Valitse kieli
Finnwatch paljastaa tuoreessa raportissaan, että Suomen kehitysyhteistyörahoja on sijoitettu Finnfundin rahastojen kautta muun muassa fossiilisiin polttoaineisiin, lihantuotantoon ja yksityiskouluihin. Finnwatch pitää lähes viidennestä sijoituksista Suomen kehityspolitiikan linjausten valossa kyseenalaisena.
Finnwatchin raportti listaa 256 yritystä, joihin Suomen kehitysyhteistyövaroja on sijoitettu erilaisten rahastojen ja rahoituslaitosten kautta. Varojen sijoittamisesta vastaava kehitysrahoitusyhtiö Finnfund Oy on aiemmin kieltäytynyt antamasta tietoja julkisuuteen liike- ja pankkisalaisuuksiin vedoten.
Ongelmallisten toimialojen lisäksi kehitysyhteistyörahaa on sijoitettu useisiin yrityksiin, joiden palvelut on suunnattu kehitysmaiden tai länsimaiden rikkaalle väestölle.
– Rahastot ovat sijoittaneet yrityksiin, jotka esimerkiksi maahantuovat länsimaisia koruja ja hajuvesiä, rakennuttavat luksustaloja, tarjoavat sisustussuunnittelua tai pyörittävät kuntosaleja. On vaikeaa nähdä miksi tällaista toimintaa rahoitetaan kehitysyhteistyövaroilla, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Raportissa listatuista Finnfundin rahastojen sijoituskohteista 36 prosenttia toimii suhteellisen rikkaissa ylempien tuloluokkien maissa. Vain noin 16 prosentissa tapauksista sijoituskohteen pääasiallinen toiminta tapahtuu köyhimmissä tai kaikkein vähiten kehittyneissä maissa.
– Niin Finnfund kuin ulkoministeriö ovat perustelleet rahastosijoituksia sillä, että niiden avulla rahaa kanavoidaan kaikkein köyhimpiin ja hauraimpiin maihin. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa, kun katsotaan Finnwatchin listaamia rahoituksen kohteena olevien yritysten toimintamaita, Vartiala toteaa.
Kourallinen sijoituskohteita sijaitsee kaikkein korkeimman tuloluokan maissa, kuten Euroopan maissa. Tällaisiin maihin Finnfund ei Finnfund-lain mukaan saa sijoittaa lainkaan.
Merkittävä osa Finnfundin raportoimista kehitysvaikutuksista syntyy rahastojen sijoitustoiminnan kautta. Kehitysvaikutuksista julkaistaviin lukuihin lasketaan yhteen kaikki rahastojen sijoituskohteiden maksamat verot, niissä olevat työpaikat ja muut tunnusluvut. Laskelmissa ei huomioida, millä osuudella Finnfund on mukana rahastossa, tai miten suuri rahaston osuus on sijoituskohteena olevassa yrityksessä.
– Finnfundin raportoimat luvut kehitysvaikutuksista johtavat harhaan eikä niistä voi päätellä mitään Finnfundin oman toiminnan tuloksista.
Koska Finnfundin rahastojen sijoituskohteet ovat olleet hämärän peitossa, niiden vastuullisuudesta on tihkunut vain vähän tietoa julkisuuteen. Tänään julkaistua raporttia varten Finnwatch selvitti työoloja muovipakkauksia valmistavassa tehtaassa Ghanassa. Tehdas on Finnfundin Afrikkaan sijoittavan Aureos Africa Fund -rahaston sijoituskohde.
– Haastattelimme työntekijöitä, jotka paiskivat töitä 12 tuntia päivässä minimipalkalla, raportoivat ammatillisen järjestäytymisen rajoittamisesta ja kertoivat vakavista työturvallisuuspuutteista. Oikean käden sormet tehtaalla menettänyt työntekijä sai korvaukset vasta sen jälkeen, kun Finnwatchin keräämät tiedot välitettiin paikalliselle ammattiliitolle. Talousvaikeuksissa oleva tehdas on tällä hetkellä suljettuna, ja työntekijät odottavat Ghanassa rästipalkkojaan.
Finnwatch arvostelee sijoituskohteiden vastuullisuusvalvonnan olevan epämääräistä ja vaatii Finnfundin rahastoja ottamaan käyttöön 3. osapuolen sosiaalisen vastuun auditointeja.
Finnwatchin raportti osoittaa, että Finnfundin rahastosijoituksista löytyy runsaasti myös kohteita, jotka toimialojensa perusteella tukevat Suomen kehityspolitiikan linjauksia.
