Finnwatchin tänään julkaistu laaja selvitys tarkastelee työoloja Suomessa myytävän kahvin tuotannossa Brasiliassa, Intiassa ja Hondurasissa.
Kaikki Finnwatchin tutkimat kahvitilat ovat tuottaneet kahvia joillekin Suomessa toimiville paahtimoille, kuten Gustav Pauligille, Meiralle, Arvid Nordquistille ja Löfbergs Lilalle. Tiloilta löytyy ongelmia, kuten elämiseen riittämättömiä palkkoja, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, syrjintää ja valtavia rekrytointimaksuja.
– Hondurasissa alhaisten palkkojen aiheuttamat ihmisoikeusongelmat ovat johtaneet laajamittaiseen lapsityövoiman hyväksikäyttöön. Lapsityöläisiä tavattiin kaikilla tutkituilla, myös vastuullisuussertifioiduilla, tiloilla. Nuorimmat haastatellut työntekijät olivat vain 5–6-vuotiaita, kertoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Intiassa Pauligille kahvia tuottaneen Tata Coffeen tiloilla ongelmat liittyvät valtaviin rekrytointimaksuihin. Kausityöntekijät joutuvat maksamaan jopa kolmanneksen palkastaan työvoimavälittäjälle. Finnwatch muistuttaa, että kohtuuttoman korkeat rekrytointimaksut voivat pahimmillaan johtaa velkaorjuuteen, joka on yksi pakkotyön muoto.
Brasiliassa tutkituilla tiloilla on parhaimmat työolot, ja ne noudattivat pääsääntöisesti Brasilian lainsäädäntöä. Joitain ongelmia kuitenkin tavattiin: esimerkiksi Meiran alihankkija syrjii työntekijöiden mukaan systemaattisesti naisia rekrytoinnissa.
Vaikka Brasilian kahvisektorin työolot ovat parantuneet, Finnwatch kehottaa yrityksiä silti varovaisuuteen.
– Gustav Pauligille ja Meiralle kahvia toimittaneita vientiyrityksiä ja osuuskuntia on voitu yhdistää tiloihin, joiden Brasilian viranomaiset ovat todenneet teettäneen työtä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa, sanoo Kultalahti.
Finnwatch kiittää suomalaisia kahvialan toimijoita siitä, että ne ovat ilahduttavasti lisänneet vastuullisuussertifioidun kahvin tarjontaa. Vertailussa parhaiten pärjäsivät Arvid Nordquist ja Kesko, joiden kaikki omat kahvimerkit ovat vastuullisuussertifioituja. Myös Gustav Paulig, Löfbergs Lila ja SOK ovat asettaneet itselleen melko tiukkoja tavoitteita sertifioituun raaka-aineeseen siirtymisestä. Lidl Suomen vastuullisuustavoitteet eivät vakuuta kunnianhimollaan, Meiralta ja Tuko Logisticsilta ne puuttuvat täysin.
Vaikka Finnwatch suosittelee kahvitoimijoille vastuullisuussertifioidun kahvin käyttöä, se muistuttaa, että sertifioinneissa on vielä paljon parannettavaa.
– Myös tutkimillamme sertifioiduilla tiloilla oli isoja ongelmia. Sertifioinnit ja erinäiset kahviteollisuuden vastuullisuushankkeet ovat sivuuttaneet erityisesti kahvitilojen palkkatyöntekijöihin liittyviä ongelmia, joihin niiden tulisi kiireellisesti puuttua, Kultalahti toteaa.
Pyyhkeitä Finnwatchilta saavat myös trendikkäät pienpaahtimoiden kahvit, joita markkinoidaan usein vastuullisena "suorakauppana". Finnwatch katsoo, että määritelmältään epämääräisen suorakaupan väitetty vastuullisuus perustuu pelkkään luottamukseen ja heppoisiin oletuksiin.
Finnwatchin raportti Vain muruja kahvipöydältä – Suomessa myytävän kahvin sosiaalinen vastuullisuus on ladattavissa täältä >>
Lisätietoja:
Anu Kultalahti
tutkija
044 719 3096
anu.kultalahti (a) finnwatch.org
Finnwatchin tutkijana toiminut Andy Hall on saanut poikkeuksellisen laajaa kansainvälistä tukea tiistaina Thaimaassa annetun tuomion myötä.
