Päästöjen hinnoittelu laajenee ja hinnat nousevat – kuka maksaa laskun?

EU:n päästökaupan piirissä hiilipäästöjen hinta on noussut jo yli 50 euroon tonnilta, ja Maailmanpankin arvion mukaan päästöistä maksettiin maailmassa vuonna 2020 noin 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Hintatason nousun lisäksi päästöjen hinnoittelu laajenee. Esimerkiksi EU:n hiilitullit asettavat tietyille EU:n ulkopuolella tuotetuille tuontituotteille EU:n päästökaupan hintoja vastaavan maksun. 

– Hiilipäästöt aiheuttavat haittaa koko yhteiskunnalle. Siksi saastuttajien tulee maksaa riittävä korvaus yhteisen ilmakehän käyttämisestä ja siitä aiheutuvan vahingon aiheuttamisesta muille. Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava, ettei hiilen hinnoittelu lisää eriarvoisuutta, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo.

Voimakkaasti lisääntyvä hiilen hinnoittelu lisää Finnwatchin mukaan paineita korjata verojärjestelmää. Osa yritysten tuotteisiin ja palveluihin kohdistuvista hiiliveroista on regressiivisiä, eli ne kohdistuvat suhteellisesti enemmän pieni- ja keskituloisiin. Siksi uusien hiiliverojen käyttöönoton yhteydessä tulee päättää sitovasti myös toimista negatiivisten vaikutusten kompensoimiseksi.

– Päästöjen hinnoittelua ei tule jättää tekemättä sen vuoksi, että sillä on vaikutuksia tulonjakoon. Sen sijaan oikeudenmukaista tulonjakoa tulee edistää siihen parhaiten soveltuvilla keinoilla siirtämällä verotuksen painopistettä pääomatulojen ja varallisuuden verottamiseen sekä palauttamalla osa hiiliverojen tuotoista kuluttajille esimerkiksi niin sanotun hiiliosingon muodossa, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

Hiilen hinnoittelu EU:n kaavailemilla hiilitulleilla voi lisätä myös maiden välistä eriarvoisuutta ja asettaa EU:hun kohdistuvasta viennistä riippuvaiset kehittyvät maat entistä heikompaan asemaan.

– Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta näitä vaikutuksia tulee pyrkiä ennakoimaan ja pienentämään vapauttamalla kaikkein köyhimmät maat hiilitulleista sekä lisäämällä tuntuvasti kansainvälistä ilmastorahoitusta, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo.

Finnwatch patistaa hallitusta myös kansallisiin toimiin hiilen hinnoittelun edistämiseksi. Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitus on ohjelmassaan sitoutunut selvittämään päästöihin perustuvaa kulutusverotusta, mutta toimia kirjauksen toteuttamiseksi ei kuulu. Ilmastopaneeli on arvioinut, että kotitalouksien kulutuksen päästöjen tulee laskea 70 prosenttia nykyisestä tasosta. 

– Päästöperusteisia kulutusveroja on perusteltua ottaa käyttöön sektoreilla, jotka jäävät sekä nykyisten kansallisten päästöverojen että EU:n päästökaupan ja hiilitullien ulkopuolelle. Tällaisia sektoreita ovat muun muassa EU:n ulkopuolelle suuntautuva lentäminen sekä lihansyönti, veroasiantuntija Hietanen sanoo.

• Tutustu raporttiin Reilu hinta hiilelle – Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioiminen ilmastopäästöjen hinnoittelussa

Kuva: Eric Pothier, Adobe Stock