Finnwatchin vuonna 2016 julkaistu kahviraportti kiritti kahvimarkkinoiden vastuullisuutta. Paahtimot hankkivat nyt vuosittain yli 45 miljoonaa kiloa enemmän vastuullisuussertifioitua kahvia.
Finnwatch julkaisi vuonna 2016 laajan raportin työoloista Suomessa myytävän kahvin tuotannossa. Löysimme Suomeen kahvia toimittavilta tiloilta tuolloin elämiseen riittämättömiä palkkoja, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, syrjintää ja valtavia rekrytointimaksuja.
Finnwatchin raportin julkaisun jälkeen Meira on tehnyt isoja muutoksia vastuullisuustavoitteisiinsa. Yritys aikoo siirtyä 100 % vastuullisuussertifioituun kahviin vuoteen 2022 mennessä. Muutos on merkittävä, sillä vielä vuonna 2016 Finnwatchin kahviraportin julkaisun aikana Meiralta puuttuivat sosiaalisen vastuun tavoitteet täysin. Vuonna 2018 jo 25 % kaikesta Meiran hankkimasta kahvista oli kolmannen osapuolen sertifioimaa aiemman noin 1,3 % sijaan. Meiran osuus Suomen vähittäiskaupassa myytävästä kahvista on noin 26 %.
Eniten vastuullisuussertifioidun kahvin osuutta hankinnoistaan on kasvattanut Paulig, jonka hallussa on yli puolet Suomen kahvimarkkinoista. Kun vuonna 2015 vain noin 20 % Pauligin kahvihankinnoista oli kolmannen osapuolen sertifioimaa tai verifioimaa, vuonna 2018 osuus oli noin 80 %. Toisin kuin muut paahtimot, Paulig ei suostu kertomaan julkisesti eri sertifiointijärjestelmien osuuksia sen kahvihankinnoista. Paulig perustelee tätä osuuksien vuosittaisella vaihtelulla mikä puolestaan johtuu Pauligin mukaan muutoksista kysynnässä ja sen tuoteportfoliossa. Valtaosa Pauligin sertifioidun kahvin hankinnoista on yrityksen mukaan kuitenkin UTZ-sertifioitua. Paulig on luopunut kriteeristöltään ja valvonnaltaan heikomman 4C-verifioidun kahvin käytöstä.
Arvid Nordquistin kahvihankinnoista 100 % on ollut vastuullisuussertifioitua jo vuodesta 2014 lähtien. Arvid Nordquist käyttää sekä Rainforest Alliance, Reilu kauppa että UTZ-sertifioitua kahvia. Finnwatchin raportin julkaisun aikaan vuonna 2016 Arvid Nordquist ilmoitti tavoitteekseen lisätä Reilu kauppa -sertifioidun kahvin osuutta sen hankinnoista. Vuoden 2018 loppuun mennessä Reilu kauppa -sertifioidun kahvin osuus sen hankinnoista oli kuitenkin kasvanut vain 2 prosenttiyksikköä. Arvid Nordquistin osuus kahvin vähittäiskaupasta Suomessa on hieman alle 2 %.
Löfbergsin kahvihankinnoista noin 52 % on kolmannen osapuolen sertifioimaa sosiaalisen vastuun osalta. Vuodesta 2015 Löfbergs on kasvattanut sertifioidun kahvin osuutta sen hankinnoista 13 prosenttiyksikköä. Kasvu selittyy pääasiassa yrityksen lisääntyneillä Rainforest Alliance -sertifioidun kahvin hankinnoilla. Löfbergsin tavoitteena on edelleen siirtyä 100 % vastuullisuussertifioituun kahviin vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen sisältyy kuitenkin myös luomu-sertifioitu kahvi. Luomusertifiointi ei kata sosiaalisen vastuun kysymyksiä kuten esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia. Pelkästään luomu-sertifioidun kahvin osuus Löfbergsin hankinnoista on jo pitkään ollut noin 8 %. Löfbergsin osuus kahvin vähittäiskaupasta Suomessa on noin 4 %.
