Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatch vaatii hallituksen budjettiriiheltä yritysten päästöjä leikkaavia, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ilmastopäätöksiä. Kaikille kulutusperäisille päästöille on saatava hintalappu, joka johtaa päästöjen nopeaan laskuun, ja ihmisiä on tuettava ekologisessa siirtymässä.
– Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n eilen julkaiseman raportin viesti on selvä. Vetkuttelun aika on ohi. Suomen hallituksen ilmastolupaukset on lunastettava budjettiriihessä ja päivitettävä muut toimet tuoreimman tieteellisen tiedon mukaisiksi, sanoo Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Finnwatch muistuttaa, että valtionyhtiöiden toiminta on viimein saatettava linjaan ilmastotieteen kanssa, ja yritysten käyttämille päästökompensaatioille on asetettava laadun varmistavaa sääntelyä. Keskusteluun tulee nostaa myös uusia keinoja, kuten esimerkiksi rajoitukset saastuttavien tuotteiden mainontaan.
– Olemme tilanteessa, jossa ilmakehään laskettavien kasvihuonekaasupäästöjen tuhoisat seuraukset loukkaavat ihmisoikeuksia. Onko yhteiskunnallisesti hyväksyttävää markkinoida kuluttajille tässä tilanteessa lihaa ja katumaastureita?, Leipola kysyy.
Ilmastokriisiin ja siihen keskeisesti liittyvään luontokatoon on suhtauduttava koronapandemian kaltaisena kriisinä. IPCC:n raportti osoittaa, että ilmastotoimia on tehtävä ennennäkemättömän nopeasti. Päättäjien ja yritysten vuosikymmeniä jatkuneen vetkuttelun vuoksi ekologisen kriisin torjunnan edellyttämät muutokset tulevat olemaan osittain hallitsemattomia, ja siksi toimien sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämä edellyttää pikaisia muutoksia myös verotukseen.
– Saastuttajan tulee maksaa päästöistä. Samalla verojärjestelmää on uudistettava, jotta lisääntyvä päästöhinnoittelu ei johda eriarvoisuuden kasvuun. Budjettiriihessä tulee hiilen hinnoittelun lisäksi päättää listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen sekä korkovähennysrajoitusten korjaamisesta, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Finnwatch korostaa, että Suomen on asetuttava eturintamaan tukemaan myös kansainvälisiä ilmastotoimia EU:ssa. Puolentoista asteen tavoite on otettava mukaan komission valmistelussa olevaan yritysvastuulakiin, ja Suomen tulee tukea kehittyvien maiden tarpeet huomioivia hiilitulleja.
Myös yrityksille Finnwatchilla on selkeä viesti: yritysten päästöjen on vähennyttävä aidosti ja merkittävästi jo lähivuosien aikana eivätkä tavoitteet voi nojata pelkkään kompensaatioon.
– Maailma on muuttunut ja sen pitää näkyä myös siinä, miten yritykset toimivat. Joko yrityksesi tuottaa ratkaisuja ekologisen kriisin ratkaisemiseen tai se on osa ongelmaa, Leipola sanoo.
Finnwatch kehottaa yrityksiä päivittämään päästövähennystavoitteensa ilmastotieteen mukaisiksi. Tämä tarkoittaa merkittäviä päästövähennyksiä jo tämän vuosikymmenen aikana ja yksityiskohtaista suunnitelmaa siitä, millä toimilla ja aikataululla yritys on päästötön. Esimerkiksi YK:n tukeman Race to Zero -ilmastokampanjan mukaan organisaatioiden tulee hoitaa oma osuutensa päästöjen puolittamisesta tällä vuosikymmenellä ja saavuttaa nollapäästöt mahdollisimman pian tai viimeistään vuosisadan puoliväliin mennessä.
Yritysten velvollisuutta vähentää päästöjä on kuluvana vuonna arvioitu myös muun muassa ihmisoikeussopimuksia ja yritysvastuustandardeja hyödyntäen. Alankomaissa toukokuussa annetussa historiallisessa ratkaisussa oikeus katsoi, että Shellin on vähennettävä päästöjään 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasoon nähden. Tuomiossaan se viittasi IPCC:n vuoden 2018 julkaiseman raportin arvioon siitä, mitä puolentoista asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Arvion taustalla käytetty hiilibudjetti on vain hieman suurempi tuoreessa IPCC-raportissa.
Päästöhinnoittelun vaikutusta sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen ja kompensoivia toimia käsitellään Finnwatchin kesäkuussa julkaisemassa Reilu hinta hiilelle -raportissa. Vapaaehtoista päästökompensaatiota käsitellään kattavasti Anekauppaa vai ilmastotekoja? -raportissa.