– Avoimuus rahastosijoitusten kohteista ja sijoitussummista, uskottavan vastuullisuusvalvonnan systemaattinen käyttö sekä kehitysvaikutusten todenmukainen raportointi veisivät Finnfundia oikeaan suuntaan.
Raportti on rahoitettu joukkorahoituksella. Selvitys on saanut tukea myös Finnwatchin Ihmisarvoisen työn tutkimusohjelmasta, jota tukee joukko suomalaisia ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä. Työmme ei olisi mahdollista ilman yksittäisten ihmisten tukea. Liity nyt Finnwatchin kuukausitukijaksi ja turvaa työmme jatkuminen!
Lisätiedot
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
Finnwatch ry
044-5687465
YK:ssa neuvotellaan monikansallisten yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevasta sitovasta sopimuksesta. Järjestöt vetoavat Soiniin ja Mykkäseen, jotta Suomi edistäisi sopimuksen syntymistä.
Osa yrityksistä on mukana toiminnassa, josta seuraa pakkotyövoiman käyttöä, ympäristön saastumista, maakaappauksia, pulaa lääkkeistä ja vedestä, piittaamattomuutta työlainsäädännöstä ja jopa väkivaltaa ihmisiä ja ihmisoikeuspuolustajia kohtaan. Sääntelyssä on aukkoja, jotka johtuvat osittain siitä, että yritykset toimivat kansainvälisesti, mutta niitä sääntelevät lait ovat kansallisia. Järjestöjen vetoomus toteaa, että yritysten ihmisoikeusvastuuta on selkeytettävä sitovin kansainvälisin säännöin, jotta mikään yritys ei saa kilpailuetua vastuuttomuudesta.
"Yritysten ihmisoikeusvastuuta ei voi jättää vain niiden oman tai kuluttajien aktiivisuuden varaan. Yritykset on velvoitettava selvittämään ja minimoimaan toimintaansa liittyvät negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset", toteaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Neuvotteluita käydään hallitusten kesken YK:n ihmisoikeuskomiteassa. EU-valmistelee parhaillaan kantaansa kolmanteen neuvottelukokoukseen, joka pidetään 23.-27. lokakuuta.
Järjestöt muistuttavat, että ihmisoikeusloukkausten estäminen on valtioiden vastuulla. Kansallisten lakien tilkkutäkki ei riitä ihmisoikeuksien turvaamiseen, koska toimeenpano on monissa maissa heikkoa. Yritykset pystyvät myös liiaksi ohjaamaan kansallista päätöksentekoa. Ilman sitovia kansainvälisiä yritysvastuusääntöjä ihmisoikeudet ja ympäristö jäävät bisneksen jalkoihin.
Sitovat velvoitteet ja mekanismi niiden toimeenpanemiseksi on looginen seuraava askel vuosikymmeniä sitten alkaneessa työssä. Erityisen tärkeää on parantaa valitusmekanismien ja korvausten saatavuutta vääryyksiä kokeneille yksilöille ja yhteisöille. Sopimuksen tulee asettaa ihmisoikeudet epäreiluissa kauppa- ja investointisopimuksissa korostettujen yritysten oikeuksien edelle.
Yhä useammat kansalaisjärjestöt ja -liikkeet näkevät sopimuksen tärkeäksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Vetoomus on osa kansainvälistä vetoomusta, jonka on tähän päivään mennessä allekirjoittanut yli 500 kansalaisjärjestöä ympäri maailmaa.
Suomessa toimivista järjestöistä vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Attac ry, Eettisen kaupan puolesta ry, Emmaus Helsinki, Finnwatch, Ihmisoikeusliitto ry, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö, Kehys ry, Kepa ry, Liana, Maailmankauppojen liitto ry, Moniheli ry, Pelastakaa Lapset ry – Rädda Barnen rf, Plan International Suomi, Reilu kauppa ry, Solidaarisuus, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Suomen Lähetysseura ry, Suomen World Vision ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry ja Väestöliitto ry.
Vetoomus järjestöiltä: YK:n monikansallisia yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeva sitova sopimus.
TIEDOTE 29.8.2017
Finnwatchin ja KL-Kuntahankintojen yhteistyöhanke kasvattaa vastuullisuutta kalustehankinnoissa
Kuva: Blåstation, CC BY-NC-ND 2.0
Yritysvastuujärjestö Finnwatch ja Suomen Kuntaliitto ry:n omistama yhteishankintayksikkö KL-Kuntahankinnat Oy käynnistivät kesäkuussa yhteisen projektin, jonka tavoitteena on edistää sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja.
