Finnwatchin laaja raportti käy läpi yritystoimintaan liittyvän verojärjestelmän ongelmat. Raportti esittää kehysriiheen kokoontuvalle hallitukselle yli 40 toimenpidesuositusta veropohjan tiivistämiseen ja verojärjestelmän läpinäkyvyyden lisäämiseen. Pelkästään kansallisilla toimilla voitaisiin kerätä yli miljardi euroa lisää verotuloja.
– Verojärjestelmämme vilisee aukkoja, jotka hyödyttävät pääosin isoja yrityksiä sekä varakkaimpia ja hyvätuloisimpia yritysomistajia. Raporttimme muistuttaa, että verotuloja voidaan kerätä merkittäviä määriä lisää ihan vain sillä, että kaikki laitetaan maksamaan samasta tulosta samat verot, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Kansallisia yritystoimintaan liittyvän verojärjestelmän puutteita Finnwatch listaa kymmeniä. Näitä ovat muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat, voitonsiirtoa estävien korkovähennysrajoitusten porsaanreiät, holding-yhtiöiden käyttöä verosuunnitteluun suitsivan väliyhteisölain hampaattomuus, luonnollisia henkilöitä koskevien arvonnousuverosäännösten puuttuminen, Suomen kannalta epäedulliset verosopimukset, verotusta lykkäävät sijoitusinstrumentit sekä sukupolvenvaihdoshuojennuksen epäkohdat.
– Valtion talouden kuntoon laittaminen on täynnä arvovalintoja. Pelkästään kansallisilla veropohjaa tiivistävillä toimilla voitaisiin kerätä yli miljardi euroa lisää verotuloja, Hietanen summaa.
Raportti käy läpi myös kansainvälisen yritysverojärjestelmän viimeaikaiset uudistukset ja niihin jääneet puutteet. Voimaan saatetun minimiyhteisöveron taso on liian matala, sääntelyyn on jäänyt porsaanreikiä haitallisen verokilpailun jatkamiseen eivätkä toimet yritysveropohjan yhtenäistämiseksi ole edenneet, raportti listaa.
Finnwatch varoittaa, että verokilpailu on siirtymässä entistä enemmän yrityksistä yritysomistajien tasolle. EU-tasolla järjestö kehottaa suitsimaan erilaisia varakkaita maahanmuuttajia houkuttelevia erityisvero-ohjelmia, yhtenäistämään jäsenmaiden luonnollisia henkilöitä koskevat arvonnousuverosäännökset sekä ottamaan käyttöön minimiveron pääomatuloille.
– Verotus on ihmisoikeuskysymys ja valtioilla on velvollisuus mobilisoida riittävät resurssit ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Ihmisoikeuselimet ovat useissa kannanotoissaan edellyttäneet valtioilta progressiivista verotusta ja tiiviitä veropohjia. Tämä olisi hyvä muistaa myös Suomessa kehysriihen päätöksiä tehdessä, huomauttaa Hietanen.
Risuja raportissa annetaan myös Suomen verotusta koskevien tietojen julkisuuden puutteista. Meillä verovapaat tulot jäävät piiloon yleisöjulkisuudelta. Toisin kuin monissa muissa maissa, meillä myös poistetaan yrityksiä koskevia tietoja oikeuden päätöksistä. Edunsaajarekisterimme käyttö on voimakkaasti rajattua.
– Kuvittelemme Suomessa usein olevamme verotietojen avoimuuden mallimaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Läpinäkymättömyydellä ylläpidetään verojärjestelmän epäkohtia, Hietanen moittii.