Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatchin tänään julkaisema raportti kertoo karuista oloista Suomessa kulutettavan teen tuotannossa.
Raporttia varten Finnwatch haastatteli 120 teetyöntekijää kuudella eri plantaasilla Intiassa ja Sri Lankassa. Tutkitut plantaasit toimittavat teetä suurimmille suomalaisille teetaloille Forsman Tealle ja Nordqvistille sekä kansainvälisille teebrändeille kuten Twiningsille ja Unileverille.
– Teetuotannon suurin vastuullisuusongelma on hävyttömän alhaiset palkat. Intian Assamissa teeplantaasien palkat ovat jopa alhaisemmat kuin maataloussektorin minimipalkat, ja Sri Lankassa haastattelemiemme työntekijöiden palkka jäi puoleen elämiseen riittävästä palkasta. Suomessa juotavaa teetä saatetaan poimia alle kahden euron päiväpalkalla, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Sri Lankassa teeplantaasien työntekijöiden jo lähtökohtaisesti alhaisia palkkoja pienentää entisestään niihin tehtävät lukuisat, mahdollisesti laittoman korkeat vähennykset. Finnwatchin haastattelemien työntekijöiden palkkoihin tehdyt vähennykset olivat korkeimmillaan peräti 78 prosenttia. Työntekijät niin Sri Lankassa kuin Intiassa ovat sairaita ja usein myös aliravittuja.
Sekä Intiassa että Sri Lankassa teeplantaasit on perustettu Britannian siirtomaavallan aikana. Kolonialismin perintö on plantaaseilla edelleen vahvasti läsnä.
– Suurin osa teeplantaasien nykyisistä työntekijöistä on siirtomaavallan aikaisten velkaorjien jälkeläisiä ja edelleen riippuvaisia työnantajastaan esimerkiksi asumisen ja terveydenhoidon suhteen. Työntekijöille tarjotut luontoisedut ovat kuitenkin usein täysin ala-arvoisia. Osa on asunut useita vuosia tilapäisiksi tarkoitetuissa majoissa. Monissa asuintaloissa ei ole hormeja eikä lämmitystä, katot vuotavat ja plantaaseilta puuttuu ammattitaitoista terveydenhoitohenkilökuntaa, sanoo Kultalahti.
Erityisen heikossa asemassa ovat naiset, jotka muodostavat yli puolet teeplantaasien työvoimasta.
Teentuotannon vastuullisuushaasteisiin on pyritty vastaamaan erilaisten vastuullisuusertifiointien avulla. Suomessa yleisiä teen vastuullisuussertifikaatteja ovat Rainforest Alliance, Reilu kauppa ja UTZ. Kaikki Finnwatchin tutkimat plantaasit olivat näiden järjestelmien sertifioimia.
– Sertifioinnit eivät ole onnistuneet parantamaan työntekijöiden palkkoja tai heidän neuvotteluasemaansa. Haastattelemiemme työntekijöiden näkökulmasta vain Reilu kauppa -sertifioinnista on ollut jotain hyötyä plantaasiyhteisöille.
Tutkituilla Reilu kauppa -sertifioiduilla plantaaseilla Reilun kaupan lisällä esimerkiksi tuetaan työntekijöiden lasten ammatillista koulutusta. Reilu kauppa on Finnwatchin mukaan myös kriteereiltään kaikkein kunnianhimoisin teen vastuullisuussertifiointi, ja jo siksi sen käyttö on suositeltavaa niin kuluttajille kuin yrityksillekin.
– Pelkät nykyisenkaltaiset sertifioinnit eivät kuitenkaan riitä. Teentuotannon perustavanlaatuisiin ongelmiin kuten mataliin palkkoihin puuttuminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä kaikilta teen arvoketjun toimijoilta.
Finnwatch vaatii sertifiointijärjestelmiltä ja ostajayrityksiltä laskelmia elämiseen riittävistä palkoista ja suunnitelmaa palkkojen nostamisesta elämiseen riittävälle tasolle. Jos ihmisoikeuksien toteutuminen sitä vaatii, myös teen kuluttajahintoja tulee nostaa.
– Ilmastokriisi tulee entisestään heikentämään teetilojen työntekijöiden ja heidän perheidensä asemaa. Sukupolvien ajan kestänyt työntekijöiden hyväksikäyttö tulee lopettaa ja tarjota plantaasityöntekijöiden perheille mahdollisuus vapautua köyhyyden kierteestä.
