Uutiset

Kuva: Flickr Creative Commons/Pieter Bas Elskamp 

Tupakan aiheuttamat terveysriskit ovat yleisesti tunnettuja, ja Suomessa loppukäyttäjiin kohdistuvia terveyshaittoja ollaan parhaillaan suitsimassa uudella lainsäädännöllä. Vähemmälle huomiolle kansainvälisessä ja kotimaisessa keskustelussa ovat jääneet tupakan viljelyyn liittyvät ihmisoikeusongelmat. Tuoreet kansainväliset raportit liittävät tupakkateollisuuteen lapsityövoiman hyväksikäytön, elämiseen riittämättömät palkat ja velkaorjuuden.

Tupakkatuotteiden globaali markkina-arvo on yli 600 miljardia dollaria ja on arvioitu, että yli 20 prosenttia koko maailman väestöstä polttaa tupakkaa. Suurimpiin tupakkayrityksiin kuuluvat muun muassa Imperial Tobacco Group, Philip Morris International ja British American Tobacco. Kaikki edellä mainitut yritykset toimivat myös Suomessa markkinoiden tupakkabrändejä kuten Marlboro, Pall Mall ja West.

Jopa 90 prosenttia tupakkatuotteista viljellään niin sanotuissa riskimaissa, joissa on kohonnut riski tuotannossa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Suurimmat tupakan viljelijämaat ovat Kiina, Brasilia, Intia, Yhdysvallat ja Indonesia.

Tupakkateollisuuteen on vahvasti linkitetty lapsityövoiman hyväksikäyttö. Viimeisimmät työelämän oikeuksia tupakkateollisuudessa käsittelevät raportit julkaistiin keväällä Human Rights Watchin sekä Swedwatchin toimesta.

Lapsityövoiman lisäksi tupakan viljelyyn ja prosessointiin on raportoitu liittyvän elämiseen riittämättömiä palkkoja, pitkiä työpäiviä ja velkaorjuutta. Työ on terveydelle erittäin haitallista, sillä viljelyssä käytettävien torjunta-aineiden lisäksi lehtiä käsittelevät työntekijät altistuvat jatkuvasti nikotiinille.

Tämän vuoden toukokuussa julkaistun Human Rights Watchin raportin mukaan Indonesian tupakkaviljelmillä työskentelee satojatuhansia lapsia. Myös Bangladeshiin keskittyvä Swedwatchin selvitys raportoi lapsityön olevan yleistä bangladeshilaisilla tupakkaplantaaseilla.

Lapset keräävät tupakkalehtiä sadonkorjuun aikaan, levittävät torjunta-aineita, käärivät lehtiä rullalle säilytystä varten, kantavat raskaita lehtipinoja ja lajittelevat tupakkalehtiä.

Työpäivät tupakkaviljelmillä ovat pitkiä; koulussa käyvät lapset työskentelevät viljelmillä aamulla ennen kouluun lähtöä ja palaavat pelloille koulun jälkeen. Lapset, jotka eivät käy koulussa saattavat tehdä töitä jopa kymmenen tuntia päivässä. Raporttien mukaan sekä Indonesiassa että Bangladeshissa moni lapsi tekee työtä palkatta. Yleensä lapset työskentelevät perheidensä kanssa pelloilla tai sitten heidän työpanoksensa toimii vaihtokauppana palveluita tai tavaroita vastaan.

Tupakkalehtien ja viljelmillä käytettävien torjunta-aineiden käsittely on terveydelle haitallista. Nikotiini imeytyy lehdistä kehoon aiheuttaen herkästi nikotiinimyrkytyksen. Moni raporttien kenttätutkimushaastatteluihin osallistuneista lapsista kertoi kärsivänsä pahoinvoinnista, huimauksesta ja jatkuvasta päänsärystä. Lannoitteet ja torjunta-aineet puolestaan aiheuttavat muun muassa hengitystie- ja ihosairauksia.

Vaikka monikansalliset tupakkayritykset ovatkin laatineet ILO:n perussopimuksia mukailevia vastuullisuuslinjauksia koskien lapsityövoimaa, Human Rights Watchin mukaan mikään yritys ei kiellä lapsilta järjestelmällisesti kaikkia tupakan viljelyyn liittyviä työtehtäviä.

Vakavampia puutteita löytyi kuitenkin yrityksien omien vastuullisuuslinjausten, kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien toimeenpanosta ja valvomisesta. Tuotantoketjujen valvonta ei ole riittävää, tupakkayritysten palkkaamien konsulttien tekemä valvonta on joko puutteellista tai sitä ei suoriteta lainkaan, eikä valvonta aina ulotu alkutuotantoon saakka. Human Rights Watchin mukaan tupakkayrityksillä ei ole käytössään varteenotettavia mekanismeja ehkäistä lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Lisäksi järjestöt huomauttavat, että tupakkayhtiöiden alihankintaketjuista on vaikeaa saada tietoja ja että yritysten teettämien vastuullisuusauditointien tulokset eivät ole julkisia.

Raporteissa kritisoidut tupakkajätit British American Tobacco, Imperial Tobacco ja Philip Morris International toimivat myös Suomessa. Finnwatch oli yhteydessä tupakkayhtiöihin ja pyysi tietoa niiden markkinoiman tupakan alkuperästä ja vastuullisuusvalvonnasta. Erityisesti pyrittiin selvittämään tuodaanko Suomeen tupakkaa lapsityövoiman hyväksikäyttöön liitetyistä riskimaista.

Imperial Tobaccon Suomessa myytävissä kääre- eli sätkätupakoissa käytetään Bangladeshissa viljeltyä tupakkaa, mutta indonesialaista alkuperää olevaa tupakkaa ei yrityksen Suomessa myytävistä tuotteista löydy.

British American Tobaccon Suomen osaston toimitusjohtaja Kalle Altonen kertoi Finnwatchille, että yrityksen Suomessa myytävissä tuotteissa ei ole Indonesiasta hankittua tupakkaa. Sen sijaan bangladeshilaista alkuperää olevaa tupakkaa käytetään ajoittain Suomessa myytävissä tuotteissa.

Philip Morris International kertoi Finnwatchille, että Indonesiassa viljeltyä tupakkaa myydään pääasiassa Indonesian markkinoilla. Yritys ei kuitenkaan antanut Finnwatchille tietoja Suomessa myytävien tuotteidensa alkuperästä. Human Rights Watchin mukaan yrityksen vastuullisuustoimet ovat tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä parhaimmat. Tästä huolimatta raportti toi esille puutteita etenkin lapsityötä ehkäisevien toimien valvonnassa ja myös Philip Morris Internationalin toimintaketjuissa todettiin lapsityövoiman hyväksikäyttöä.

Tupakkateollisuuden paikoittain jopa räikeät työelämän oikeuksien loukkaukset ovat hyvä esimerkki siitä, miksi lainsäädäntöön tulisi sisällyttää yrityksiä sitovia ihmisoikeuksia koskevia huolellisuusvelvoitteita. Tupakkateollisuuden yritysvastuu alihankintaketjujen valvonnassa näyttää olevan lapsenkengissä eikä teollisuudenalalle ole luotu edes uskottavia kolmannen osapuolen sertifiointiohjelmia.


**

British American Tobaccon vastine Human Rights Watchin raporttiin on luettavissa täällä >>
British American Tobaccon vastine Swedwatchin raporttiin on luettavissa täällä >>

 Artikkelia päivitetty 9.9.2016 klo 11:43. 

 
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.