YK:n korkein ihmisoikeuselin OHCHR arvostelee tiedotteessaan oikeuden päätöstä ja toteaa, että ihmisoikeuspuolustajan tuomitsemisen sijaan Finnwatchin raportin löydökset olisi pitänyt tutkia riippumattoman tahon toimesta. Lisäksi OHCHR:n Thaimaan paikallisosasto ilmaisi huolensa ihmisoikeuspuolustajia vastaan nostettujen syytteiden yleistymisestä Thaimaassa. Tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan täällä >>
Yli 1 500 yritystä Euroopassa edustava Foreign Trade Association kritisoi tiedotteessaan Andy Hallin tuomiota toteamalla, että se on surullinen vastaisku ihmisoikeuksille. FTA korosti, että ihmisoikeuksia puolustavien ja työolojen parantamiseksi työskentelevien järjestöjen sananvapautta ei missään nimessa tulisi rajoittaa. Tiedote on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen työjärjestö ILO tyrmää Andy Hallin tuomion. ILO muistuttaa lausunnossaan, että Finnwatchin raportin löydökset eivät ole uniikkeja vaan myös ILO on useaan otteeseen raportoinut Thaimaan siirtotyöntekijöiden työelämän oikeuksien loukkauksista. ILO katsoo, että tuomio voi pahimmillaan heikentää tutkijoiden, ihmisoikeusjärjestöjen ja siirtotyöntekijöiden itsensä halua tuoda julkisuuteen Thaimaassa tapahtuvia työriistotapauksia. Lausunto on luettavissa täällä >>
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Andy Hallin tuomio on suuri takaisku Thaimaan työelämän oikeuksien loukkauksia kartoittavalle tutkimus- ja raportointityölle. HRW:n mukaan sanansaattajan rankaisemisen sijaan Thaimaan hallituksen tulisi tutkia siirtotyöläisiin kohdistuvat työelämän oikeuksien loukkaukset ja painostaa yrityksiä kunnioittamaan työelämän oikeuksia. HRW:n lausunto on luettavissa täällä >>
Amnesty International toteaa lausunnossaan, että Thaimaan on otettava vakavasti velvollisuutensa suojella ihmisoikeuspuolustajia, eikä antaa yritysten ohjata oikeusjärjestelmäänsä hiljentääkseen ne, jotka tuovat esille ihmisoikeusrikkomuksia. Amnesty International kertoo, että Andy Hallia vastaan nostettuja kunnianloukkaussyytteitä käytetään yleisesti hiljentämään ihmisoikeusrikkomuksia julki tuovia tahoja. Lausunto on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen lakimieskomissio International Commission of Jurists sanoo tiedotteessaan olevansa pettynyt Andy Hallin saamaan tuomioon. ICJ vaatii Thaimaata muuttamaan lainsäädäntöään kansainvälisten standardien mukaisiksi niin, että ne suojelisivat sananvapautta. Tiedote on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen yritysten, ammattiliittojen ja järjestöjen liittouma Ethical Trading Initiative kritisoi Andy Hallin tuomiota. ETI:n mukaan Andy Hallilla on ollut merkittävä rooli siirtotyöntekijöiden epäoikeudenmukaisten työolojen esiintuomisessa. ETI:n tiedote on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen kuljetustyöväen liitto ITF tuomitsee Andy Hallin saaman tuomion. ITF kertoo tiedotteessaan, että Andyn syyttämisen sijaan Natural Fruitin toiminta ja Finnwatchin raportin löydökset olisi tullut tutkia kolmannen tahon toimesta. ITF:n mukaan Andy tuomittiin kyseenalaisten lakien puitteissa kyseenalaisella tavalla. Tiedote on luettavissa tääll >>
TIEDOTE
Etelä Bangkokin rikostuomioistuin on tänään todennut Finnwatchin tutkijan Andy Hallin syylliseksi ananasmehutehdas Natural Fruitin nostamassa oikeusjutussa. Andy Hall tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen ja 200 000 bahtin sakkoihin. Tuomiota kuitenkin lievennettiin (3 vuotta vankeutta ja 150 000 bahtia sakkoja) sillä perusteella, että Hall on ihmisoikeuspuolustaja ja on toiminut "yleisen hyvän edistämiseksi".
Hall valittaa tuomiosta. Vankeusrangaistus on ehdonalainen kahden vuoden ajan, jonka jälkeen tuomio raukeaa jos Hall ei syyllisty enää vastaaviin tekoihin.
– Olemme järkyttyneitä oikeuden päätöksestä emmekä osanneet odottaa sitä oikeudessa esitettyjen todisteiden valossa. Tämä on surullinen päivä ihmisoikeuksille ja sananvapaudelle Thaimaassa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatch odottaa parhaillaan tarkempaa analyysia tänään annetusta oikeuden päätöksestä ja jatkaa Andy Hallin tukemista oikeustaistelussa. Ananasmehutehdas Natural Fruit on käynnistänyt kaikkiaan neljä oikeusjuttua Andy Hallia vastaan Finnwatchin vuonna 2013 julkaisemaan kaupan oman merkin tuotteiden vastuullisuutta tarkastelleeseen raporttiin liittyen.
