Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
EU:n toimielimet ovat päässeet sopimukseen suuryritysten julkista maakohtaista veroraportointia koskevan direktiivin sisällöstä. Kansalaisjärjestöjen mukaan lopputulos on pettymys, sillä iso osa verojärjestelyistä on jäämässä sääntelyn ulkopuolelle.
Tuoreen tiedonannon mukaan EU-alueella toimivilta suuryrityksiltä edellytetään jatkossa julkista maakohtaista veroraportointia. Raportointivelvoite on kuitenkin rajattu koskemaan ainoastaan yritysten EU-maissa tai EU:n yhteistyökyvyttömiksi luokittelemilla alueilla sijaitsevia toimintoja. Tämä rajaus jättää ison osan kansainvälisten konsernien toiminnoista uuden sääntelyn ulkopuolelle.
– Suppean maantieteellisen rajauksen vuoksi yritykset voivat jatkossakin siirtää voittojaan matalamman verotuksen maihin ilman kohdemaan verotietoja koskevaa raportointivelvoitetta, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Muun muassa kansalaisjärjestöt ja institutionaaliset sijoittajat ovat vaatineet maakohtaisen raportointivelvoitteen ulottamista kaikkiin yritysten toimintamaihin. Aiemmin myös EU:n parlamentti on puolustanut laajaa maantieteellistä kattavuutta, mutta näyttää neuvotteluissa taipuneen EU:n neuvoston ja komission tahtoon ja priorisoineen neuvottelujen nopeaa loppuunsaattamista direktiivin sisällön kustannuksella.
– Neuvottelutulos on kestävän kehityksen ja kansainvälisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta heikko ja jättää kehittyvistä maista ulos suuntautuvan voitonsiirron pääosin pimentoon, sanoo Fingon kestävän talouden asiantuntija Outi Hakkarainen.
Paine verotietojen julkiseen raportointiin on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Yritysten vapaaehtoista vastuullisuusraportointia kehittävä GRI julkaisi vuoden 2019 lopulla uuden standardin, johon sisältyy ohjeistus julkisesta maakohtaisesta veroraportoinnista. Yhdysvalloissa julkista maakohtaista veroraportointia koskeva lakialoite on niin ikään etenemässä.
– Tietysti toivomme, että mahdollisimman moni yritys osoittaisi edelläkävijyyttä ja ryhtyisi vapaaehtoisesti julkaisemaan tiedot myös niiden toimintamaiden osalta, jotka eivät ole direktiivin piirissä, sanoo Hietanen.
EU:ssa niin kutsutun CBCR-direktiivin tie on ollut pitkä ja kivinen. Komissio julkaisi lakialoitteen jo vuonna 2016, mutta EU:n neuvostossa riittävä enemmistötuki saavutettiin vasta tänä keväänä. Tämän jälkeen raportointivaatimusten sisällöstä on väännetty parlamentin, neuvoston ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Nyt saavutettu neuvottelutulos vaatii vielä kunkin toimielimen virallisen hyväksynnän. Neuvostossa ja parlamentissa hyväksynnästä järjestetään äänestykset.
Kuva: Euroopan parlamentti, CC 2.0 BY-NC-ND
