Valitse kieli
Finnwatchin määräaikaisena tutkijana on aloittanut KTM Lauri Finér.
Finér on työskennellyt seitsemän vuotta Verohallinnossa, missä hän toimi kansainväliseen yritysverotuksen asiantuntijana. Viimeksi Finér on toiminut tutkijana. Hän on julkaissut useita akateemisia artikkeleja kansainvälisestä yritysverotuksesta ja kirjoittanut muun muassa monikansallisten yritysten verosuunnittelusta.
Finér tekee oikeustieteen alan väitöskirjaa Helsingin yliopistossa aiheena veroviranomaisten välinen rajat ylittävä tietojenvaihto.
Lauri Finér työskentelee Finnwatchissa 1.1.2016–29.2.2016. Hän valmistelee joukkorahoituksella toteutettavaa selvityshanketta, jossa kartoitetaan monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vaikutuksia Suomelle.
Kuva: Flickr Creative Commons/
Finnwatch julkaisee sesongin suklaatuotteita koskevan vastuullisuusvertailun jo kolmatta kertaa. Tuoreesta vertailusta selviää, että kuluttaja joutuu edelleen tekemään töitä löytääkseen vastuullisuussertifioidun konvehtirasian. Vaikka sertifioitujen konvehtien osuus on hieman edellisvuoden tarjontaa suurempi, jää joulukonvehtien alkuperä liian usein hämärän peittoon.
Keskon ja S-ryhmän joulukonvehtien vastuullisuus on parantunut. S-ryhmän sesonkivalikoimassa sertifioitujen suklaakonvehtirasioiden osuus on 17 prosenttia kun se edellisenä vuonna oli vain kahdeksan prosenttia. Keskon ketjuissa myytävien vastuullisuussertifioitujen konvehtirasioiden määrä vastaa tänä vuonna noin 13 prosenttia joulusuklaavalikoimasta. Edellisenä vuonna Keskon markkinoimista joulukonvehtirasioista oli sertifioituja alle 10 prosenttia.
– Olemme iloisia siitä, että vastuullisesti tuotettujen sesonkisuklaatuotteiden määrä on noussut. Suklaatuotteissa käytetyn kaakaon tuotannossa on kuitenkin ihmisoikeusriskejä ja siksi kaikkien suklaatuotteiden tulisi olla vastuullisuussertifioituja, toteaa Finnwatchin tutkimuskoordinaattori Sanna Ristimäki.
Eniten vastuullisesti tuotettuja suklaakonvehtirasioita löytyy tänäkin vuonna Lidlin hyllyiltä. Lidlin omien merkkien konvehtirasioista melkein 60 prosentilla on sertifiointi, ja koko suklaakonvehtirasiatarjonnasta 44 prosenttia on vastuullisuussertifioitu.
Vertailussa huonoiten pärjäsivät Suomen Lähikauppa ja Stockmann. Suomen Lähikaupan pienessä (5–13 tuotetta, myymälän koosta riippuen) joulusesonkivalikoimassa ei ole tänä vuonna yhtäkään vastuullisuussertifioitua suklaakonvehtia. Stockmannin isosta joulukonvehtirasiavalikoimasta (yli 200 erilaista rasiaa) ainoastaan kuusi tuotetta on sertifioitu, mikä vastaa noin kolmen prosentin osuutta.
Ketjujen huonoon tulokseen vaikuttaa osaltaan se, että Mondelez-yhtiö, joka omistaa suositun Marabou-tuotemerkin, on kuluvana vuonna luopunut Rainforest Alliance -sertifioinnista ja korvannut sen omalla Cocoa Life -vastuullisuusohjelmallaan. Finnwatchin mukaan kaakaoyritysten omat vastuullisuusohjelmat ovat tervetulleita, mutta eivät yksinään riitä takaamaan vastuullista suklaantuotantoa. Yritysten omia ohjelmia ei laskettu vertailussa sertifiointien piiriin.
– Yritysten omia aloitteita vaivaavat muun muassa läpinäkyvyyden puute sekä ongelmat riippumattomuudessa. Ohjelmia tulisi rakentaa sertifiointien rinnalle sen sijaan, että niillä korvataan uskottavaa kolmannen osapuolen valvontaa, sanoo Ristimäki.
Mondelezin Cocoa Life -ohjelmassa tuottajayhteisöihin luvataan tehdä investointeja. Ohjelma keskittyy viiteen osa-alueeseen: viljelymenetelmien parantamiseen, yhteisön kehittämiseen, toimeentuloon, tasa-arvon lisäämiseen sekä ympäristökysymyksiin. Ohjelma lupaa myös maksaa ohjelmaan kuuluville tuottajille korkeampaa hintaa. Finnwatchin tiedustellessa tehtävien investointien yksityiskohtia sekä tuottajapreemion määrää, Mondelez ei kuitenkaan kertonut näitä tietoja. Mondelez vahvistaa, ettei sen Cocoa Life -ohjelmassa ole kyse sertifioinnista eikä ohjelmaan kuuluu säännöllisiä auditointeja.