Finnwatchin englanninkielinen tiedote saatavilla osoitteessa: http://www.finnwatch.org/en/news/408-andy-hall-found-guilty-in-a-shock-ruling-by-bangkok-court
Kuva: Flickr Creative Commons/Pieter Bas Elskamp
Tupakan aiheuttamat terveysriskit ovat yleisesti tunnettuja, ja Suomessa loppukäyttäjiin kohdistuvia terveyshaittoja ollaan parhaillaan suitsimassa uudella lainsäädännöllä. Vähemmälle huomiolle kansainvälisessä ja kotimaisessa keskustelussa ovat jääneet tupakan viljelyyn liittyvät ihmisoikeusongelmat. Tuoreet kansainväliset raportit liittävät tupakkateollisuuteen lapsityövoiman hyväksikäytön, elämiseen riittämättömät palkat ja velkaorjuuden.
Tupakkatuotteiden globaali markkina-arvo on yli 600 miljardia dollaria ja on arvioitu, että yli 20 prosenttia koko maailman väestöstä polttaa tupakkaa. Suurimpiin tupakkayrityksiin kuuluvat muun muassa Imperial Tobacco Group, Philip Morris International ja British American Tobacco. Kaikki edellä mainitut yritykset toimivat myös Suomessa markkinoiden tupakkabrändejä kuten Marlboro, Pall Mall ja West.
Jopa 90 prosenttia tupakkatuotteista viljellään niin sanotuissa riskimaissa, joissa on kohonnut riski tuotannossa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Suurimmat tupakan viljelijämaat ovat Kiina, Brasilia, Intia, Yhdysvallat ja Indonesia.
Tupakkateollisuuteen on vahvasti linkitetty lapsityövoiman hyväksikäyttö. Viimeisimmät työelämän oikeuksia tupakkateollisuudessa käsittelevät raportit julkaistiin keväällä Human Rights Watchin sekä Swedwatchin toimesta.
Lapsityövoiman lisäksi tupakan viljelyyn ja prosessointiin on raportoitu liittyvän elämiseen riittämättömiä palkkoja, pitkiä työpäiviä ja velkaorjuutta. Työ on terveydelle erittäin haitallista, sillä viljelyssä käytettävien torjunta-aineiden lisäksi lehtiä käsittelevät työntekijät altistuvat jatkuvasti nikotiinille.
Tämän vuoden toukokuussa julkaistun Human Rights Watchin raportin mukaan Indonesian tupakkaviljelmillä työskentelee satojatuhansia lapsia. Myös Bangladeshiin keskittyvä Swedwatchin selvitys raportoi lapsityön olevan yleistä bangladeshilaisilla tupakkaplantaaseilla.
Lapset keräävät tupakkalehtiä sadonkorjuun aikaan, levittävät torjunta-aineita, käärivät lehtiä rullalle säilytystä varten, kantavat raskaita lehtipinoja ja lajittelevat tupakkalehtiä.
Työpäivät tupakkaviljelmillä ovat pitkiä; koulussa käyvät lapset työskentelevät viljelmillä aamulla ennen kouluun lähtöä ja palaavat pelloille koulun jälkeen. Lapset, jotka eivät käy koulussa saattavat tehdä töitä jopa kymmenen tuntia päivässä. Raporttien mukaan sekä Indonesiassa että Bangladeshissa moni lapsi tekee työtä palkatta. Yleensä lapset työskentelevät perheidensä kanssa pelloilla tai sitten heidän työpanoksensa toimii vaihtokauppana palveluita tai tavaroita vastaan.
Tupakkalehtien ja viljelmillä käytettävien torjunta-aineiden käsittely on terveydelle haitallista. Nikotiini imeytyy lehdistä kehoon aiheuttaen herkästi nikotiinimyrkytyksen. Moni raporttien kenttätutkimushaastatteluihin osallistuneista lapsista kertoi kärsivänsä pahoinvoinnista, huimauksesta ja jatkuvasta päänsärystä. Lannoitteet ja torjunta-aineet puolestaan aiheuttavat muun muassa hengitystie- ja ihosairauksia.
Vaikka monikansalliset tupakkayritykset ovatkin laatineet ILO:n perussopimuksia mukailevia vastuullisuuslinjauksia koskien lapsityövoimaa, Human Rights Watchin mukaan mikään yritys ei kiellä lapsilta järjestelmällisesti kaikkia tupakan viljelyyn liittyviä työtehtäviä.