– Yhteistyöhankkeen kohteeksi on valittu kuntaorganisaatioiden kalustehankinnat. Selvitämme, millaisia työelämän oikeuksien riskejä kalusteiden tuotantoon liittyy ja suunnittelemme kilpailutuksessa käytettäviä sosiaalisen vastuun kriteereitä, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Kilpailutuksen ja sopimuskauden aikana sosiaalisen vastuun kriteereitä tullaan asettamaan esimerkiksi kalusteiden verhoilukankaisiin, metalliosiin ja sähköpöytien moottoreihin liittyen.
Nyt käynnistettävä hanke on Finnwatchin toinen vastuullisten julkisten hankintojen pilottiprojekti. Huhtikuussa 2017 järjestö julkisti vastaavan yhteistyön valtion hankintayhtiö Hanselin kanssa. Projekti liittyy elektroniikkahankintojen vastuullisuuden lisäämiseen.
KL-Kuntahankintojen kilpailuttamilla puitesopimuksilla hankitaan kuntiin kalusteita noin viidellätoista miljoonalla eurolla vuodessa. Suurena julkisena hankkijana yhtiöllä on merkittävä rooli markkinoiden vastuullisuuden kirittämisessä.
– Käytämme laatukriteereitä hankinnoissamme vähimmäisvaatimuksina ja usein myös sopimusehtoina sekä hinnan ohella tarjousten vertailussa. Nyt aiomme ottaa sosiaalisen vastuullisuuden huomioon aiempaa vahvemmin, toteaa KL-Kuntahankinnat Oy:n hankinta-asiantuntija Antti Tuukkanen.
Sosiaalisesti vastuullisia kalusteita koskeva hankintaprosessi dokumentoidaan ja siitä laaditaan julkinen raportti. Hankkeen tavoitteena on levittää parhaita käytäntöjä muille julkisille hankkijoille erityisesti kuntasektorilla.
– On mielenkiintoista nähdä, millaisen vastaanoton saamme alalla toimivilta yrityksiltä ja asiakkailta. Toivon, että edustamiemme yli tuhannen asiakkaan kysyntäpaine kannustaa kalustealan yrityksiä miettimään vastuullisuutta uudella tavalla ja entistä huolellisemmin, kertoo Tuukkanen.
– Tavoitteenamme Finnwatchissa on, että julkisia hankintoja ei enää tulevaisuudessa tehdä pelkän halvimman hinnan perusteella. Laadukkaiden vastuullisuuskriteerien käyttö hankinnoissa on kaikkien etu: se edistää niin ihmisoikeuksia kuin suomalaisen työn kilpailukykyä, Vartiala muistuttaa.
Projektia rahoittavat Finnwatchille Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa. KL-Kuntahankinnat ei käytä ulkopuolista rahoitusta projektiin.
Lisätietoja:
Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja
Finnwatch ry
sonja.vartialai(a)finnwatch.org
044 568 7465
Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija
KL-Kuntahankinnat Oy
antti.tuukkanen(a)kuntahankinnat.fi
050 569 6825
Yritysten yhteiskuntavastuuta tutkiva Finnwatch satsaa omaan varainhankintaansa rekrytoimalla järjestön ensimmäisen varainhankintapäällikön. Rekrytoinnin taustalla vaikuttavat valtion avustusleikkaukset, jotka ovat merkittävällä tavalla vaikeuttaneet järjestön työtä.
Varainhankintapäälliköksi valittu Markus Viljasalo siirtyy Finnwatchin palvelukseen Amnesty Internationalin Suomen osastosta, jossa hän on toiminut verkkotuottajan ja viestintäpäällikön tehtävissä.
Finnwatchin tärkein julkinen rahoituskanava on vuosia ollut ulkoministeriön myöntämä viestintä- ja globaalikasvatushankkeille tarkoitettu tuki. Finnwatchin toiminnan erittäin myönteisistä arvioinneista huolimatta järjestölle ei myönnetty lainkaan VGK-tukea vuoden 2016 haussa. Ulkoministeriön tuella oli määrä tutkia Suomessa markkinoitavien brändituotteiden vastuullisuutta sekä kouluttaa suomalaisia yrityksiä yritysvastuusta.
