Finnwatchin uusi selvitys paljastaa Neste Oilin ja Paulig-konsernin palmuöljytoimittajan, malesialaisen IOI Groupin maksavan laillista minimipalkkaa alhaisempia palkkoja, takavarikoivan työntekijöiden passeja sekä estävän ammatillista järjestäytymistä. Suuri osa IOI Groupin työntekijöistä ei ymmärrä lainkaan vieraalla kielellä kirjoitettua työsopimusta. Yli 80 prosenttia IOI:n plantaasien työntekijöistä on siirtotyöntekijöitä muun muassa Indonesiasta, Bangladeshista ja Nepalista.

– Työsopimus kehottaa työntekijöitä työskentelemään jopa 10–12 tuntia päivässä. Palkkaus perustuu työntekijän keräämien öljypalmuterttujen määrään eikä ylitöitä korvata. Useat työntekijät eivät yllä edes lailliseen minimipalkkaan, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo.

Lähes kaikki Finnwatchin selvitykseen haastatellut siirtotyöntekijät ovat ottaneet velkaa tai myyneet omaisuuttaan päästäkseen työskentelemään Malesiaan. IOI vähentää rekrytointimaksuja suoraan työntekijöiden palkoista ja maksaa työntekijöille koeaikana vielä minimipalkkaakin pienempää palkkaa.

– Useat työntekijät kertoivat meille tulleensa huijatuksi ja haluavansa kotiin. Rahattomina ja velkaantuneina heillä ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin työskennellä plantaasilla.

Monet Finnwatchin selvityksessä esiin tuoduista löydöksistä viittaavat Kansainvälisen työjärjestön indikaattoreihin pakkotyöstä ja ihmiskaupasta. Neste Oil ja Paulig-konserni ovat ryhtyneet toimenpiteisiin raportissa tuotujen epäkohtien tutkimiseksi ja korjaamiseksi.

Kaikki Finnwatchin tutkimat plantaasit olivat RSPO:n ja ISCC:n sertifioimia ja selvitys arvostelee johtavia palmuöljysertifiointeja työolojen riittämättömästä valvonnasta.

– Työelämän oikeuksien loukkauksia on auditoinneissa katsottu läpi sormien. Sertifiointijärjestelmien kriteereissä työntekijöille vaaditaan minimipalkkatason ylittävää elämiseen riittävää palkkaa. Tosiasiassa näyttää siltä, että edes palkkojen laillisuutta ei valvota, Vartiala sanoo.

Neste Oilin ja Paulig-konsernin lisäksi Finnwatchin selvitys tarkasteli palmuöljyn vastuullisuutta yhteensä yhdeksässä muussa Suomessa toimivassa yrityksessä. Kaikki yritykset luottavat vastuullisuuden valvonnassa RSPO-sertifiointiin.

– Suurin osa yrityksistä ei tiedä mistä niiden ostama palmuöljy tulee. Huolestuttavan monilla oli edelleen käytössä myös sertifioimatonta palmuöljyä.

Orkla-konserniin kuuluvat Panda ja Kantola eivät vastanneet kyselyyn. Raisio ei paljastanut palmuöljytoimittajiaan liikesalaisuuksiin vedoten eikä Valio kertonut käyttämänsä palmuöljyn määrää. Lumene kertoi, ettei sillä ole mahdollisuutta vastata Finnwatchin kysymyksiin.

Finnwatch syyttää palmuöljytuotannon huonoista työoloista myös EU-sääntelyä.

– Elintarvike- ja kosmetiikkayritysten palmuöljyhankinnoille ei ole asetettu mitään vastuullisuussääntelyä. Biopolttoaineita koskevat direktiivit taas sivuuttavat sosiaalisen vastuullisuuden, Vartiala toteaa.

Finnwatchin selvitys “Viidakon lait – Palmuöljyostojen vastuullisuus Suomessa” on luettavissa täällä >>


Tiedotetta on korjattu 17.9. klo 8:22 Valiota koskien. Toisin kuin tiedotteessa kerrottiin, Valio kertoi Finnwatchille palmuöljytoimittajansa (Cargill), mutta ei kertonut käyttämänsä palmuöljyn määrää.


Lisätiedot:

Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
Finnwatch ry
044-5687465
sonja.vartiala (a) finnwatch.org 

Creative Commons -⁠lisenssi
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.