Vakavampia puutteita löytyi kuitenkin yrityksien omien vastuullisuuslinjausten, kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien toimeenpanosta ja valvomisesta. Tuotantoketjujen valvonta ei ole riittävää, tupakkayritysten palkkaamien konsulttien tekemä valvonta on joko puutteellista tai sitä ei suoriteta lainkaan, eikä valvonta aina ulotu alkutuotantoon saakka. Human Rights Watchin mukaan tupakkayrityksillä ei ole käytössään varteenotettavia mekanismeja ehkäistä lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Lisäksi järjestöt huomauttavat, että tupakkayhtiöiden alihankintaketjuista on vaikeaa saada tietoja ja että yritysten teettämien vastuullisuusauditointien tulokset eivät ole julkisia.
Raporteissa kritisoidut tupakkajätit British American Tobacco, Imperial Tobacco ja Philip Morris International toimivat myös Suomessa. Finnwatch oli yhteydessä tupakkayhtiöihin ja pyysi tietoa niiden markkinoiman tupakan alkuperästä ja vastuullisuusvalvonnasta. Erityisesti pyrittiin selvittämään tuodaanko Suomeen tupakkaa lapsityövoiman hyväksikäyttöön liitetyistä riskimaista.
Imperial Tobaccon Suomessa myytävissä kääre- eli sätkätupakoissa käytetään Bangladeshissa viljeltyä tupakkaa, mutta indonesialaista alkuperää olevaa tupakkaa ei yrityksen Suomessa myytävistä tuotteista löydy.
British American Tobaccon Suomen osaston toimitusjohtaja Kalle Altonen kertoi Finnwatchille, että yrityksen Suomessa myytävissä tuotteissa ei ole Indonesiasta hankittua tupakkaa. Sen sijaan bangladeshilaista alkuperää olevaa tupakkaa käytetään ajoittain Suomessa myytävissä tuotteissa.
Philip Morris International kertoi Finnwatchille, että Indonesiassa viljeltyä tupakkaa myydään pääasiassa Indonesian markkinoilla. Yritys ei kuitenkaan antanut Finnwatchille tietoja Suomessa myytävien tuotteidensa alkuperästä. Human Rights Watchin mukaan yrityksen vastuullisuustoimet ovat tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä parhaimmat. Tästä huolimatta raportti toi esille puutteita etenkin lapsityötä ehkäisevien toimien valvonnassa ja myös Philip Morris Internationalin toimintaketjuissa todettiin lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
Tupakkateollisuuden paikoittain jopa räikeät työelämän oikeuksien loukkaukset ovat hyvä esimerkki siitä, miksi lainsäädäntöön tulisi sisällyttää yrityksiä sitovia ihmisoikeuksia koskevia huolellisuusvelvoitteita. Tupakkateollisuuden yritysvastuu alihankintaketjujen valvonnassa näyttää olevan lapsenkengissä eikä teollisuudenalalle ole luotu edes uskottavia kolmannen osapuolen sertifiointiohjelmia.
**
British American Tobaccon vastine Human Rights Watchin raporttiin on luettavissa täällä >>
British American Tobaccon vastine Swedwatchin raporttiin on luettavissa täällä >>
Artikkelia päivitetty 9.9.2016 klo 11:43.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Hallitus on tuonut eduskunnan käsittelyyn ehdotuksen uudistetusta hankintalaista, joka koskee julkisia hankintoja. Hankintalakiuudistuksella pannaan täytäntöön EU:n uudet hankintadirektiivit, joiden yhtenä tärkeänä tavoitteena on huomioida ympäristö- ja sosiaalinen vastuu kaikissa julkisissa hankinnoissa. Tavoitteena on, että uusi hankintalainsäädäntö olisi voimassa tämän vuoden loppupuolella.
Vastuullisuuskysymyksiin erikoistuneiden järjestöjen Suomen UNICEFin, Plan International Suomen, Pelastakaa Lasten, Finnwatchin, Suomen World Visionin ja kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan mukaan lakiehdotukseen on kuitenkin jäänyt aukkoja, jotka mahdollistavat edelleen hankintojen tekemisen vain halvimman hinnan perusteella – hankintayksiköitä ei edellytetä selvittämään ostettavien tuotteiden alkuperää ja vastuullisuutta.