Taulukko 1 – Paahtimoiden kahvihankinnat ja vastuullisuussertifioidun kahvin osuudet hankinnoista vuonna 2018
Vastuullisuussertifioitu kahvi | ||||
Kahvihankinnat (kasvu vuodesta 2015) | Reilu kauppa | UTZ* | Rainforest Alliance* | |
Paulig | 55 miljoonaa kiloa (10 %) | Ei saatavilla** | Ei saatavilla** | Ei saatavilla** |
Meira | 13,95 miljoonaa kiloa (11,6 %) | 1 % | 22,4 % | 1,6 % |
Löfbergs | 32 miljoonaa kiloa (8 %) | 17 %*** | 8 %*** | 27 %*** |
Arvid Nordquist | 18,3 miljoonaa kiloa (41 %) | 18 %*** | 80,5 %*** | 1,5 % |
* Rainforest Alliance ja UTZ -sertifioinnit yhdistyivät vuonna 2018. Siirtymäkauden jälkeen uusi, yhdistynyt sertifiointijärjestelmä tulee käyttämään Rainforest Alliance -nimeä.
** Paulig ei paljasta eri sertifiointijärjestelmien osuuksia sen kahvihankinnoista.
*** Osuudet sisältävät kahvia, jolla on ilmoitetun sosiaalisen vastuun sertifikaatin lisäksi myös luomusertifikaatti.
Ei-sertifioidun kahvin vastuullisuusvalvonta ei vakuuta
Paahtimoista vain Arvid Nordquistin kahvi on tällä hetkellä kokonaan vastuullisuussertifioitua sosiaalisen vastuun osalta. Löfbergs, Meira ja Paulig valvovat niiden ei-sertifioidun kahvin sosiaalista vastuuta hyvin eri tavoin. Sekä Löfbergs että Meira turvautuvat pitkälti niiden toimittajien sitouttamiseen yritysten omiin Code of Conduct -toimintaperiaatteisiin. Periaatteiden noudattamista valvoo yritysten oma henkilökunta. Tämän lisäksi ennen liikesuhteiden solmimista uusien tavarantoimittajien kanssa Löfbergs kertoo arvioivansa niihin liittyvät ihmisoikeus- ja muut riskit. Vuonna 2018 riskienarviointi tehtiin kahdeksalle potentiaaliselle kahvin toimittajalle, joista Löfbergs lopulta hyväksyi kuusi. Löfbergsin Next Generation Coffee -ohjelma tukee kahvinviljelijäperheiden sukupolvenvaihdoksia.
Pauligin ei-sertifioitu kahvi tulee sen omien vastuullisuusohjelmien piiriin kuuluvilta tiloilta. Näiden vastuullisuutta valvoo joko auditointiyritys tai Pauligin paikallinen kaupallinen kumppani. Pauligin tavoitteena on, että vuoden 2019 loppuun mennessä kaikkien sen hankkeiden vastuullisuutta valvoisi Reilun kaupan auditointiyritys FLOCERT, joka on yrityksen mukaan jo aloittanut auditointiviitekehyksen rakentamisen Pauligille. Auditointiviitekehys perustuu Pauligin Code of Conductiin ja Account Ability -konsulttiyrityksen omaan AA1000-standardiin. Account Abilityn mukaan sen AA1000-standardia voidaan käyttää “vastuullisuushaasteiden identifioimiseen ja priorisoimiseen sekä niihin vastaamiseen”.
Finnwatch suhtautuu kriittisesti yritysten itse suorittamaan vastuullisuusvalvontaan. Oma valvonta ei ole riippumatonta eikä sitä siksi voida pitää uskottavana. Ongelmallista on myös, jos valvonta perustuu yrityksen itsensä määrittelemiin vastuullisuuskriteereihin kuten Code of Conducteihin, joiden laatimiseen sidosryhmien ei ole ollut mahdollista osallistua.
Kaupan ketjujen oman merkin kahvituotteet ovat nyt sertifioituja
Kaikki Keskon oman merkin kahvit olivat jo vuonna 2016 vastuullisuussertifioituja. Yritys on sittemmin jatkanut vastuullisuussertifioidun kahvin käyttöä, ja sen oman merkin kahvihankinnoista 100 % on edelleen vastuullisuussertifioitua. Keskon kahvihankinnoissa UTZ-sertifioinnin osuus on ylivoimainen, peräti 98,8 %.