– On ikävää, että Marabou ottaa nyt keskeisen raaka-aineensa vastuullisuusvalvonnassa askeleita taaksepäin.
Finnwatchin suklaavertailu keskittyi vain joulukonvehteihin. Näiden lisäksi osa ketjuista kertoi markkinoivansa myös muita joulusuklaatuotteita, kuten erilaisia jouluaiheisia figuureja. Esimerkiksi Suomen Lähikaupalle, Wihurille, Heinon Tukulle ja Stockmannille toimittavan Tuko Logisticsin kaikki tämän joulun omatuontisuklaafiguurit ovat Reilu kauppa -sertifioituja. Myös Lidlin oman Favorina -merkin joulusuklaat on kaikki sertifioituja.
Lisätiedot:
Sanna Ristimäki
tutkimuskoordinaattori
044 732 2797
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
044-5687465
This document has been produced with the financial assistance of the European Union. The contents of this document are the sole responsibility of Finnwatch and can under no circumstances be regarded as reflecting the position of the European Union.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Finnwatch
Halpakauppaketju Tokmannin Suomeen maahantuomien tuotteiden valmistuksessa poljetaan työntekijöiden oikeuksia. Finnwatchin tänään julkaistu työntekijähaastatteluihin pohjautuva raportti tarkastelee työoloja kahdella thaimaalaisella tehtaalla.
Tokmannin markkinoimia lastenhoitotuotteita valmistaneen Zenith Infant Productin tehtaalla siirtotyöntekijöitä on velkaannutettu korkeilla rekrytointimaksuilla. Kauppaketjulle mangosäilykkeitä tuottaneen Great Oriental Food Productsin tehtaalla työskentelee paperittomia siirtotyöntekijöitä, joille maksetaan laittoman alhaisia palkkoja.
– Tokmannin vastuullisuusvalvonta on pettänyt, ja se on joutunut osalliseksi ihmisoikeusloukkauksiin tutkituilla tehtailla, toteaa Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Ihmisoikeusriskien ennaltaehkäisemiseksi yritysten tulisi pyrkiä välttämään ostoja toimittajilta, joiden työoloista niillä ei ole ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen mukaisesti kerättyä tietoa. Tokmanni on tehnyt ostoja riskitehtailta ilman asianmukaisia selvityksiä.
– Kehotamme Tokmannia liittymään syksyllä julkaistuun päivittäistavarakaupan yritysten, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteiseen näkemykseen yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden toimeenpanosta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa, Kultalahti sanoo.
Kuluvan vuoden aikana Finnwatch on toistuvasti tuonut julkisuuteen työelämän oikeuksien loukkauksia suomalaisyritysten Thaimaasta tekemien ostojen takana.
– Kuluttajat joutuvat jatkuvasti ostamaan ja käyttämään tuotteita, joita tuotetaan ihmisoikeuksia polkien. Odotamme hallitukselta toimenpiteitä yritysten ihmisoikeusvastuun lisäämiseksi.
Lisätiedot:
Anu Kultalahti
Tutkija
+358 44 7193096
anu.kultalahti(at)finnwatch.org
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Suomeen broilertuotteita valmistavilla tehtailla tavataan vakavia työelämän oikeuksien loukkauksia Thaimaassa. Erilaisilla rekrytointiin liittyvillä maksuilla velkaannutetuilta työntekijöiltä oli suurimmassa osassa tehtaita takavarikoitu henkilökohtaisia asiakirjoja, kuten passeja ja työlupia. Finnwatchin ja Swedwatchin tänään julkaistu selvitys paljastaa Thaimaan broilerteollisuuden karut työolot.
– Kohtuuttomat rekrytointiin liittyvät maksut yhdistettynä työntekijöiden henkilökohtaisten asiakirjojen takavarikoimiseen viittaavat pahimmillaan pakkotyöhön, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatch tutki neljän thaimaalaisen broileria tuottavan yrityksen tehtaita Thaimaassa. Tehtaat kuuluvat Charoen Pokphand Foods (CPF)-, Laemthong-, Centaco- ja Saha Farms -konserneihin.
S-ryhmän, Lejoksen, Sodexon ja Finduksen tuotteisiin broileria tuottava CPF erottui edukseen, vaikka senkin tehtailta tavattiin ongelmia muun muassa sosiaaliturvaan liittyen. Työoloiltaan heikommilla tehtailla ongelmia oli enemmän. Esimerkiksi Centaco-konserniin kuuluvalla tehtaalla työvoimavälittäjät tekevät mielivaltaisia pidätyksiä työntekijöiden palkoista. Laemthong-konsernia epäillään oikeudessa työntekijöiden työlupiin ja viisumeihin liittyvistä väärennöksistä, ja Saha Farms -yhtymään kuuluva tehdas peri työntekijöiltä maksuja suojavarusteiden käytöstä.
Työoloiltaan heikoimpien yritysten tuotteita Suomessa markkinoivat Snellman-konserniin kuuluva Snellman Pro, TTM Food Import, Dencon Foods ja Euro Poultry.