– Ihmisoikeuskysymysten sivuuttaminen hankintamenettelyissä haittaa suomalaisen työn kilpailukykyä ja on vastoin Suomen kansainvälisiä sitoumuksia, sanoo yritystoiminnan globaaleihin vaikutuksiin erikoistuneen järjestön Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Valtiolla ja kunnilla mahdollisuus suojella ihmisoikeuksia
Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yli 30 miljardin euron arvosta Suomessa. Määrä on ollut vuodesta riippuen jopa lähes viidennes Suomen BKT:sta.
Selvitysten mukaan Suomessa ei kuitenkaan aseteta hankinnoille riittäviä sosiaalisia vastuullisuuskriteereitä. Kun hankinnoissa keskitytään pelkkään hintaan ja teknisiin laatuominaisuuksiin, kilpailutukset voittavat usein heikoissa työoloissa esimerkiksi Aasiassa valmistetut tuotteet.
Toimintatapa ei vastaa suomalaisten mielipidettä. Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisista lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, ettei verovaroin pitäisi hankkia tuotteita, joiden tuotannossa on hyväksikäytetty lapsityövoimaa tai loukattu muulla tavoin työntekijöiden oikeuksia.
– Valtion ja kuntien hankintayksiköillä on suurostajina tuhannen taalan paikka tukea suomalaisen työn kilpailukykyä ja varmistaa etteivät muiden maiden lapset valmista meidän lastemme päiväkodeissa ja sairaaloissa käyttämiä tavaroita, toteaa Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino.
Tämän vuoksi järjestöt vaativat, että hankintalakiin kirjataan selkeät velvoitteet huomioida sosiaalinen vastuullisuus ja ihmisoikeudet.
Järjestöt ehdottavat käsitteillä olevaan lakiehdotukseen seuraavia muutoksia:
1. Kokonaistaloudellinen edullisuus ei voi tarkoittaa pelkkää hintaa tai kustannuksia
Yhteiskuntavastuukriteereiden käytön edistäminen vapaaehtoisuuden pohjalta ei ole tuottanut tulosta. Siksi lakiehdotusta on muutettava siten, että hankintaviranomaiset eivät saa käyttää hintaa tai kustannuksia hankintasopimuksen ainoana tekoperusteena. Kaikkia hankintaviranomaisia sitovalla yhteisellä säännöksellä voidaan vaikuttaa siihen, ettei hankinta merkitse tarjouksia valittaessa esimerkiksi heikkoja työehtoja tai vaarallisia työolosuhteita. Näin voidaan myös parantaa vastuullisten kotimaisten yritysten menestysmahdollisuuksia tarjouskilpailuissa.
2. Ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien noudattaminen on vähimmäisvelvoite
EU:n hankintadirektiivit edellyttävät ensimmäistä kertaa Suomen varmistavan, että hankintasopimuksia toteutettaessa noudatetaan ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, jotka on täsmennetty EU:n oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa sekä hankintadirektiiveissä listatuissa kansainvälisissä asiakirjoissa. Tämän vuoksi näiden sosiaalisten vähimmäisvaatimusten ei tulisi olla ainoastaan ”suosituksenluontoisia” eikä harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita. Hankintalain sosiaalisia kriteerejä ei tule rajata myöskään koskemaan vain Suomessa suoritettavaa työtä.
3. Säännös neuvonnasta on välttämätön
Hankintayksiköt tarvitsevat neuvontaa, koulutusta ja tukea varmistamaan toimittajiensa sosiaalista vastuullisuutta. Tällä hetkellä neuvontaa annetaan käytännössä vain ympäristöasioissa. Tämän vuoksi lain hyväksymisen yhteydessä tulisi tehdä päätös riittävän tuen varmistamisesta sosiaalisten kriteerien huomioinnille hankinnoissa.
Uuden hankintalainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden loppupuolella.
Lisätietoa:
Irene Leino, yritysvastuuasiantuntija, Suomen UNICEF
050 347 5485
irene.leino (at) unicef.fi
Niina Mikolanniemi, yritysyhteistyöpäällikkö, Plan International Suomi
040 761 1677
niina.mikolanniemi (at) plan-international.org
Sanna Vesikansa , Advocacy and Policy Advisor, Pelastakaa Lapset ry
050 433 1382
sanna.vesikansa (at) pelastakaalapset.fi
Annette Gothóni, ohjelmajohtaja, Suomen World Vision
040 5950 892
annette.gothoni (at) worldvision.fi
Henri Telkki, tutkija ja lakimies, Finnwatch
040 410 9710
henri.telkki (at) finnwatch.org
Lyydia Kilpi, asiantuntija, veroikeudenmukaisuus ja yritysvastuu, kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa
050 317 6738
lyydia.kilpi (at) kepa.fi
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
