Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Päästökompensaatiomarkkinoilta puuttuu riittävä sääntely. Tänään julkaistu, Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittaman Nordic Dialoguen loppuraportti Harnessing voluntary carbon markets for climate ambition antaa kipeästi kaivattuja suuntaviivoja sekä päästöjään kompensoiville yrityksille että kompensaatiota palveluna myyville toimijoille.
– Kompensaatiotoimiala on nopeassa muutoksessa eikä lainsäädäntö ole pysynyt perässä. Tänään julkaistu ohjeistus auttaa alalla toimivia varmistamaan, että oma ja kumppanien toiminta kestää kriittisen tarkastelun, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo.
Finnwatch katsoo, että yrityksillä on ihmisoikeusperustainen vastuu omista päästöistään. Tämä tarkoittaa, että yritysten tulee saavuttaa niin sanottu nettonolla vähentämällä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti koko arvoketjun päästöjä. Siltä osin kuin tämä ei ole kaikkien päästöjen osalta lyhyellä aikavälillä mahdollista, on loput päästöt kompensoitava.
– On tärkeää, että tänään julkaistuissa ohjeissa päästökompensaatio on oikealla paikallaan, eli tapana kantaa vastuuta niistä päästöistä, joita on jäljellä puolentoista asteen tavoitteen mukaisten päästövähennysten jälkeen, Leipola jatkaa.
Nordic Dialoguen julkaisemassa ohjeistuksessa määritellään muun muassa hankkeilta edellytettävät laatukriteerit, joihin kuuluu myös ihmisoikeuksien kunnioittaminen YK:n yritysvastuuperiaatteiden mukaisesti.
Muuten englanninkielisen raportin suomenkielinen sanasto uudistaa myös kompensaatiotoimintaan liittyvää suomenkielistä terminologiaa. Kompensaation sijaan puhutaan päästöjen kumoamisesta. Eli esimerkiksi hiilineutraalius saavutetaan, kun esimerkiksi tuotteen päästöt kumotaan vastaavalla määrällä niin sanottuja hillintäyksiköitä.
Ohjeistus selventää myös tilannetta niin sanotun kaksoislaskennan osalta: esimerkiksi hiilineutraaliuden vaatimaan päästöjen kumoamiseen ei voi käyttää isäntämaan ilmastotavoitteeseen kaksoislaskettuja hillintäyksiköitä. Jos isäntämaa sen sijaan laskee ilmastohyödyn itselleen, kuten esimerkiksi kotimaisissa metsähankkeissa tapahtuu, voi yksikköä käyttää ainoastaan kertoakseen kotimaisten ilmastotekojen rahoittamisesta.
– Sillä, että rahoittaa Suomen valtion nielutavoitteen saavuttamista, ei voi oikeuttaa hiilineutraaliusväitettä. Tulevan hallituksen tulee pitää huolta, että kaksoislaskennan välttäminen on jatkossa mahdollista myös alan suomalaisille palveluille.
Päästökompensaatiota on pidetty pitkään sääntelemättömänä “villinä läntenä”, mutta Nordic Dialoguen ohella moni muukin taho on nyt asettamassa toiminnalle reunaehtoja. Vaikka tekniset neuvottelut jatkuvat yhä, on YK:ssa päästy sopuun Pariisin sopimuksen alla toimivien hiilimarkkinoiden säännöistä. Myös niissä toteutuu Nordic Dialoguen linjaus kahdenlaisista yksiköistä: niin sanotut vahvistetut yksiköt välttävät kaksoislaskennan valtioiden tavoitteisiin, kun taas vahvistamattomia kontribuutioyksiköitä voi käyttää COP27-ilmastokokouksessa kirjatun linjauksen mukaan esimerkiksi tulosperustaiseen ilmastorahoitukseen.
Koska päästökompensaatiota ei edellytetä yrityksiltä lakisääteisesti, eivät myöskään Pariisin sopimuksen sääntöjen kirjaukset hiilimarkkinoista sido suoraan yrityksiä. Alan tulevaisuuden kannalta keskeisiä ovatkin myös pian valmistuvat kansainväliset itsesääntelyhankkeet, joissa määritellään sekä hillintäyksiköiden laatukriteerejä (ICVCM) ja ilmastoväittämiä (VCMI).
Myös Euroopan komissiolta odotetaan parhaillaan hiilimarkkinaan vaikuttavia esityksiä hiilensidonnan sertifioinnista ja niin sanottujen vihreiden väittämien käytöstä markkinoinnissa. Sen sijaan eurooppalaisten hiilimarkkinoiden säänteleminen ja edellämainitun kaksoislaskentaongelman ratkaiseminen näyttävät jäävän seuraavalle komissiolle.
Kotimaisten yritysten kannalta lähitulevaisuuden merkittävin hanke on niin sanottu pelisääntötyö, joka on parhaillaan käynnissä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa. Kansalliset pelisäännöt, jotka koskevat sekä kompensaatiopalveluiden myyjiä että yritysten ilmastoväittämiä, on määrä julkaista helmikuussa.
– Nordic Dialogue -ohjeistus antaa erinomaisen pohjan ministeriöissä valmisteltaville pelisäännöille. Virallisten kansallisten sääntöjen valmistuminen kattaa valmiin pöydän seuraavalle hallitukselle, jonka tulee viipymättä käynnistää kansallisen hiilirekisterin valmistelu, varmistaa riittävät resurssit yritysten ilmastoväittämien valvontaan sekä vaikuttaa aktiivisesti EU:ssa kaksoislaskennan ratkaisemiseksi.
Finnwatch on vuosina 2021–2022 osallistunut Nordic Dialogue -prosessiin työryhmän jäsenenä.