Julkisten tukien rajut leikkaukset lisäävät entisestään yksittäisten kuukausitukijoiden ja lahjoittajien merkitystä Finnwatchin toiminnan jatkumiselle. Järjestö on onnistunut paikkaamaan julkisten tukien leikkausten jättämää vajetta muun muassa joukkorahoituskampanjoilla, joihin on osallistunut useita satoja suomalaisia. Finnwatch avasi vuoden alussa myös mahdollisuuden liittyä järjestön kuukausilahjoittajaksi.
Vanish Gold, Veet, Durex, Finish, Strepsils, Scholl. Reckitt Benckiser (RB) -yrityksen markkinoimat tuotteet ovat tuttuja kaikille suomalaisille kuluttajille. Yli kymmenen miljardin euron liikevaihtoa tekevä, yli 200 maassa toimiva yritys pönkittää kilpailuasemaansa välttelemällä härskisti veroja.
Kansalaisjärjestö Oxfamin tänään julkistama raportti kertoo karua kieltä RB-yhtiön verojärjestelyistä. Tutkimuksen mukaan RB perusti vuosina 2011–2012 tuotteidensa myynnistä vastaavia yhtiöitä Alankomaihin, Singaporeen ja Dubaihin. Kirjanpidollisella tempulla se vältti raportin mukaan vuosina 2014–2016 yli 250 miljoonaa euroa yhteisöveroja.
– RB:n verojärjestely on tehty muuttamalla yhtiön niin kutsuttua siirtohinnoittelumallia. Veroparatiisiin perustettu myyntikonttori ostaa tuotteet halvalla valmistuttajalta ja myy ne kalliilla tuotteita markkinoiville tytäryhtiöilleen. Järjestelyn seurauksena tuotteiden myyntimaihin jää vähemmän verotettavaa tuloa, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Oxfamin raportissa ei ole tutkittu RB:n verojärjestelyn vaikutuksia Suomeen. Esimerkkinä veromenetyksistä raportti mainitsee muun muassa Ranskan, joka menetti RB:n kikkailun vuoksi kolmessa vuodessa noin 80 miljoonaa euroa verotuloja. Huomattavasti pienempi Belgia menetti sekin samassa ajanjaksossa yli 30 miljoonaa euroa verotuloja.
Yrityksen sisäisiin ostoihin ja myynteihin perustuvan verojärjestelyn lisäksi RB on välttänyt veroja sopimalla erityisestä verokohtelusta EU-alueen oman veroparatiisin, Luxemburgin kanssa. Luxemburgin yksittäisille yrityksille räätälöimät niin kutsutut ATA-sopimukset ovat olleet kansainvälisen arvostelun kohteena ja monia niistä on pidetty EU-sääntöjen vastaisena.
Oxfamin raportin mukaan RB:n verojärjestelyt on suunnitellut tilintarkastusyhtiö PwC. Lyhyessä vastauksessaan Oxfamin raporttiin RB on kertonut noudattavansa kaikkia kansallisia verolakeja ja kiistänyt luoneensa veroparatiisijärjestelyn vain veroja välttääkseen.
– On selvää, etteivät RB:n tapaiset yritykset paranna tapojaan vapaaehtoisesti. Verokikkailun mahdollistavat porsaanreiät tulee tukkia lakien avulla, Vartiala toteaa.
– Lisäksi Alankomaiden ja Luxemburgin kaltaisia yritysverokeitaita tulee painostaa EU:ssa luopumaan haitallisista verokäytännöistään.
Finnwatch huomauttaa, että Suomikin voi puuttua ongelmien juurisyihin toimeenpanemalla eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna tulevan veronkiertodirektiivin kunnianhimoisesti. Direktiiviin sisältyvää väliyhteisösäännöstä tulisi voida soveltaa myös EU:n sisäisiin verokeidasyhtiöihin siten, että niiden voitot verotetaan emoyhtiön kotivaltiossa.
Myös PwC:n kaltaiset aggressiivisia verojärjestelyjä suunnittelevat yritykset tulee saada kuriin. Tässä tärkeässä roolissa on parhaillaan lausuntokierroksella oleva direktiiviehdotus verojärjestelyjen raportoinnista. Oxfamin raportista käy ilmi, että RB maksoi PwC:lle yli 3 miljoonaa euroa palkkiona veronkiertojärjestelyn suunnittelusta.
– Yksittäiset kuluttajatkin voivat vaikuttaa äänestämällä kaupassa lompakoillaan. Halpa tuote voi tulla yhteiskunnalle kalliiksi, jos sen myynnistä saaduista voitoista ei makseta veroja, muistuttaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
