Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatch patistaa yrityksiä kunnianhimoisempiin toimiin Brasilian metsäkadon torjumiseksi.
Finnwatchin tänään julkaistu selvitys tarkastelee brasilialaisen soijan käyttöä suomalaisessa liha- ja rehuteollisuudessa. Kolme neljäsosaa Eurooppaan tuotavasta soijasta käytetään eläinten rehuksi.
– Brasilialaista soijaa käytetään Suomessa yhä yleisesti sikojen ja broilerin ruokintaan. Lähes kaikkien tarkastelemiemme liha- ja rehuteollisuuden yritysten arvoketjuissa käytetään brasilialaista soijaa, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér kertoo.
Finnwatchin selvityksessä käydään läpi 12 Suomessa toimivan yrityksen ostoja. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa HKScan, Atria, Snellman, Hankkija ja Berner.
Brasilialainen soija on ollut syystä esillä, sillä metsäkato Brasiliassa on kääntynyt nousuun.
– Amazon on saanut eniten huomiota, mutta soijan viljelyn osalta tilanne on akuutti erityisesti Cerradon alueella, jossa tuotetaan noin puolet Brasilian soijasta. Metsien ja muiden elinympäristöjen raivaaminen viljelysten tieltä Cerradolla tulee lopettaa, Finér muistuttaa.
Metsäkadon torjunnassa on iso merkitys sillä, keneltä soija ostetaan. Brasiliassa on yritetty neuvotella soijakaupan toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen välille Cerradon alueen metsäkatoon puuttuvaa niin sanottua GTC-sopimusta. Sopimus muistuttaa Amazonilla aiemmin solmittua soijamoratorio-sopimusta, jolla on saatu hyviä tuloksia.
– Suomalaisten yritysten alihankkijat ADM, Amaggi, Bunge ja Sodrugestvo eivät ole sitoutuneet GTC-sopimukseen. Ostamisen jatkamisen ehtona pitäisi olla sitoutuminen metsäkadon pysäyttämiseen, Finér sanoo.
Ostajat eri puolilta Eurooppaa ovat patistaneet soijakauppiaita sitoutumaan kiireellisesti metsäkadon Cerradolla kieltävään GTC-sopimukseen, ja niitä on uhattu sanktioilla. Suomessa tällaisia sitoumuksia Cerradon tiukempaan suojeluun ei kuitenkaan ole vielä nähty.
Kaikki kotimaiset yritykset eivät myöskään kerro avoimesti arvoketjuistaan. Soijan prosessointiin keskittynyt Nordic Soya ei antanut Finnwatchille mitään tietoa soijaostoistaan. Muiden Finnwatchin kyselyyn vastanneiden yritysten käyttämä soija on tavallisesti RTRS- tai ProTerra-vastuullisuussertifioitua. Finnwatch muistuttaa, että sertifioinneissa ja sertifiointitavoissa on kuitenkin eroja.
– Osa yrityksistä, jotka sanovat ostavansa RTRS-sertifioitua soijaa, ostaa käytännössä soijan ja sertifikaatin erikseen. Vaikka tämä tukee sertifioitua tuotantoa, voi tältä osin Suomeen tuleva soija olla peräisin mistä tahansa – myös metsäkatoalueilta, Finér muistuttaa.
Kansainvälisesti toimivat yritykset eivät sovella samoja vastuullisuusvaatimuksia kaikilla markkinoilla. Esimerkiksi HKScanin Baltiassa käyttämä brasilialainen soija ei ole lainkaan vastuullisuussertifioitua.
Finnwatch vaatii kotimaisilta soijakaupan yrityksiltä ensisijaisesti ostoja GTC-sopimuksessa mukana olevilta yrityksiltä sekä yhteistyötä soijan vastuullisuuden edistämiseksi.
– Se mikä oli ennen riittävää soijan vastuullisuusvarmennuksessa, ei enää riitä. Jo puolet Cerradon alkuperäisestä kasvillisuudesta on hävitetty, ja soijan viljelyalan raivaaminen vain jatkuu. Ongelman pysäyttäminen vaatii alan yrityksiltä päättäväisiä toimia, Finér sanoo.
Kuluttajille tehokkain keino metsäkadon torjumiseksi on kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen ja vastuullisuuden vaatiminen soijaa käyttäviltä yrityksiltä.