– Työntekijät raportoivat hyvin samanlaisia ongelmia lähes kaikilla tutkituilla tehtailla. Näyttää selvältä, että lihatuotteiden maahantuojien työoloja koskeva valvonta on pettänyt, Vartiala sanoo.
Finnwatchin selvityksen mukaan useat thaimaalaista broileria maahantuovat yritykset asettavat alihankintaketjulleen ihmisoikeuksia koskevia vastuullisuusvaatimuksia. Vaatimukset ovat kuitenkin usein epämääräisiä eikä niiden toteutumista valvota uskottavasti. Kuluttajan on vaikea selvittää lihatuotannon vastuullisuutta, eikä asiakas usein edes tiedä syövänsä Thaimaasta tuotua broileria. Prosessoiduissa tuotteissa lihan alkuperää ei tarvitse kertoa. Kuluttajien vastuun sijaan Finnwatch peräänkuuluttaakin päättäjien vastuuta.
– Thaimaalainen broileri on jälleen yksi esimerkki siitä, että yrityksille tulee asettaa sitova ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite.
Työelämän oikeuksien kunnioittaminen tulisi huomioida elintarviketurvallisuutta koskevan laadun rinnalla. Huolestuttavin tilanne on niillä yrityksillä, jotka eivät kerro avoimesti alihankkijoitaan. Kansainvälinen Subway-ketju oli ainoa yritys, joka ei kertonut edes mistä maasta sen markkinoima broiler tulee. Kaikkia thaimaalaista broileria tuottavia alihankkijoita ei saatu selville myöskään Dr. Oetker Suomen ja Finduksen osalta. Findus kertoi vain yhden tavarantoimittajansa, vertailussa parhaiten pärjänneen CPF:n, nimen.
Finnwatchin raportti Työtä tarjolla velaksi - työolot Thaimaan broileriteollisuudessa on luettavissa täällä >>
Swedwatchin englanninkielinen raportti Trapped in the Kitchen of the World on luettavissa täällä >>
This document has been produced with the financial assistance of the European Union. The contents of this document are the sole responsibility of Finnwatch and can under no circumstances be regarded as reflecting the position of the European Union.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Itä-Pasilan Lidl
Finnwatch ja Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) ovat käynnistäneet valokuvakampanjan, jolla kannustetaan Lidl-kauppaketjua lisäämään toimintansa avoimuutta ja vastuullisuutta. Järjestöjen tavoitteena on kerätä Lidlin pääkonttoriin Saksaan toimitettavaan valokuvavetoomukseen kuva kaikista Suomen 147 Lidl-myymälästä.
– Lidl on ainoa Suomessa toimiva valtakunnallinen päivittäistavarakaupan ketju, joka ei anna tietoja alihankintaketjustaan. Haluamme kertoa Lidlin pääkonttorille, että salakähmäisyys ei sovi Suomeen, sanoo Finnwatchin toiminnanjohta Sonja Vartiala.
– Samaan aikaan kun muiden avoimesti toimineiden kaupan alan yritysten alihankintaketjuista on löytynyt vakaviakin ongelmia, Lidl on onnistunut salailun avulla väistämään julkisuuden valokeilan, toteaa Eetin toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila.
Monen muun suomalaisen kauppaketjun tavoin Lidl kuuluu Business Social Compliance Initiative BSCI-vastuullisuusaloitteen jäseniin. BSCI:n jäsenet ovat sitoutuneet valvomaan ja kehittämään vastuullisuuttaan. Järjestöt muistuttavat, että ilman avoimuutta vastuullisuuslinjausten paikkansa pitävyyttä on mahdotonta arvioida. Avoimuus on keskeistä yritysvastuun toteuttamisessa.
Yritystoiminnan vastuullisuutta tutkiva Finnwatch on pyytänyt Lidliltä alihankkijatietoja jo vuosia – tuloksetta. Tietojen pimittämisestä arvosteltu Lidl on vedonnut kilpailullisiin syihin sekä omiin kansainvälisiin linjauksiinsa. Yritys jättäytyi pois myös ministeriöiden, järjestöjen ja kaupan kesken kesällä solmitun ihmisoikeusvastuuta koskevan yhteisen näkemyksen allekirjoittamisesta.
– Lidl on yksi maailman suurimmista päivittäistavarakaupan ketjuista. Julkinen paine Suomessa on tärkeää, ja me voimme edistää muutosta koko kansainvälisessä ketjussa, Ylä-Anttila kannustaa.
Kampanjaan voi osallistua lähettämällä kuvan Lidl-myymälästä verkkosivulle http://finnwatch.tumblr.com tai postaamalla sen Twitteriin hashtagilla #lidlläpinäkyväksi.
Kampanja on osa kansainvälistä kaupan oman merkin tuotteiden vastuullisuuteen keskittyvää Supply Cha!nge -hanketta.
This document has been produced with the financial assistance of the European Union. The contents of this document are the sole responsibility of Finnwatch and can under no circumstances be regarded as reflecting the position of the European Union.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
