Finnwatchin tänään julkaisema raportti käy läpi listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotusta koskevan akateemisen tutkimuksen sekä aihetta käsitelleet työryhmäraportit viimeisimmän vuosikymmenen ajalta.
– Aihetta on käsitelty vuosien mittaan monesta eri näkökulmasta, mutta yksi asia yhdistää läpikäytyjä tutkimuksia ja selvityksiä: niissä kaikissa osinkoverojärjestelmään nähdään liittyvän ongelmia, kertoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Raportti summaa yhteensä 20 tutkimusta ja työryhmäraporttia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Tutkimusten mukaan osinkoverojärjestelmä kannustaa yrittäjiä tulonmuuntoon ja ohjaa haitallisesti monia taloudellisia päätöksiä, kuten investointeja. Lisäksi osinkoverohuojennuksella on havaittu olevan keskeinen rooli tulo- ja varallisuuserojen synnyttäjänä.
– Paitsi, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus asettaa verovelvolliset eriarvoiseen asemaan, se voi myös hidastaa meneillään olevaa talouden rakennemuutosta, tiivistää Hietanen.
Tutkijat ja eri asiantuntijatyöryhmät ovat melko yksimielisiä siitä, että valtaosa osinkoverojärjestelmän ongelmista johtuu liian korkeasta prosentuaalisesta tuottorajasta, joka määrittää huojennetun osingon enimmäismäärän. Laskemalla tuottorajaa nykyisestä 8 prosentista iso osa haitallisista kannusteista poistuisi.
– Eri työryhmien yhtenäisistä suosituksista huolimatta yksikään hallitus ei ole toistaiseksi puuttunut osinkoverotuksen epäkohtiin. Päätöksenteossa tuntuu painavan enemmän eturyhmien ääni kuin tutkittu tieto, toteaa Hietanen.
Finnwatch toivoo, että asiantuntijoiden suositukset verojärjestelmän ongelmien korjaamiseksi ovat hallituksen pöydällä kehysriihessä.
Useat kansalaisjärjestöt vaativat viime viikolla julkaistussa kannanotossa, että koronan ja pahenevan ekologisen kriisin kustannukset jaettaisiin oikeudenmukaisesti veropohjan aukkoja tukkimalla sekä varmistamalla, että verotus on progressiivista.