Pankkien aggressiivisesta verosuunnittelusta ei löydetty viitteitä, veroraportoinnissa kuitenkin isoja puutteita

Uutiset

Finnwatchin selvitys analysoi pankkien veroraportointia vuosilta 2014–2017. Järjestön mukaan pankkien avoimuudessa on isoja puutteita. Vuosittaisten maakohtaisten veroraporttien vertailukelpoisuutta vaikeuttavia eriä ei avata, veroraporteissa on virheitä ja toisiinsa liittymättömiä tuottoja ja kuluja netotetaan, eli kuitataan keskenään. Myös pankkien saamien satojen miljoonien eurojen verovapaiden tuottojen alkuperä jää lähes kokonaan hämärän peittoon. 

Erilaisissa kohuissa ryvettyneiden pankkien tulisi olla avoimuuden edelläkävijöitä.

– Erilaisissa kohuissa ryvettyneiden pankkien tulisi olla avoimuuden edelläkävijöitä, mutta silti niiden julkinen veroraportointi on vain minimitasolla, sanoo Finnwatchin tutkimuksessa tilinpäätösasiantuntijana toiminut Reijo Kostiainen.

Danske Bank saa Finnwatchilta risuja siitä, että sen tilintarkastetun maakohtaisen veroraportin saman vuoden kruunumääräiset luvut heittelevät miljardikaupalla vuosien välillä ilman, että asiasta on annettu tilinpäätöksessä minkäänlaista selvitystä. Pankin mukaan muutokset maakohtaisessa raportissa ovat epäolennaisia.

Myöskään Danske Bankin raportointi rahanpesuepäilyihin liittyvistä ongelmista ei saa selvityksessä puhtaita papereita.

– Danske Bank tiesi Viron konttorinsa ongelmista vuosia eikä maininnut niistä mitään vuosiraporteissaan ennen kuin asia nostettiin julkisuuteen median kautta. Pankki vakuutteli vuodesta toiseen, ettei siihen liittyvillä viranomaistutkinnoilla ole vaikutusta sen taloudelliseen asemaan. Nyt yrityksen markkina-arvosta on sulanut vuodessa 40 prosenttia, ja pankin tilintarkastajien toiminnasta on aloitettu Tanskassa tutkinta, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala toteaa.

Maakohtaisista raporteista tehdyissä kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu pankkien olevan poikkeuksellisen aktiivisia veroparatiiseissa. Sama ilmiö havaittiin myös Danske Bankin ja Nordean toiminnassa.

– Työntekijää kohden laskettuna Suomessa toimivat pankit ovat tehneet isoja voittoja Irlannissa, Luxemburgissa, Britanniassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa. Osa veroparatiiseissa saaduista voitoista voi liittyä pankkien näissä maissa tarjoamiin verosuunnittelupalveluihin, Vartiala sanoo.

Vähiten verovastuullisuuteen liittyviä avoimia kysymyksiä liittyy OP Ryhmään, jonka toiminta Suomen rajojen ulkopuolella on vain vähäistä.

Selvityksemme osoittaa isoja puutteita raportointimallin toimivuudessa.

Pankit ovat harvinainen poikkeus, sillä toisin kuin monet muut yritykset, EU-sääntelyn myötä ne joutuvat raportoimaan tuloveroistaan maakohtaisesti. Finnwatch kannattaa maakohtaisen veroraportoinnin laajentamista kaikkiin monikansallisiin yrityksiin. Maakohtaisella raportoinnilla yritysten veronmaksusta ja taloudellisesta aktiivisuudesta eri maissa saadaan arvokasta tietoa, jolla voidaan puuttua verovälttelyyn. Nykyinen raportointimalli vaatisi kuitenkin korjaamista.

– Maakohtaisia raportteja analysoinut selvityksemme osoittaa isoja puutteita raportointimallin toimivuudessa. Raportoidut tunnusluvut ja niistä annetut tiedot ovat suppeita, eikä yrityksiltä edellytetä mitään lisätietoja vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä. Luvut julkisissa maakohtaisissa raporteissa eivät välttämättä kerro mitään ja johtopäätökset niiden pohjalta saattavat olla vääriä, Kostiainen summaa.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Eric Sundström, 1927, CC BY 4.0