Lidl Suomi päivitti tavoitettaan 50 % vastuullisuussertifioidusta kahvista vuoden 2020 loppuun mennessä Finnwatchin kahviraportin julkaisemisen jälkeen. Yrityksen uusi tavoite oli 100 % vastuullisuussertifioitu kahvi vuoden 2018 loppuun mennessä. Tähän tavoitteeseen sisältyi kuitenkin myös luomukahvi. Vuonna 2018 noin 88 % Lidl Suomen kahvihankinnoista oli kolmannen osapuolen sertifioimaa sosiaalisen vastuun osalta, ja pelkästään luomu-sertifioidun kahvin osuus yrityksen kahvihankinnoista oli noin 12 %. Ylivoimaisesti yleisin Lidl Suomen käyttämä sosiaalisen vastuun sertifiointimerkki on UTZ.
S-ryhmä asetti Finnwatchin vuoden 2016 kahviraportin kirjoittamisen aikana tavoitteekseen, että vuoden 2017 alusta lähtien 90 % sen kahvihankinnoista olisi vastuullisuussertifioitua. Vuonna 2018 87 % yrityksen oman merkin kahvihankinnoista oli vastuullisuussertifioitua. S-ryhmän mukaan kaikki sen hankkima oman merkin kahvi tulee muuttumaan 100 % sertifioiduksi vuoden 2019 aikana. Myös S-ryhmän hankinnoissa UTZin osuus on ylivoimainen.
Finnwatchin vuoden 2016 kahviraportissa mukana ollut Tuko Logistics lopetti toimintansa vuoden 2018 lopussa.
Taulukko 2 – Sertifioidun kahvin osuus kaupan ketjujen oman merkin kahvituotteissa vuonna 2018
Reilu kauppa | UTZ | Rainforest Alliance | Osuus valikoimasta v. 2019*; (tilanne v. 2015) | |
Kesko | 1,2 % | 98,8 % | 0 | 31/31 (6/6) |
Lidl Suomi | 2 % | 81 % | 5 % | 31/31 (4/22) |
S-ryhmä | 0,4 % | 86,8 % | 0 | 12/14 (1/5) |
* Kahvituotteilla voi olla sertifiointimerkki vaikka kaikki niiden valmistukseen käytetty kahvi ei olisikaan vastuullisuussertifioitua jos käytetyn sertifiointijärjestelmän säännöt tämän sallivat. Kahvin sertifiointijärjestelmistä Reilu kauppa edellyttää 100 % sertifioidun raaka-aineen käyttöä sertifioiduissa tuotteissa kun taas UTZ sallii sertifiointimerkin käytön tuotteissa, joiden valmistukseen on käytetty 90 % sertifioitua raaka-ainetta, ja Rainforest Alliance tuotteissa, joiden on valmistukseen on käytetty vähimmillään vain 30 % sertifioitua raaka-ainetta.
Lopuksi
Sosiaalisen vastuun osalta vastuullisuussertifioidusta kahvista on Suomessa tulossa valtavirtaa. Finnwatchin vuoden 2016 kahviraportin julkaisun jälkeen tässä artikkelissa käsitellyt neljä kahvipaahtimoa ovat lisänneet vastuullisuussertifioidun kahvin vuosittaisia hankintoja yli 45 miljoonaa kiloa. Suomen kahvimarkkinoiden ylivoimaisesti yleisin kahvin sosiaalisen vastuun sertifiointijärjestelmä on UTZ. Yksi syy UTZin suureen suosioon on todennäköisesti sen edullisempi hinta. Finnwatchin vuonna 2016 julkaiseman vertailevan selvityksen mukaan Reilu kauppa on Suomessa yleisistä kahvin vastuullisuussertifiointijärjestelmistä kaikkein kunnianhimoisin, ja siksi ensisijaisesti suositeltava vaihtoehto niin yrityksille kuin kuluttajillekin.
Vaikka sertifiointia voidaan pitää sosiaalisen vastuullisuusvalvonnan perustasona, on sertifiointi silti vain yksi työkalu globaalien toimitusketjujen ihmisoikeusriskien hallitsemiseksi. Pian julkaistavassa toisessa seuranta-artikkelissamme tarkastelemme tutkimillamme tiloilla tapahtuneita muutoksia. Käsittelemme tarkemmin myös kahvin sertifiointijärjestelmien välisiä eroja sekä alan toimijoiden toimenpiteitä kahvintuotannon keskeisten ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi.
Artikkelia muutettu 25.6. klo 17:10. Päivitetty Pauligilta artikkelin julkaisun jälkeen saatu tieto Rainforest Alliance -sertifioidun kahvin ostosta.