuullisuudelle asettamien kriteerien ja kriteerien täyttymisen valvonnan laatuun. Lisäksi tarkastelimme, miten järjestelmisssä huomioidaan ilmasto- ja biodiversiteettikriisit sekä sitä, miten järjestelmät huolehtivat omista ihmisoikeusvaikutuksistaan. Selvitys ja sen pohjalta julkaistu sähköinen opas auttavat niin yrityksiä kuin kuluttajiakin tunnistamaan kaikkein kunnianhimoisimmat markkinoilla olevat sertifikaatit. 

10. Läpivalaisimme tunnettujen alustatalousyhtiöiden verojärjestelyjä

Julkaisimme keväällä tutkimuksen, jossa kuvattiin alustatalous- ja digiyhtiöiden verotukseen liittyviä ongelmia ja identifioitiin parhaita keinoja havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Paljastimme samalla, miten tunnetut alustat Airbnb ja Yango onnistuvat välttämään verot Suomessa. Nyt vaadimme päättäjiltä laki- ja direktiivimuutoksia, jotta kansainvälisten digiyritysten laajamittainen verovälttely saadaan kuriin. 

11. Selvitimme, miten järjestäytymisenvapaus toteutuu suomalaisyritysten toiminnassa Virossa

Loppukesästä saatiin hyviä uutisia, sillä selvityksemme mukaan ammatillinen järjestäytymisvapaus toteutuu suomalaisyritysten toiminnassa Virossa. Haastatteluissa virolaisten luottamushenkilöiden ja muiden ay-liikkeen edustajien kanssa ei esimerkiksi löytynyt viitteitä aiemmin epäluottamusta herättäneistä niin sanotuista keltaisista liitoista, jotka olisivat työnantajapuolen perustamia ja ajaisivat työntekijäpuolen etua vain näennäisesti.  

12. Läpivalaisimme yritysten yhteydet Israelin laittomiin siirtokuntiin

Finnwatchin syksyllä julkaistu seurantatutkimus Suomeen kytköksissä olevien yritysten toiminnasta Israelin laittomissa siirtokunnissa osoittaa, että boikotit purevat. Alstom, Veolia, General Mills, Heineken, G4S, Avgol ja SodaStream ovat luopuneet liiketoiminnoista siirtokunnissa. Kiitimme myös Keskoa siitä, että se on ottanut käyttöön siirtokuntatuotteet ja -raaka-aineet kieltävän linjauksen. Raporttimme julkaisun jälkeen myös majoituspalveluita välittävä Travellink ilmoitti lopettaneensa kohteiden välittämisen siirtokunnissa. Silti on monia yrityksiä, joiden haitallinen toiminta siirtokunnissa jatkuu edelleen. Jotta sille saataisiin stoppi, tulisi EU:n säätää yritysvastuulaki ja kieltää siirtokuntatuotteiden tuontikielto EU-alueelle. 

13. Töitä tehtiin myös kulisseissa

Monet julkaisemistamme raporteista ovat näkyneet hienosti mediassa – lähes 500 jutussa! Iso osa tekemästämme työstä on kuitenkin tapahtunut kulisseissa: olemme muun muassa antaneet 37 lausuntoa eri ministeriöille ja valiokunnille sekä osallistuneet lukuisiin suullisiin asiantuntijakuulemisiin. Lisäksi olemme tuoneet kantamme esiin useissa EU:n komission konsultaatioissa. Tällä sinnikkäällä puurtamisella on jo ollut vaikutuksensa siihen, millaiseksi vuoden aikana edenneet lakimuutokset ovat muodostuneet. Lisäksi tällä työllä luodaan pohjaa seuraavien vuosien lakimuutosten onnistumiselle!