TIEDOTE 13.2.2017

Kuva: Kalle Bergbom/Swedwatch

 

Timanttisormus ystävänpäivälahjaksi? – Suomessa myytävien timanttien alkuperä voi olla karu

Finnwatchin tänään julkaistussa selvityksessä kysyttiin suomalaisilta korualan yrityksiltä, miten ne varmistavat maahantuomiensa timanttien sosiaalisen vastuullisuuden. Vaikka timanttien tuotannossa on merkittäviä ihmisoikeusongelmia, yritysten tekemä vastuullisuusvalvonta on lapsen kengissä.

Finnwatchin kysely lähetettiin 36 yritykselle, joista 14 antoi tietoja. Mukana kyselyssä on timanttien maahantuojia, tukkureita, koruvalmistajia ja kultasepänliikkeitä.

Kyselyyn vastanneet yritykset tuntevat arvoketjunsa usein vain hiomotasolle. Suomalaisyritysten käyttämät hiomot sijaitsevat esimerkiksi Belgiassa, Intiassa ja Israelissa. Monet suomalaiset jalokivialan yritykset ostavat timantteja tyypillisesti myös timanttipörsseistä ja tukkureilta.

– Suurin osa Finnwatchin kyselyyn vastanneista yrityksistä ei tiedä lainkaan mistä maasta niiden markkinoimat timantit on kaivettu. Vain yksittäiset Kanadasta tuotavat timantit ovat jäljitettävissä kaivoksille asti. Suomeen saattaa päätyä epäinhimillisissä oloissa tuotettuja timantteja Keski-Afrikan tasavallasta, Zimbabwesta tai Kongon demokraattisesta tasavallasta, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti toteaa.

Finnwatchin ruotsalaisen sisarjärjestön Swedwatchin tuore raportti timanttikaivosten työoloista Kongon demokraattisessa tasavallassa dokumentoi laajamittaista lapsityövoiman hyväksikäyttöä, seksuaalista väkivaltaa ja surkeita työoloja Kasain ja Keski-Kasain maakunnissa. Alueen pienissä kaivoksissa työskentelee arviolta noin 8 000 lasta.

Suurin osa suomalaisista yrityksistä vetoaa timanttialan omiin heikkoihin ja löperösti valvottuihin vastuullisuusperiaatteisiin. Moni luottaa edelleen myös kovan arvostelun kohteena olevaan Kimberleyn prosessiin.

– Alan tunnetuin ja laajasti kritisoitu vastuullisuussertifiointijärjestelmä Kimberleyn prosessi ei tarjoa riittävää tietoa järjestelmän kautta hankittavien timanttien alkuperästä. Järjestelmästä saattaa nykymuodossaan olla jopa haittaa, sillä se auttaa valkopesemään kansainvälisille markkinoille tuotavien timanttien likaisen alkuperän, Kultalahti sanoo.

Finnwatch peräänkuuluttaa valtioiden ja timanttiteollisuuden vastuuta ongelmiin puuttumiseksi. Suomalaisten yritysten etujärjestöjen on otettava rooli timanttialan vastuullisuusohjelmien edistämisessä ja Suomen tulee toimia EU-tasolla Kimberleyn prosessin uudistamiseksi.

– Timanttikaupan epäkohtiin puuttumiseksi voitaisiin hakea mallia loppuvuodesta 2016 Euroopan parlamentissa ja neuvostossa hyväksytystä konfliktimineraalien kauppaa koskevasta sääntelystä, Kultalahti sanoo.

*****

Finnwatchin artikkeli Timanttien karu alkuperä on saatavilla osoitteessa: https://www.finnwatch.org/fi/uutiset/427-timanttien-karu-alkuperae

Swedwatch raportti Childhood Lost: Diamond mining in the Democratic Republic of the Congo and weaknesses of the Kimberley Process on saatavilla osoitteessa: http://www.swedwatch.org/sites/default/files/tmp/83_swedwatch_drc_diamonds_0.pdf

Lehdistökuvia on saatavilla osoittessa https://www.flickr.com/photos/finnwatch/albums/72157676676229554

Lisätietoa:
Anu Kultalahti
Tutkija
0447193096
anu.kultalahti (a) finnwatch.org