Monet vastuullisuuteen pyrkivät vaatebrändit tai -kauppaketjut ovat asettaneet niin sanotut tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet. Finnwatchin uusi selvitys kuitenkin kertoo, että vain noin kuusi prosenttia näistä yrityksistä huomioi kaikki päästönsä puolentoista asteen ilmastotavoitteen mukaisesti.
– Kun kaikkein edistyksellisimpienkin yritysten lupauksissa on suuria puutteita, ei näytä mahdolliselta, että toimialan päästöt vähenisivät riittävän nopeasti. Alan on arvioitu aiheuttavan 4–10 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo.
Finnwatchin tuoreessa selvityksessä tarkastellusta 182 yrityksestä vain 10 läpäisi tiukimman seulan. Näillä yrityksillä päästövähennystavoite oli asetettu puolentoista asteen tavoitteen mukaan, ja se sisälsi kattavasti koko arvoketjun päästöjen vähentämisen.
Vaate- ja tekstiiliteollisuudessa valtaosa päästöistä syntyy tuotannossa, joka teetetään tyypillisesti alihankintana. Johtavan, yritysten tieteenmukaisia ilmastotavoitteita määrittelevän Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) kriteerit antavat kuitenkin paljon vapauksia siihen, miten alihankinnan päästöt on huomioitava. Selvityksen perusteella näitä vapauksia käytetään valitettavan usein hyödyksi.
Päästövähennysten sijaan kriteerien täyttämiseen esimerkiksi riittää, että osa vaatebrändinalihankkijoista liittyy mukaan SBTi-järjestelmään. Vähennystavoitteen voi myös sitoa johonkin liiketoiminnan tunnuslukuun, jolloin päästöt eivät toiminnan kasvaessa vähene riittävän nopeasti.
– Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii kaikkien päästöjen ripeää ja aitoa vähentämistä. Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo.
Finnwatch pitää SBTi-järjestelmän hyödyntämistä hyvänä työkaluna perustason ilmastotavoitteiden asettamiselle. Yritysten tulisi kuitenkin asettaa kaikille arvoketjunsa päästöille sama vähennystavoite, vaikka SBTi salliikin myös löysemmän tavoitteen asettamisen tieteen mukaisena.
Tuotantoketjussa syntyvät päästöt ovat yrityksille kaikkein haastavimpia, sillä niiden vähentäminen vaatii yhteistyötä omien alihankkijoiden kanssa. Tätä ei kuitenkaan tule käyttää perusteluna löysemmille tavoitteille.
– Asettamalla tiukan tavoitteen, joka kattaa myös alihankinnnan päästöt, yrityksen on helpompi perustella omille kumppaneilleen, miksi myös niiden on vähennettävä päästöjään, Leipola sanoo.
Tavoitteet, jotka päästävät kumppanit ja ison osan päästöistä turhan helpolla, ovat täysin riittämättömiä tilanteessa, jossa puolentoista asteen tavoitteen mukaista globaalia hiilibudjettia on jäljellä enää muutamaksi vuodeksi.
– Vaate- ja tekstiilialalla on herätty oman alan raskaaseen ympäristö- ja ilmastotaakkaan, mutta toimet etenevät aivan liian hitaasti. Siksi päättäjiltä tarvitaan nyt ripeitä toimia: parhaillaan neuvoteltavassa yritysvastuudirektiivissä yritykset on velvoitettava muuttamaan liiketoimintamallinsa puolentoista asteen mukaiseksi. Vaate- ja tekstiilialan ilmastotoimien hallittu suunnittelu on välttämätöntä myös siirtymän oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi haavoittuvissa tuotantomaissa, Leipola sanoo
Kuluttajille Finnwatchin ohje on yksinkertainen: uusia vaatteita pitää ostaa paljon nykyistä harvemmin ja vanhoja huoltaa ja kierrättää mahdollisimman pitkään.