Suomalaista eläkerahaa nigerialaisessa öljyssä – miten sijoittajat ehkäisevät sotkuja?

Uutiset

Italialainen öljy-yhtiö Eni S.p.A. haastettiin toukokuussa oikeuteen Ikebiri-yhteisön alueiden pilaamisesta Nigeriassa. Yhteisön asianajajan mukaan öljyputken räjähdys vuonna 2010 aiheutti ympäristötuhon, joka saastutti yli 17 hehtaaria maata ja vettä Niger-joen suistossa. Oikeudenkäynnin on määrä alkaa Italiassa joulukuussa 2017. Eni puolustautuu oikeudessa väittämällä puhdistaneensa maan.

Yritystä kohtaan on tekeillä myös OECD-valitus koskien sen toimintaa Aggah-yhteisön alueella Nigeriassa. Yhteisön mukaan Enin tytäryhtiön rakennelmat estävät sadeveden virtauksen Oloshi-jokeen, mikä on aiheuttanut haitallisia tulvia yhteisön omaisuudelle ja viljelysmaille yli 30 vuoden ajan. Tulvien vuoksi alue on jopa puolet vuodesta asuinkelvoton.

Öljy-yhtiöitä riittää ja niiden toilailuista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on saatu kuulla jo 70-luvulta asti. Missä uutinen?

Enin osakkeita löytyy tuoreimpien tilinpäätöstietojen mukaan ainakin Ilmarisen ja Kevan salkuista.

 

Eni S.p.A on yksi niistä sadoista pörssiyhtiöistä, joiden osakkeisiin eläkelaitokset ovat sijoittaneet suomalaisten eläkevaroja. Enin osakkeita löytyy tuoreimpien tilinpäätöstietojen mukaan ainakin Ilmarisen ja Kevan salkuista. Finnwatch tiedusteli eläkelaitoksilta, miten ne ovat huomioineet Enin toistuvat yritysvastuuongelmat.

Enin toiminnan puutteet eivät tulleet yllätyksenä kummallekaan Finnwatchin kysymyksiin vastanneelle eläkesijoittajalle, ja niillä oli tiedossa myös muita yhtiön yritysvastuuskandaaleja. Keva kertoo, että Enistä on raportoitu sille useampaan kertaan, viimeksi syksyllä 2016 Italiassa tapahtuneesta öljyvarastovuodosta. Ilmarinen taas käy yhteistyökumppaniensa avulla vuoropuhelua liittyen yhtiön korruptioepäilyihin Nigeriassa.

Molemmat eläkelaitokset kertovat, että näissä keskusteluissa on tarkoituksena ottaa Enin kanssa puheeksi myös Finnwatchin esiin tuomat uudet ongelmat Nigeriassa.

Sekä Keva että Ilmarinen käyttävät vuoropuhelussa ja salkkuyhtiöidensä analyysissa apuna ruotsalaista GES-yhtiötä, joka käy yhtiöiden mukaan säännöllistä keskustelua Enin kanssa. Yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisella tasolla. Ilmarinen vaikuttaa italialaisyhtiöön kahden muun pohjoismaisen sijoitusyhtiön kanssa. Finnwatchin kyselyn jälkeen Ilmarinen myi sijoituksensa Enissä osana ”tavanomaista salkunhoitoa” kesällä 2017. Eni oli ollut Ilmarisen sijoitussalkussa tätä ennen yli 10 vuoden ajan. Ilmarisen mukaan vuoropuhelu Enin kanssa on jatkunut myös myynnin jälkeen.

Kevan ns. indeksisalkussa olevia yli 100 pörssiyhtiötä ei oletusarvoisesti arvioida yritysvastuuriskien perusteella, mutta ennen sijoituspäätöstä tarkistetaan, onko sijoituskohde niin sanotulla ”sulkulistalla”. Sulkulistalle päätyäkseen yrityksen tulee olla todistettavasti rikkonut kansainvälisiä normeja – esimerkiksi Eni ei lukuisista ongelmistaan huolimatta ole listalla. Listaa ylläpitää GES. Mikäli rikkomuksia tulee ilmi sijoitusperiodin aikana, Keva pyrkii vaikuttamaan yrityksiin, ja viimeinen vaihtoehto on sijoituksesta luopuminen.  

Ihmisoikeusriskeihin voi varautua

Pyrkimykset korjata ja muuttaa sijoituskohteen toimintaa ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää olisi noudattaa YK:n yritysvastuuperiaatteista tuttua huolellisuusvelvoitetta laajemmin jo ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Tämä edellyttäisi sijoittajilta ihmisoikeusriskien kartoittamista ja niihin puuttumista jo ennakolta.

OECD julkaisi keväällä uuden oppaan yritysvastuun toteuttamisesta institutionaalisten sijoittajien toiminnassa. Se kehottaa sijoittajia kartoittamaan ennalta riskejä, jotka liittyvät sijoitusten vastuullisuuteen, esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ympäristökysymyksiin. Opas listaa lukuisia tapoja, joilla myös institutionaalinen sijoittaja voi selvittää vastuullisuusriskit osakesalkussaan ennen sijoitustaan ja sen aikana. Sijoittajien tulee muun muassa arvioida säännöllisesti vastuullisuuteen liittyviä riskejä, ja arvioiden tulisi johtaa toimiin mahdollisten haittavaikutusten ennaltaehkäisemiseksi. Kuten yritysten, myös sijoittajien tulisi tähdätä ongelmien ehkäisyyn niiden korjaamisen sijasta.

Ilmarisen toimintatapa vaikuttaa olevan hivenen edistyneempi. Ilmarinen kertoo tarkistavansa aktiivisten sijoitusten kohteena olevien yritysten vastuullisuuden tarkemmin jo ennen sijoituspäätöksiä. Apuna tässä käytetään listattujen sijoitusten osalta Ilmarisen vastuullisuusluokituksia, jotka perustuvat ulkoisten palveluntarjoajien luokituksiin ja Ilmarisessa sisäisesti tehtyihin johtopäätöksiin. Niiden taustalla on 3 000 yrityksen tiedot sisältävä tietokanta, joka on pelkkää GES:n listausta laajempi tietolähde. Luokitusjärjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan. Osaan sijoituskohteista tehdään myös erillinen vastuullisuuskysymyksiä kartoittava ennakkoselvitys.

Kuva: Luka Tomac / Friends of the Earth International (CC 2.0 BY-SA)