Suomeen Brasiliasta tuotavan alumiinin tuotannossa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia

Uutiset
12/10/2021

Alumiinia Brasiliassa tuottavaa Hydroa vaaditaan vastuuseen muun muassa alueen jokien pilaamisesta, ja sitä vastaan on nostettu satoja edelleen käynnissä olevia oikeusjuttuja. Barcarenan kaupunki, jonka alueella Hydron jalostustoiminta tapahtuu, on tunnettu sosiaalisista ongelmista. Alumiinituotannon tieltä yrityksen läheisyyteen siirretyissä haavoittuvassa asemassa olevissa yhteisöissä kärsitään köyhyydestä, puhtaan veden puutteesta ja työttömyydestä.

– Finnwatchin haastattelemat Hydron alumiinitoimintojen läheisyydessä asuvat ihmiset ovat katkeria yhtiölle ja paikallisille viranomaisille. He kokevat, että yritystoiminnasta saatavat hyödyt kasautuvat vain harvoille, samalla kun he itse kärsivät haitoista, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Alueella asuvat alunperin Brasiliaan tuoduista orjista ja alkuperäiskansoista polveutuvat quilombo-yhteisöt ovat joutuneet luopumaan perinteisistä keräilyyn ja pienviljelyyn perustuvista elinkeinoistaan. Heidän elinkeinonsa ja kulttuurinsa on perustunut lähialueen metsiin, joita ei enää ole.

Hydron brasilialaiset yhtiöt ovat olleet Parán osavaltiossa vuosikymmeniä merkittävien verohelpotusten kohteena. Yhtiöille pelkästään yhteisöverojen osalta myönnetyt veroetuudet ja verolomat nousevat arvoltaan yhteensä yli 80 miljoonaan euroon viimeisen 30 vuoden ajalta. Kaikista yhtiön saamista verohelpotuksista ja niiden euromääräisestä arvosta Finnwatch ei saanut tarkkaa tietoa.

– Verotuottoja olisi kaivattu kipeästi niin ekologisten kuin sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. Olisi ollut kohtuullista, että paikallisväestö olisi hyötynyt aiheutetusta ympäristötuhosta edes taloudellisesti, Finér muistuttaa.

Alumiinin kysyntä kasvaa sähköön perustuvien energiajärjestelmien lisääntyessä

Alumiinia käyttävät yritykset tuntevat Suomessa huonosti raaka-aineidensa ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä. Finnwatch varoittaa tuotannon ongelmista myös köyhässä Länsi-Afrikan Guineassa, jossa bauksiitin tuotantoa on lisätty voimakkaasti ja josta alumiinin raaka-aineita päätyy myös Suomeen.

Alumiini on metalli, jonka kysyntä kasvaa voimakkaasti. Alumiinia tarvitaan paljon  esimerkiksi ekologiseen siirtymään, jossa fossiilisesta energiajärjestelmästä siirrytään uusiutuvaan sähköön perustuvaan järjestelmään. Uudet sähköverkot ja sähköautot lisäävät alumiinin kysyntää. 

– Ekologinen siirtymä on välttämätön. Samalla on kuitenkin huomioitava lisääntyvän mineraalien käytön vaikutukset paikallisiin ekosysteemeihin ja ihmisiin. Päättäjillä on nyt kiire laittaa yrityksiä koskeva sääntely kuntoon. Hydron tilanteen kaltaisiin konflikteihin ja ongelmiin ei ole enää varaa.

Finnwatch vaatii ripeitä toimia yritysvastuulain voimaan saattamiseksi. Yritysvastuulakia koskevaa esitystä odotetaan komissiolta vielä kuluvan vuoden aikana. Mikäli asia ei etene komissiossa, on Suomen edettävä yritysvastuulain säätämisessä kansallisesti vielä tällä hallituskaudella. Ympäristöhaittoja aiheuttavilta yrityksiltä tulisi vaatia tulevaisuudessa myös ekologisia kompensaatioita, eli yhdessä paikassa aiheutettujen luontohaittojen korvaamista toisaalla esimerkiksi elinympäristöjen ennallistamisen ja suojelun avulla. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi myös luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä.

Finnwatch ei kannusta ostajia lopettamaan ostoja Hydrolta, jonka yhtiöissä Brasiliassa on jo aloitettu työ vastuullisuuden lisäämiseksi. Ostajien tulisi kuitenkin seurata aktiivisesti Hydron ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin liittyvien korjaavien toimenpiteiden etenemistä Brasiliassa. Suomalaisten ostajien on myös kartoitettava käyttämänsä muut neitseellisen alumiinin arvoketjut.

Lisätiedot:

Sonja Finér, toiminnanjohtaja, Finnwatch ry
044 5687465, sonja.finer@finnwatch.org